Kuka hyötyy netistä – ja kuka ei?

Melkein kaikki tieto löytyy nykyään netistä, ja sinne pääsee nykyään käytännössä jokainen. Verkossa kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus hankkia helposti ja nopeasti tarvitsemansa tieto. Myös monenlaisen asioinnin saa nykyään hoidettua netissä. Kätevää ja tasa-arvoista, eikö vain? Tai hetkinen, ainakin kolme ongelmaa tulee mieleen.

1. Verkkoon pääsy

Vuonna 2010 internetiä oli Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan käyttänyt viimeisimmän kolmen kuukauden aikana 86 prosenttia 16–74-vuotiaista suomalaisista. Iän mukaan käytössä on kuitenkin valtavat erot: kun 16–44-vuotiaista käyttäjiä on lähes 100 prosenttia, 65–74-vuotiaista heitä on vain 43 prosenttia. Tätä vanhemmilta asiaa ei edes tiedusteltu. Kotona on internetyhteys sitä harvemmin, mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse. Työikäisistä valtaosa käyttää nettiä myös työpaikalla, mutta eläkeläisten netin käyttö riippuu käytännössä siitä, onko kotona liittymä vai ei. Eroja on myös tulojen mukaan: alle 1 500 euroa nettotuloja kuukaudessa saavilla vain noin 60 prosentilla oli vuonna 2010 kotona nettiyhteys, kun osuus hyvätuloisimmissa ryhmissä oli lähellä sataa.

2. Nettitiedon hankinta ja ymmärtäminen

Netissä olevan tiedon äärelle pääseminen edellyttää monipuolisia tietoja ja taitoja. Netiltä täytyy osata kysyä oikeita kysymyksiä, jotta saa tarvitsemansa – ja oikeat – vastaukset. Täytyy myös osata suodattaa pois netistä tulviva turha ja väärä tieto. Tiedon käsittelyn resurssit ovat ihmisillä hyvin erilaisia esimerkiksi iän ja koulutustaustan mukaan. Toiset löytävät hakukoneella nopeasti tarvitsemansa tiedon ja osaavat arvioida sen luotettavuutta, kun taas toiset ovat alttiimpia harhautumaan väärän tiedon valtatielle taikka eksyvät täysin. Osaavatko esimerkiksi ne henkilöt, jotka eniten tarvitsisivat tietoa sosiaali- ja terveyspalveluista, hakea ja käyttää verkossa olevaa tietoa? Entä kykenevätkö vaikkapa syrjäseudulla asuvat työelämän ulkopuolella olevat, joiden matka lähimpään Kelan toimistoon on pitkä, sähköiseen asiointiin? Yleensä kaikenlaista tietoa ja palveluita osaavat parhaiten käyttää hyödykseen ne, jotka ovat jo valmiiksi etuoikeutetussa asemassa.

3. Hinta

Netissä asioiminen on ilmaista. Monenlaisesta netin ulkopuolisesta asioinnista sen sijaan koituu usein kustannuksia, kuten liikkumis-, aika- ja puhelinkustannuksia sekä palvelumaksuja. Esimerkiksi tavallisten pankkiasioiden hoito on verkkopankissa ilmaista (lukuun ottamatta verkkopankin kuukausimaksua), mutta vaikkapa tilisiirron hoitaminen pankin tiskillä tulee asiakkaalle kohtuuttoman kalliiksi. Jos et ole netissä, et palvele itse itseäsi ja maksat siis enemmän!

Lisääkö verkko tasa-arvoa vai eriarvoa?

On siis selvää, että internetin ihmemaa ei ole kaikkien ulottuvilla. Netin ulkopuolelle jäävät helposti etenkin ikääntyneet; nykyhetken eläkeläisistä valtaosan arkielämään netti ei kuulu millään tavalla. Tämä ei ole ongelma silloin, kun tarvittavaa tietoa ja palveluita on saatavilla myös perinteisillä keinoilla. Mutta taannoin jossakin viestimessä nostettiin esiin hälyttävä esimerkkitapaus: eräässä kunnassa tiedotus vanhusten palveluista oli keskitetty ainoastaan verkkoon. Eli jotta löytäisi palvelun äärelle, vanhuksen tulisi ensin päästä jotenkin nettiin ja sitten osata etsiä sieltä tarvitsemansa tieto. Tämä voi olla käytännössä mahdotonta yksinäisille vanhuksille, joilla ei ole omaisia apunaan.

On paradoksaalista, että vaikka internet näyttäytyy tasa-arvon areenana, se voikin itse asiassa syventää väestöryhmien välisiä eroja. Nykymaailmassa se, ettei pääse nettiin tai ei selviä siellä, alkaa olla eräänlainen syrjäytymisen muoto. Toisaalta voidaan ajatella, että kun kaikki kynnelle kykenevät hoitavat asiansa sähköisten palveluiden avulla, säästyy henkilöstöresursseja niiden palvelemiseen, jotka palveluista eniten hyötyvät.

