Patentoitu pohjoismainen malli

Ruotsalaiset ovat kekseliäs kansa. Patenttien määrä väkilukuun suhteutettuna on maailman korkeimpia. Samaa luokkaa kuin suomalaistenkin. Mutta epäilemättä ruotsalaisten keksinnöt ovat paljon parempia kuin meikäläisten. Suomalaisista keksinnöistä en nyt äkkiseltään keksi muita kuin akankannon maailmanmestaruuskisat – enkä tiedä onko sitä kukaan hoksannut patentoida.

Ruotsalaisten lista on paljon vaikuttavampi: dynamiitti, jakoavain, vetoketju, kuulalaakeri, kolmipisteturvavyö, Volvo ja JAS-Gripen. Listaan voisi vielä lisätä ainakin Greta Garbon ja Peppi Pitkätossun. Ja mikä ettei myös näkkileivän ja hapansilakan.

Jos ruotsalaiset ovat kansana kekseliäitä, niin ruotsalaiset sosiaalidemokraatit (SAP) ne vasta kekseliäitä ovatkin. Aluksi he keksivät kansankodin, jonka Ingvar Kamprad sisusti. Keksimisen alkuun päästyään sverigedemarit kehittivät myös pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin (den nordiska modellen).

Ainakin mikäli heitä itseään on uskominen. He jättivät nimittäin tammikuussa 2011 sisään Patent- och Registreringsverketiin pohjoismaista mallia koskevan merkkisuojahakemuksen. Vuotta myöhemmin verket myönsi tälle nerokkaalle keksinnölle suojan! Den nordiska modellen on nyt merkkisuojattu. Puhuttaessa pohjoismaisesta mallista, on tarkoitettava nimenomaan sosiaalidemokraattista mallia.

Kummallinen keksintö

Tutkijan perspektiivistä merkkisuojaushanke on perin outo ja kummallinen. Ehdollistaako Patent- och Registreringsverketin viranomaispäätös tästä lähtien historian tutkimusta? Vai lopettaako se asiaa koskevan historiatutkimuksen vallan kokonaan?

Pohjoismainen malli on demarien luomus: historia on loppuun tutkittu, totuus löydetty. Punkt och slut! Se joka asiaa vielä kaivelee, syyllistyy patenttirikkomukseen. Toki demareilla on ollut keskeinen asema mallin rakentamisessa kaikissa Pohjoismaissa, mutta erityisesti juuri Ruotsissa.

Ymmmärrän myös hyvin Sahlin-Juholt-Kuka-Se-Nyt-Seuraava-Onkaan puoluejohtajan tuskan. Demarien merkkisuojaushankkeen tausta on nimittäin se, että Fredrik Reinfeldtin kipparoima, vahvassa myötätuulessa seilaava oikeistopuolue Moderaterna on julistautunut työväenpuolueeksi ja pohjoismaisen mallin kannattajaksi. Moderaatit ovat myös toistuvasti korostaneet, kuinka he ovat osallistuneet pohjoismaisen mallin rakentamiseen.

Demarien pelkona on, että heidän aiemmin niin vahva profiilinsa ruotsalaisessa politiikassa on katoamassa ja puolue menettämässä identiteettinsä. Mantra on nyt moderaateilla. Siksi turvaudutaan Patent- och Registreringsverketiin.

Suomalainen hyvinvointivaltio – poliittinen kompromissi

Suomalaisen tutkijan perspektiivistä merkkisuojaushanke vasta erityisen kummallinen onkin. Suomalaisen hyvinvointivaltion (=pohjoismainen malli Suomessa) historiaa ei voi kirjoittaa pelkästään demareitten tai edes laajemmin työväenliikkeenkään perspektiivistä. Mallin rakentamiseen on osallistunut monenlainen kirjo toimijoita punaisimmasta tulipalokommunistista mustimpaan oikeistolaiseen, kiihkeimmästä lakkokenraalista jäykkäniskaisimpaan vuorineuvokseen.

Yleensä ratkaisut on löydetty akseleilla SDP-ML/Kesk-Kok ja Hakaniementori-Eteläranta. Sukkuloimassa mukana tietysti on aina ollut tuo suomalaisten hallitusten kestojäsen RKP. Suomen historiallisesta perspektiivistä SAP:n hanke edustaa ruotsalaista hegemoniaa, tulkinnallista imperialismia, joka ei näe eikä tunnusta eri Pohjoismassa vallinneita erilaisia historiallisia olosuhteita.

Sampon piirustusta ei ollut

Kummallinen hanke on sikälikin, että siinä oletetaan, että Ruotsin demareilla olisi ollut jo aikojen alussa lähtökohtainen näkemys tuosta ihmeitä tekevästä pohjoismaisesta mallista. Sampon piirustukset ovat tässä, nyt joukolla töihin! Mutta mitään valmista piirustusta ei ollut. Poliittinen historia on täynnään u-käännöksiä ja lievempiä suunnanmuutoksia. Esimerkiksi Gustav Möller ajoi vahvaa perusturvaa (yhtä suuret kansaneläkkeet kaikille, yhtä suuret sairauskorvaukset kaikille jne.), jota jokainen olisi haluamallaan tavalla voinut täydentää. Linja korvautui ansiosidonnaisilla eduilla.

Historia ei lopu – malli muuttuu

Merkkisuojushanke on kummallinen myös sikäli, että siinä oletetaan historian loppuvan. Malli on valmis ja täydellinen. Slut i rutan! Pohjoismaisen mallin käsite on kuitenkin hyvin hämärä, ja sen sisältö muuttuu koko ajan.

1950-luvun pohjoismainen malli oli kovin erilainen kuin 1970-luvun malli, joka taas on varsin erilainen kuin se malli, jonka nimiin nyt vannotaan. Jørgensen hahmottaa mallin eri tavalla kuin Svensson, Virtasesta puhumattakaan. Takuuvarmasti pohjoismainen malli vuonna 2030 on hyvin erilainen kuin nykyinen.

Varmaa on myös se, että 20 prosentin poliittisella kannatuksella tuohon tulevaan malliin on vaikea saada omistusoikeutta. Siihen ei auta edes vetoaminen Patent- och Registrerinsverketin apuun. Mallin sisustuskin tulee kenties Nordiska Gallerietista Nybrogatanilta eikä Kungenskurvanin IKEAsta.

Olli Kangas
Kelan tutkimusosaston osastopäällikkö (virkavapaalla)
etunimi.sukunimi@kela.fi
H.C. Andersen professori, Syd-Dansk Universitet

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *