Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö – missä menet, tutkimus?

Järjestyksessään kuudes ADHD-maailmankongressi järjestettiin Kanadan Vancouverissa. Kongressissa vaikutusvaltaiset tutkijaryhmät kokosivat yhteen ADHD-tutkimuksen ajankohtaiset tulokset.   Nykykäsityksen mukaan ADHD on neurokehityksellinen oirekuva, jonka ydinoireet heikentävät yksilön toimintakykyä. Perimällä, biologisilla ympäristötekijöillä ja psykososiaalisilla tekijöillä sekä erityisesti näiden tekijöiden yhteisvaikutuksella on merkittävä rooli oirekuvan kehittymisessä. Professori Luis Rohde (Maailman ADHD-järjestön puheenjohtaja) korosti uusimpien tutkimustulosten seuraamisen tärkeyttä, sillä tietoa […]

Jatka lukemista


Yhä useampi saa kuntoutuspsykoterapiaa ahdistuneisuushäiriön vuoksi

Kuntoutuspsykoterapian saajamäärä kasvaa vuosi vuodelta. Etenkin nuoret saavat psykoterapiaa aiempaa enemmän ahdistuneisuushäiriön perusteella.   Kelan kuntoutuspsykoterapiaa saatiin vuoden 2010 loppuun harkinnanvaraisena kuntoutuksena. Vuonna 2011 kuntoutuspsykoterapiasta tuli järjestämisvelvollisuuden alaista kuntoutusta, ja sitä voivat saada kaikki ne, jotka täyttävät etuuden saamisen kriteerit. Kuntoutuspsykoterapian saajien määrä on kasvanut jo pitkään, ja lakimuutoksen yhteydessä kasvu kiihtyi voimakkaasti. Tässä kirjoituksessa […]

Jatka lukemista


Lakimuutos toi psykoterapiaan lisää työuran pidentäjiä

Järjestämisvelvollisuus kasvatti kuntoutuspsykoterapian saajien määrää. Nyt psykoterapialla voidaan tukea myös työuransa loppupäässä olevia.   Kelan kuntoutuspsykoterapia muuttui vuoden 2011 alusta harkinnanvaraisesta järjestämisvelvollisuuden alaiseksi kuntoutukseksi. Muutoksessa etuuden hakemisen kriteerit säilyivät pääosin samoina kuin aiemmin, mutta budjettivuoteen sidotut harkinnanvaraiset rahat eivät enää rajoita etuuden saajien määrää. Kuntoutuspsykoterapian saajien määrät ovat kasvaneet lakimuutoksen jälkeen reippaasti. Vuonna 2016 psykoterapiaan […]

Jatka lukemista


Kunpa työhyvinvointia ei tarvitsisi kuntouttaa

Kun kuntoutetaan työhyvinvointia, on työkyvyn ylläpitämisessä jo kertaalleen epäonnistuttu. Kuka on työhyvinvoinnista päävastuussa?   Kelalla ja työeläkelaitoksilla on tärkeä rooli suomalaisten työurien pidentämisessä. Sairausvakuutuksen ja lääkinnällisen kuntoutuksen lisäksi ammatillinen kuntoutus tukee tarvittaessa työkykyä. Ammatilliset kuntoutusjaksot voivat sisältää monenlaista ja monipuolista tukea. Siten niillä on potentiaalia helpottaa kuntoutujien työhön pääsemistä sekä monenlaisten työkykyongelmien jälkeen työhön palaamista. […]

Jatka lukemista


Implementaatiotutkimusta tarvitaan – taas!

Käytännönläheiselle implementaatiotutkimukselle on kysyntää, sillä se tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Kelan uusi Muutos-hanke tutkii, millaisia vaikutuksia Kelan kuntoutuspalveluiden muutoksilla on ollut kuntoutujien saamaan palveluun.   Implementaatiotutkimuksella on vahva menneisyys. Se syntyi 1970-luvulla policy-analyysistä ja evaluaatiotutkimuksesta. Perinteistä ohjelmien tuloksiin keskittynyttä arviointia kritisoitiin, koska ne jättivät pimentoon (black box) sen, mitä toimeenpanon aikana tapahtui. Jeffrey Pressman ja […]

Jatka lukemista