Nuorilla kuntoutus painottuu ammattikoulutukseen

Opiskelukyvyn heikentyminen otetaan nyt huomioon, kun arvioidaan, pääseekö nuori kuntoutukseen.   Kun Kelan kuntoutusta ohjaavaa lakia (KKRL 6 ja 7§) uudistettiin 2014, tavoite oli, että nuori pääsisi riittävän ajoissa ammatilliseen kuntoutukseen. Lakimuutoksen myötä sairauden lisäksi alettiin korostaa asiakkaan kokonaistilanteen arviota, jossa otetaan huomioon fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen toimintakyky. Nuorten näkökulmasta olennaista on, ettei kuntoutukseen pääsyyn […]

Jatka lukemista


Auttoiko lakimuutos nuoria pääsemään Kelan ammatilliseen kuntoutukseen?

Alle 25-vuotiaiden myönteisten kuntoutuspäätösten määrä nousi 2013–2016 lähes viidenneksellä.   Vuonna 2014 tuli voimaan lakimuutos (KKRL 6 ja 7§), jonka tavoite oli, että aiempaa useampi työikäinen, erityisesti nuori, pääsisi riittävän ajoissa Kelan ammatilliseen kuntoutukseen. Lakimuutoksella tavoiteltiin myös parempaa osatyökykyisten työllistymistä, nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä sekä työnjaon selkiyttämistä kuntoutuksen eri toimijoiden välillä. Lakimuutoksen myötä Kelan ammatillisen kuntoutuksen […]

Jatka lukemista


Miten viestiä kuntoutuksesta? 3 keinoa nuorten tavoittamiseen

Kuntoutuspalveluita markkinoiva viestintäkampanja tavoitti nuoret huonosti. Kampanja perustui markkinointiin sosiaalisessa mediassa. Tiedon lisäksi nuorille tulisi tarjota henkilökohtaista neuvontaa kuntoutukseen hakeutumisen tueksi.   On arvioitu, etteivät kaikki kuntoutuksesta hyötyvät nuoret hakeudu tai heitä ei ohjata oikea-aikaisesti kuntoutuspalveluihin. Yhtenä ratkaisuna tähän Kela toteutti vuosina 2015–2016 nuorten kuntoutuspalveluita markkinoivan Mikä Kunto? -viestintäkampanjan. Kampanjassa markkinoitiin nuorille suunnattuja Kelan ammatillisia […]

Jatka lukemista


Miten lainmuutos vaikutti lääkinnälliseen kuntoutukseen? Tutkimustietoa tarvitaan

Kelan järjestämää lääkinnällistä kuntoutusta koskeva laki muuttui vuoden 2016 alussa. Tavoitteena oli parantaa kuntoutuksen oikea-aikaisuutta ja vaikuttavuutta. Lainmuutoksen seuraukset eivät kuitenkaan ole vielä tiedossa, ja ratkaisumäärät näyttävät kehittyneen osin odotusten vastaisesti. Tutkimus vaikutuksista on käynnistymässä.   Lääkinnällinen kuntoutus on merkittävä Kelan kuntoutusetuus sekä asiakasmääriltään että kustannuksiltaan. Vuonna 2016 Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta sai 28 258 kuntoutujaa, […]

Jatka lukemista


Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö – missä menet, tutkimus?

Järjestyksessään kuudes ADHD-maailmankongressi järjestettiin Kanadan Vancouverissa. Kongressissa vaikutusvaltaiset tutkijaryhmät kokosivat yhteen ADHD-tutkimuksen ajankohtaiset tulokset.   Nykykäsityksen mukaan ADHD on neurokehityksellinen oirekuva, jonka ydinoireet heikentävät yksilön toimintakykyä. Perimällä, biologisilla ympäristötekijöillä ja psykososiaalisilla tekijöillä sekä erityisesti näiden tekijöiden yhteisvaikutuksella on merkittävä rooli oirekuvan kehittymisessä. Professori Luis Rohde (Maailman ADHD-järjestön puheenjohtaja) korosti uusimpien tutkimustulosten seuraamisen tärkeyttä, sillä tietoa […]

Jatka lukemista