Suomalaiset eläkkeet eurobyrokraatin silmin (osa 1)

Olli Kankaan blogikirjoitus julkaistaan kolmessa osassa peräkkäisinä päivinä. Suomen eläketurva on kattava, mutta tasossa on toivomisen varaa Minulla on kuluvan vuoden aikana ollut mahdollisuus osallistua Euroopan Unionin (EU) sosiaalipolitiikkaa koskeviin työryhmiin ja seminaareihin Brysselissä. Seminaarit ja matkat ovat olleet monessa mielessä opettavaisia, mutta samalla myös vähän turhauttaviakin. Turhautuminen liittyy EU:n luonteeseen ’Eurostoliittona’, kokouskäytäntöihin, joissa aikataulut […]

Jatka lukemista


Selviytyminen hyvinvointivaltiossa

Miten hyvinvointivaltio onnistuisi luomaan ihmisille toivoa vaikeuksien keskellä ja edistämään selviytymistä? Kävimme Syrjäytymisestä selviytymiseen Suomessa -tutkimusryhmässä läpi selviytymiseen liittyvää tutkimusta ja havaitsimme kaksi seikkaa: selviytymisen käsitteellä ei ole vakiintunutta sisältöä eikä selviytymistä ole juurikaan tutkittu seuranta-aineistojen avulla. Selviytymisellä tarkoitetaan tutkimuksessa milloin sopeutumista tai sinnittelyä, milloin hallintaa. Siitä puhutaan myös psykologisen ja sosiaalisen toimintakyvyn hengessä usein […]

Jatka lukemista


Toimeentulotuki kuvaa köyhyyttä Helsingissä

Suomalaisen köyhyystutkimuksen ytimenä on toimeentulotuen tutkimus. Köyhyyden määritelmistä voidaan kiistellä, mutta toimeentulotuen saajien köyhyyttä on syytä pitää selvänä. Tuen myöntäminen edellyttää paitsi hakijan ja hänen kotitaloutensa lähes kaikkien tulojen huomioon ottamista myös menojen arviointia. Toimeentulotuen saajien joukossa ei ole niitä, joille köyhyys olisi täysin vapaaehtoinen valinta, koska tuen saaminen edellyttää hakijan omatoimisuutta.

Jatka lukemista


Etuuksien indeksikorotukset vuonna 2013 kaventavat tuloeroja lievästi

Vuoden vaihteessa perusturvaetuuksiin tehtiin jälleen joitain muutoksia. Muutosten vaikutuksia kansalaisille tarkastellaan juuri julkaistussa Kelan nettityöpaperissa (ks. Honkanen ja Tervola 2013). Analyysissa käytettiin apuna SISU-mikrosimulointimallia. Tämän vuoden muutokset eivät laajuudessaan saavuta vuoden 2012 muutoksia (ks. Honkanen ja Tervola 2012), jolloin työttömän peruspäivärahaan tehtiin ns. sadan euron korotus. Korotus oli 1990-luvun laman jälkeisen Suomen historiassa poikkeuksellinen. Myös vuoden 2013 muutokset […]

Jatka lukemista


Mitä on mikrosimulointi?

Mitä jos vuoden 2012 alusta perusturvaa ei olisi korotettu? Eli jos työttömän peruspäivärahaan eikä toimeentulotukeen olisi tullut tasokorotusta eikä yleistä asumistukea olisi korotettu – millaiset olisivat olleet köyhyysvaikutukset? Kysymystä voidaan tutkia mikrosimuloinnin avulla. Mikrosimulointi on monipuolinen menetelmä, jossa ohjelmoituja sääntöjä sovelletaan mikrotason aineistoon. Tulonjaon mikrosimulointimallit mallintavat nimensä mukaisesti tulon jakautumista: tällöin lainsäädäntö on ohjelmoitu jollakin […]

Jatka lukemista