Julkeaa?

Asiasta on oltu montaa mieltä. JulkiTerhikkihän on Valviran 9.9.2010 julkaisema terveydenhuollon ammattihenkilöiden nettirekisteri. Etukäteen JulkiTerhikki ärsytti, epäilytti ja pelottikin. Uhkakuvina esitettiin esimerkiksi, että julkinen rekisteröinti vaarantaa terveydenhuoltoalan turvallisuuden ja jopa karkottaa osaajia alalta. Rekisterin julkistamista vastustettiin addressilla ja lehtikirjoituksilla.

JulkiTerhikki kertoo terveydenhuollon ammattihenkilön sukunimen, etunimet, syntymävuoden, ammattinimikkeen ja sen rajoitukset sekä Valviran antaman 11-numeroisen rekisteröintitunnuksen. Pystyäkseen hakemaan tietoja, täytyy tietää henkilön sukunimi ja ainakin yksi etunimi tai rekisteröintitunnus. Surffatessani itse ensimmäistä kertaa rekisterissä en ollut koskaan kuullutkaan omaa rekisteröintitunnustani (ja täytyy tunnustaa, etten edelleenkään osaa sitä ulkoa). Tein siis ensimmäisen hakuni omalla nimelläni. Meitä ’Saastamoinen’ ja ’Leena’ -nimet omaavia terveydenhuollon ammattilaisia on Suomessa peräti viisi. Ammattinimikkeen tietäminen helpotti omien tietojeni löytämistä. Klikattuani ’proviisori’ näppäintä pääsin käsiksi myös omaan syntymävuoteeni.

Sain sellaisen käsityksen, että JulkiTerhikkiä on kätevä käyttää juuri sen omaan käyttötarkoitukseen: tarkistamaan terveydenhuollon ammattihenkilön ammattipätevyys. Syntymävuosi on todellakin tarpeen henkilöiden erottelemiseksi. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että minun tiedetään olevan ikäiseni nainen – tosin JulkiTerhikki ei paljasta mitään ylimääräistä, ei edes sukupuolta. JulkiTerhikissä ei voi tehdä hakua ammattinimikkeellä tai syntymävuodella eikä yhdistää eri kriteerejä.

Usean henkilön tietojen etsijä uupuu lopulta rekisterin joka välissä kysymien varmistusnumeroiden naputteluun. Kyllä vain, minä jaksoin naputella muutaman tutunkin tiedot esiin. Yksi kaveri näkyi saaneen erikoistumisensa päätökseen ja toinen ei. Kyllä JulkiTerhikistä riittää hetkeksi iloa intohimoiselle puhelinluettelon lukijalle.

Loppujen lopuksi JulkiTerhikki on minusta hyvinkin hyvätapainen ja häveliäs.

Joko Sinä olet tervehtinyt Terhikkiä?

Leena K Saasamoinen
erikoistutkija
etunimi.sukunimi@kela.fi

Erityiset kiitokset positiivisesta palautteesta saavat ajattelemaan, eikö Kelalta sitten osata odottaa mitään hyvää? Onko oletus se, että Kela valvoo ja vahtii terveydenhuollon työntekijää, lääkäriä ja farmaseuttia, lähettää huomautuksia ja virhemaksukehotuksia ja ruikuttaa kalliista lääkkeistä? Onko parasta mihin Kela pystyy nutturapäinen narina viitehintajärjestelmällä saavutetuista säästöistä?

Ehkäpä niin.

Apteekkien toteuttamaa lääkekorvausjärjestelmää seurataan Kelassa tiukasti tarkastuksin. Aiemmin lääkekorvaussääntöjen kannalta virheellinen lääketoimitus tuli kokonaan apteekin maksettavaksi, mutta taannoin liian aikaisesta tai liian suuresta lääketoimituksesta perittävä maksu muuttui 50 euron virhemaksuksi. ”Virhemaksu” -nimitys kirvoitti apteekeilta kiperääkin palautetta. Kukapa haluaisikaan virheitään ruodittavan Kelalta saapuvissa kirjeissä, varsinkin, kun tietää yrittäneensä parhaansa?

Lääkehoidossa taas tuntuu joskus, ettei siinä Kelan mielestä ole mikään kohdallaan. Kela valittaa syöpälääkkeiden kalleutta ja niiden kustannusten jatkuvaa kasvua. Kas, psykoosilääkkeissä säästetään, koska Hintalautakunta on pakottanut ne viitehintajärjestelmään. Mutta kun ACE-estäjien osalle potilaista aiheuttamaa yskää ehkäistään määräämällä ACE-estäjien sijaan kuusi kertaa kalliimpia ATII-salpaajia, rahaa menee taas hukkaan. Ja niin poispäin, loputtomasti.

Olisi kuulkaa ihanaa kirjoittaa, että meistä Kelassa on tosi mukavaa, että lääkekorvausjärjestelmä hoituu ammattitaidolla. Tai että apteekkilaiset noudattavat korvaussääntöjä tunnollisesti ja hyvin.

Olisi myös mukavaa kirjoittaa, lääkehoidossakin on havaittavissa positiivisia valopilkkuja. Että tulehduskipulääkkeistä on siirrytty vähemmän mahahaittoja aiheuttavaan kipulääkkeeseen, parasetamoliin. Tai että perinteisiin tulehduskipulääkkeisiin verrattuna kalliita koksibeja ei enää määrätä ollenkaan niin paljon kuin ennen. Tai että viimeinkin rauhoittavien ja unilääkkeiden käyttö on kääntynyt laskuun.

Nythän minä sen kaiken oikeastaan kirjoitin. Mielipiteeni apteekkien työstä eivät perustu mihinkään tutkimukseen, ihan vain arkikokemukseen ja alan tuntemukseen. En vain ole tullut sanoneeksi sitä ennen näinkään julkisesti. Edellä mainitut muutokset lääkekulutuksessa (skeptikko – vai pitäisikö sanoa kelalainen – nostaa päätään), voivat tietenkin olla vain tilastoharhaa tai kenties hoidon huononemista ja vielä vähemmän varmaa on, säilyvätkö muutokset vielä ensi vuonnakin. Tuore tilastotieto vuodelta 2009 kuitenkin viittaa positiivisiin muutoksiin.

Hienoa, apteekkiväki! Lääkkeiden toimitus ja korvausjärjestelmän toteutus on erinomaisissa käsissä!

Ihanaa, lääkärit, ihanaa! Olette hoitaneet potilaita hyvin. Lääkehoidon seuranta ei taida ollakaan ihan puutteellista!

Leena K Saastamoinen
Erikoistutkija
etunimi.sukunimi@kela.fi