Tarvitseeko Eurooppa valtioreformin?

Viimeaikoina on keskusteltu runsaasti kahdesta asiasta: Euroopan taloudesta ja kuntauudistuksesta. Eurooppalaista taloutta ravisuttaa niin sanottujen kriisimaiden taloudellinen tilanne, joista Kreikka on suurimmassa pulassa. Kriisimaita yritetään auttaa lainarahalla. Suomessa sen sijaan on useita kriisikuntia, joiden taloutta ratkaisemaan piirrettiin uusi kuntakartta.

Resepti, jota noudatetaan Euroopassa, ei ole suosiossa suomalaisessa kuntakeskustelussa. ”Rahan kaataminen” kuntiin on tuomittu jo lähtökohtaisesti. Uusi kuntakartta on hallitusohjelman mukainen rakenteellinen resepti rakenteelliseen ongelmaan. Tällä muodostetaan ”vahvoja peruskuntia”, jotka pystyvät selviytymään taloudellisesti tehtävistään.

Toinen hyväksi mainittu asia on se, että vahvat peruskunnat takaavat paitsi hyvinvointipalvelut myös demokratian, sillä palveluita koskeva päätöksenteko on valunut ”himmeleiksi” kutsutuille yhteistoimintamalleille, kauas kunnanvaltuustojen käsistä.

Vakuuksista valtioreformiin

Hallitus lunasti vaalilupauksensa sillä, että se neuvotteli Kreikan kanssa vakuudet lainansa pitimiksi. Yksikään muu Euroopan maa ei kuitenkaan ostanut tätä suomalaista innovaatiota. Muutamaa astetta rohkeampi innovaatio olisi voinut olla se, että kuntakarttojen lisäksi olisi piirretty myös uusi ”vahvoihin perusvaltioihin” perustuva Euroopan kartta.

Perusteluiksi olisi voinut käydä pitkälti samat argumentit kuin kuntareformiin: Euroopassa on liian pirstaleinen kansallisvaltiorakenne, kriisimaat eivät selviydy tehtävistään ja tulevat liian kalliiksi, päätöksenteko on valunut Euroopan unionin ”himmeleille”, kauas maiden parlamenttien käsistä.

Miltä tuo uusi Euroopan kartta sitten näyttäisi? Pienet Pohjoismaat lyötäisiin tietysti yhteen, vähintään Suomi ja Ruotsi. Tanska haluaisi varmasti mukaan. Prinsessa Victorian ja prinssi Danielin seuraavasta tyttärestä tulisi Itämaan herttuatar. Baltian maita ja Puolaa yhdistää historiassa ainakin se, että aika ajoin joko idästä tai lännestä tulee joku, joka jyrää heidän ylitseen. Historiallis-kulttuurisista syistä johtuen he muodostakoon yhden valtion.

Balkanilla on puolestaan paljon maita kuten Kosovo, Bosnia-Hertsegovina, Kroatia, Makedonia, Slovenia, Serbia ja Montenegro. Olisiko näistä yhdeksi valtioksi? Entä nimi? Miten olisi vaikka Jugoslavia?

Sitten kriisimaa Kreikka. Mitä jos yhdistetään se Turkin kanssa? Samalla ratkaistaisiin Kyproksen ongelma, kun kaikki ovat yhtä ja samaa. Ranskasta, Luxemburgista ja Italiasta tulisi hyvä ”vahva perusvaltio”. Entä Espanjasta ja Portugalista? Molempien maiden taloudet ovat pakkasella, toisaalta matematiikassa opetettiin, että kaksi miinusta kumoaa toisensa, ja siitä tulee plussa.

Tulisiko Romaniasta ja Bulgariasta ”vahva perusvaltio”? Itävallasta ja Unkarista voisi tehdä Itävalta-Unkarin, Tšekistä ja Slovakiasta Tšekkoslovakian. Saksaan liittyköön Belgia ja Alankomaat. Irlanti, Iso-Britannia ja joukko muita saaria voisivat muodostaa Britteinsaariksi nimetyn valtion.

Eurooppalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastus?

Monet kansainväliset järjestöt OECD:stä Maailmanpankkiin sekä Euroopan unioni itse puhuvat usein rakenteellisten muutosten tarpeellisuudesta. Euroopan valtioreformi olisi ainakin suuri rakenteellinen uudistus pankkien onnettomien stressitestien rinnalla.

Hallitus voisi markkinoida reformia kuntauudistuksesta tutuin sanankääntein: Nyt on viimeiset hetket käsillä lopettaa rahankaataminen kriisivaltioihin ja pelastaa eurooppalainen hyvinvointiyhteiskunta tekemällä välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia, jollainen koko Eurooppaa koskeva valtioreformi olisi.

Joku voisi tietysti tällaista uudistusintoa vastustaa. Kuntauudistuskeskustelusta voisi lainata argumentteja ja sanoa, että paikalliset olosuhteet eivät enää tulisi huomioiduksi. Kuka enää välittäisi kuihtuvien syrjäseutujen, kuten vaikkapa Helsingin, palveluista? Edistäisikö uudistus niin paljon demokratiaa kuin luvattiin, kun sipoolaisen kansalaisvaltuuskunnan matka parlamenttiin Riksgatan 1:een kestää päiviä?

Onko yhdeltäkään belgialaiselta kysytty haluaako hän kotimaansa liittyvän Saksaan? Ja kuka vastaa, että Itävalta-Unkarin talous kestää varmasti nyt paremmin kuin maiden taloudet ennen valtioliittoa?

Alkaa kuulostaa huonolta idealta koko valtioreformi. Utopistista ajanhukkaa. Hetkinen, onkohan kuntauudistus yhtään sen vahvemmalla pohjalla?

Mikko Niemelä
Johtava tutkija
etunimi.sukunimi@kela.fi

2 ajatusta “Tarvitseeko Eurooppa valtioreformin?”:sta

  1. Minusta olisi ehkä luonnollisempaa liittää Suomi kuitenkin Venäjään. Tanska, Ruotsi ja Norja taas Suur-Saksaan. Kuntauudistuksessahan pyritään suurten keskuskuntien ympärillä olevat pikkukunnat liittämään isoon kuntaan. Jos kaksi pientä eli Suomi ja Ruotsi yhdistetään ei saada riittävästi mittakaavaetuja ja tuottavuutta Suomen kannalta. Kun taas Suomi liitetään isoon valtioon jo niin alkaa tehoja löytymään! Meillähän on nyt paljon lääkäreitä Venäjältä. Ja kun laiva- ja junayhteydetkin ovat nyt kunnossa niin helsinkiläisen on helppo hakea perusterveydenhuollon palvelut Pietarista.

  2. Hyviä perusteluja. Terveyskeskuskäynti Helsingistä Pietariin on suurin piirtein yhtä pitkä matka kuin mitä välimatkat ovat jo tänään Pohjois-Suomessa.

    Toisaalta pitäisin mielessä historiallisen tosiasian että Suomen aseman palauttaminen vain Suomen sodan (1808-09) jälkeiseen aikaan kuulostaisi keskeneräiseltä / puolivillaiselta uudistukselta. Pikemminkin tässä valtioreformissa tilanne asettuisi Eerik Pyhän ja piispa Henrikin 1100-luvulla kaavailemalla tavalla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *