Suomen peruseläke on kattava – mutta onko se riittävä?

Eri maiden eläketurvan tasoa ei voi verrata yhdellä mittarilla.   Kelan tutkimuksen Kansaneläke 80 vuotta -seminaarissa (24.5. 2017) pohdiskelin Suomen kansaneläkkeen nykytilaa teemalla ”Kansaneläke on kattava, mutta onko se myöskin riittävä?” Vastaus oli mielestäni ilmeinen: kansaneläke ei ole riittävä. Jos kansaneläke olisi riittävä, niin vuonna 2011 voimaan tullutta takuueläkettä ei olisi tarvittu. Sain runsaasti palautetta esityksestäni, […]

Jatka lukemista


Tieto eläkkeen lykkäämisen hyödystä heijastuu eläkeaikeisiin

Suomalaiset harkitsevat eläkkeelle siirtymisen varhentamista ja lykkäystä laajasti. Varhentaminen kuitenkin pienentää eläkettä, lykkääminen taas korottaa sitä. Tunnetaanko tämä vaikutus ja kannustaako se lykkäämään eläkkeelle siirtymistä?   Vuoden 2017 eläkeuudistus toi mukanaan uuden eläkelajin, osittaisen vanhuuseläkkeen. Siinä eläkkeestä voi ottaa osan jo ennen alinta vanhuuseläkeikää. Eläkkeen nostaminen varhennettuna kuitenkin pienentää eläkettä pysyvästi. Osittainen vanhuuseläke, kuten vanhuuseläke […]

Jatka lukemista


Hyvän eläkejärjestelmän tunnusmerkkejä

Nicholas Barrin ja Peter Diamondin (2008) mukaan hyvän eläkejärjestelmän tunnusmerkkejä on se, että järjestelmä takaa riittävän suojan köyhyyttä vastaan ja samalla järjestelmä kohtuullisessa määrin ylläpitää saavutettua tulo- ja elintasoa. Hyvässä eläkejärjestelmässä tulisi siis olla tasapaino näiden kahden tavoitteen välillä. Tasapaino saavutetaan yhtäältä vähimmäis-/peruseläkkeitten ja ansiosidonnaisten eläkkeitten yhdistelmällä.

Jatka lukemista


Tuleva eläkeuudistus sorsii naisia?

Naisten työeläke on keskimäärin 65 prosenttia miesten eläkkeestä. Hoitovapaat voivat tehdä ison loven naisten eläkkeisiin. Naisten palkka on edelleen pienempi kuin miesten palkka. Nämä ovat tosiasioita, eivät mielipiteitä. Myönteistäkin kehitystä on tapahtunut 2000-luvulla – vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen eläkettä on karttunut alle 3-vuotiaan lapsen hoitamisesta siltä ajalta, jolloin vanhempi, useimmiten äiti, saa kotihoidon tukea – […]

Jatka lukemista


Suomalaiset eläkkeet eurobyrokraatin silmin (osa 3)

Olli Kankaan blogikirjoitus julkaistaan kolmessa osassa peräkkäisinä päivinä. Ensimmäinen osa julkaistiin 1.12.2014 ja toinen osa 2.12.2013. Toimeentulovaikeudet – Pohjoismaitten palautettu kunnia? Toimeentuloa voidaan lähestyä myös kysymällä ihmisiltä suoraan, miten hyvin tai huonosti he tulevat nykyisillä tuloillaan toimeen. Näin on menetelty esimerkiksi Eurooppalaisessa sosiaalitutkimuksessa (European Social Survey, ESS), joka on eräs parhaita kyselytutkimuksia. ESS-kyselyjä on toistettu […]

Jatka lukemista