Omaishoitajat odottavat jo tekoja

Omaishoitoperheen arkeen liittyy monenlaisia eettisiä kysymyksiä.   Omaishoitoa ja epävirallisen avun antamista arvostavat niin kansalaiset kuin päätöksentekijätkin. Euromääräisesti epävirallisen avun arvo on suorastaan päätä huimaava – jopa 2 miljardia euroa vuosittain. Tunnustetaanko omaishoito siten kuin pitäisi? Tekevätkö kunnat asiakasmyönteisiä lain tulkintoja, vai ohjaako rahakirstun vartiointi toimintaa liikaa? Virallisen omaishoidon suosio on kasvanut hitaasti mutta varmasti. […]

Jatka lukemista


Omaishoidon tuen palkkiosta ei ole apua ilman muuta tukea

Omaishoito voi olla palkitsevaa ja se voi jopa lisätä eliniänodotetta, mutta näyttö omaishoitoon liittyvän rasituksen yhteydestä terveyden ongelmiin on kiistatonta. Erityisesti psyykkiset ongelmat ovat yleisempiä omaishoitajilla kuin niillä henkilöillä, jotka eivät toimi omaishoitajina.

Jatka lukemista


Kuka huomioisi vaikeasti sairaan tai vammautuneen lapsen vanhemman kuntoutustarpeen?

Vähintään korotettua alle 16-vuotiaan vammaistukea saavia lapsia on Suomessa noin 18 000. Heidän päivittäinen hoitamisensa kuormittaa vanhempia vaihtelevasti, vähintään joka kymmenennen hoito on sitovaa ja ympärivuorokautista. Vakavasti sairaiden ja vammaisten lasten hoitaminen on Suomessa korkeatasoista ja lasten hoito sekä seuranta on keskitetty pääasiassa erikoissairaanhoitoon. Mutta miten vanhempien oma terveydentila, jaksaminen sekä perheen hyvinvointi tulevat huomioiduksi […]

Jatka lukemista


Omaishoito – puutteellisesti tuettu hoitomuoto

Viime marraskuussa Kelan seminaarissa tarkasteltiin omaishoidon nykytilaa ja kehittämismahdollisuuksia. Alustuksissa tuli esiin se, että järjestelmä ei ole vielä vakiintunut osaksi kuntien palvelujärjestelmää. Omaishoito olisi yhteiskunnan kannalta edullinen hoitomuoto, mutta järjestelmää ei hyödynnetä riittävästi.

Jatka lukemista