Tietoon perustuvat päätökset ja faktojen aika ovat tulevaisuutta

Yhteiskuntatieteiden kehittyminen vie kohti avoimempaa yhteiskuntaa.   Ulospäin näyttää usein, että päätöksiä tehdään mutu-tuntumalta. Todellisuudessa lainsäädäntöä kuitenkin valmistellaan pitkään, ja lakiesityksistä tehdään vaikutusarviot. Jatkossa laskentamallit, käytännöt ja päätöksenteko yhteiskunnassa etenevät avoimempaan suuntaan.

Jatka lukemista


Luotettava hallinto – epäluotettava päätöksenteko

Luottamus on yhteiskunnallisen toiminnan kulmakivi. Se on saksalaisen sosiologin Georg Simmelin sanoin yksi tärkeimmistä yhteiskunnallisista ”synteettisistä” voimista. Luottamus kanssaihmisiin ja instituutioihin lujittaa ja ylläpitää sosiaalisia siteitä ja yhteiskunnallista järjestystä. Se edesauttaa sosiaalista ja taloudellista toimintaa ja sen ennakoitavuutta, vähentää epävarmuuksia ja mahdollistaa esimerkiksi taloudellisten toimijoiden riskinoton. Luottamus eri muodoissaan on useiden tutkimusten mukaan erityisen vahvaa […]

Jatka lukemista


Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan?

Sosiologi Erving Goffman kyselee kuuluisan Frame Analysis –teoksensa alussa ”Missä olosuhteissa ajattelemme, että asiat ovat todellisia?”. Asioiden tulkitseminen ”tosiksi” tai ”todellisiksi” riippuu Goffmanin mukaan siitä kehyksestä, jossa asioita tulkitaan. Juuri tähän liittyy myös poliittisen retoriikan voima. Asioiden kehystäminen on olennainen osa poliittista argumentaatiota ja kamppailua, jossa kielelliset käsitteet antavat asioille merkityksen ja ohjaavat poliittista keskustelua. […]

Jatka lukemista


Tietoon perustuvaa päätöksentekoa – mutta miten?

Rekisteri- ja tilastotiedon välitön saatavuus, etuus- ja menetelmäosaaminen sekä työskentely kiinteästi sosiaalivakuutuksen toimeenpanon yhteydessä yhdistävät pohjoismaisten sosiaalivakuutuslaitosten tutkimus-, selvitys- ja arviointitoimintaa. Yhdessä nämä kolme asiaa mahdollistavat sosiaalivakuutuksen ja etuusjärjestelmien tietoperusteisen kehittämisen.  

Jatka lukemista


Kuinka houkuttelevaa tiedon pitää olla?

Tänään julkaistun tutkimukseni mukaan päättäjät arvostavat tutkimuksia, mutta he eivät ehdi lukea laajoja tutkimusjulkaisuja. Tämä on ymmärrettävää – kiire painaa ja tutkimusjulkaisut ovat usein satoja sivuja pitkiä ja joskus tutkijayhteisön ulkopuolisille vaikeammin avautuvia. Tutkimusviestinnällä onkin tärkeä rooli tutkimustulosten tiivistämisessä ja ymmärrettäväksi tekemisessä. Jonkun on niin sanotusti tulkattava saatuja tuloksia. Usein tähän työhön osallistuvat tiedottajat ja […]

Jatka lukemista