Älkäämme siis unohtako niitä, jotka eivät vietä päiviään Googlessa, Facebookissa ja Kelan verkkopalveluiden äärellä!

Jenni Blomgren
erikoistutkija
etunimi.sukunimi@kela.fi

6 ajatusta “Kuka hyötyy netistä – ja kuka ei?”:sta

  1. mielestani netti on huonoin tapa mita ihmine on koskaan keksinyt mitenka vanhus saisi siita yhtaan mitaan muuta kun ainaisen riesan ennen sai maksaa laskut pankkiin nyt pitaa muistaa kaiken maailman numerosarjoja jotka ovat pitkia kun nalka vuosi nuorempi vaki voi sanoa etta se helppoa mutta kun sitten mennaannkin vanhuksen luo niin tuo vanhus varmaan on mielissaan kun joku kay hanen luonaan ihan ihmisena eika vain netti os muodossa ihmis laheisyytta ei minkaan moinen netti voi koskaan korvata terveisin tepivaari tampereelta

  2. netti etsi netista tuon saa kuulla joka paikasta no nyt tuleekin sitten se mista saa nuot netin os niita kun sitten saa mistaan en ainakaan mina tieda mutta siella ne tiedot sitten kuitenkin ovat mutta missa kokonaan eri asia on sitten naiden koneiden hinta ovat sen verran ruotosen hintasia etta eipa taida mokin miinalla olla sellaseen varaa elake kun on hiukan paalle viissataa ekee kk ela ja osta kone mutta mitenka netti on kylla monessa hyva mutta pitaa sanoa etta ei siihen ole jokasella varaa terveisin tepivaari

  3. kokonaan eri asia on mista vanhus saisi jarkevaa koulutusta tuon tietokoneen kayttamiseen kun sekin tieto on useasti juuri netista saatavilla ei muualta mutta kun et tieda koko aparaatista yhtaan mitaan niin mitenka saat mitaan tietoa tama vain on se syy miksi ikaihmiset eivat juuri eres omista konetta ei liioin hanki sita toisena syyna ovat sitten nuot koneiden hinnat kuinka monella on varaa ostaa 1000 eken kone kun sellanen kun juuri riittaa elamiseen ja joka kuukauden viimeinen viikko on rahaton muutenkin terveisin tepivari

  4. mita tulee netin ns hyvista puolista en ole viela keksinyt mita nuot voisi olla sen verran etta nainkin voidaan jakaa kansaa kahten jopa useamapaan ryhmaan ei silla ainakaan kansaa kotta mitenkaan ironista on se kun vanhuselle laheteaan netin kautta syntymapaiva plus muut onnittelut tuon asian hyvaksyn silloin kun nuot lapset asuu vaikkapa amerikassa ei sielta joka paiva voi tulla kaymaan mutta kun asutaan jopsa saman kadun varrella itsellani ei onneksi ole nain toiseksi en ole mikaan vanhusolen vasta n hiukab alle 63 vuotias tervaisin tepivaari

  5. En kuitenkaan ole millaan muotoa uutta vastaan mutta kun luodaan jotain uutta yhteiskunnan pitaa huolehtia siita etta naiden uusien kaytossa ei sitten tule sita etta mistaan ei saa sellaista tietoa jonka jokainen ihminen ymmartaa vanhuksille ei pida puhua mitaan kapula kielta eli nortti kielta vaan sellaista jota nama ihmiset sitten ymmartaa ja uusia niin monta ketaa etta se oppi menee myos perille eika vaan sanota etta ei silla ole niinkaan valia milla tavalla tasta jatkat ei se ole mitaan opetuta ja kuten olet varmaan huomannut etta minulta on aat ja oot hukassa johtuu siita etta en silti tieda mista tama kne ne tuo t tepivaari

  6. Olen siita varma etta kun mm pankit ovat siirtyneet sahkosen palvelun puolelle niin etta ei ole vaihto ehtoa vaan esim maksut pitaa hitaa netin valityksella suunta ei ole kaikessa ihan oikea esim ainoalla taysin suomi pankilla ei ole muuta vaihtoehtoa annettu kun netti eli OP vei maksukoneet pois niin tilalle tuotiin ainoastaan netti onko se halvin ja helpoin ei ole halvin eika helpoin varsinkaan helpoin ne jotka ovat tyossaan saanut kayttaa konetta se ei ole ylipaasematon mutta enta ne joilla ei mitaan kasitysta kyseisesta laitteesta tervhtien tepivaari

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *