Äitiyspakkaus osana kansanterveystyötä

Äitiyspakkauksen merkitys kansanterveydelle, kuten imeväiskuolleisuuden vähenemiselle ja terveyden edistämistyölle, on herättänyt paljon kansainvälistä mielenkiintoa.   Laki äitiysavustuksesta säädettiin vuonna 1937, ja avustusten jakaminen aloitettiin seuraavana vuonna. Avustus oli ensin tarkoitettu vähävaraisille synnyttäjille, ja kaikkien äitien saataville äitiysavustus tuli vuonna 1949 (lue lisää). Äitiyspakkauksen ja neuvolatoiminnan syntyhistoriat ulottuvat 1900-luvun alkupuolelle, kuten maitopisara- ja kiertokoritoimintaan (ks. Ahmala ym. […]

Jatka lukemista


Oikeutta varhaiskasvatuspalveluihin ei kannata rajata lailla

Seurattuamme eduskunnassa käytyä keskustelua hallituksen lakiesityksestä subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden kaventamiseksi, havaitsimme että suomalaisen ja pohjoismaisen päivähoitomallin vertailu ontuu, koska lasten kotihoitovaihtoehtoja muissa maissa ei käsitellä. Suomi profiloituu kotihoitomaana, jossa tuetaan alle 3-vuotiaiden lisäksi ainoana Pohjoismaista myös heidän vanhempien sisarustensa hoitoa kotona. Viime vuoden aikana kotihoidon tuen hoitorahaa maksettiin 68 400 lapsesta, jotka olivat vähintään 3 vuotta (40 […]

Jatka lukemista


Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten tarvitseman kuntoutuksen järjestämisvastuu

Kuntoutus on sisällöltään monimuotoinen ja monialainen toimintakokonaisuus riippumatta siitä, puhutaanko lääketieteellisestä, sosiaalisesta, kasvatuksellisesta tai ammatillisesta kuntoutuksesta. Lääkinnällisen kuntoutuksen yleinen vastuu on säädetty terveydenhuollolle, siltä osin kuin kuntoutus ei kuulu muiden tahojen, kuten Kelan järjestettäväksi. Lasten ja nuorten opillisesta sekä sosiaalisesta kasvatuksesta kantaa päävastuun ensin päivähoito, sen jälkeen peruskoulu ja jatkossa ammattiin valmistavat oppilaitokset. Jos sairauden, […]

Jatka lukemista


Kuka huomioisi vaikeasti sairaan tai vammautuneen lapsen vanhemman kuntoutustarpeen?

Vähintään korotettua alle 16-vuotiaan vammaistukea saavia lapsia on Suomessa noin 18 000. Heidän päivittäinen hoitamisensa kuormittaa vanhempia vaihtelevasti, vähintään joka kymmenennen hoito on sitovaa ja ympärivuorokautista. Vakavasti sairaiden ja vammaisten lasten hoitaminen on Suomessa korkeatasoista ja lasten hoito sekä seuranta on keskitetty pääasiassa erikoissairaanhoitoon. Mutta miten vanhempien oma terveydentila, jaksaminen sekä perheen hyvinvointi tulevat huomioiduksi […]

Jatka lukemista