Positiivista palautetta Kelalta

”Mukavaa postia Kelalta” otsikoi Taito Pekkarinen Lääkärilehden pääkirjoituksen vuonna 1997, kun Kela aloitti lääkemääräyspalautteen lähettämisen lääkäreille. Lääkäreiden kiitos palautteesta oli innostunutta. ”Parasta mitä Kelalta on koskaan tullut”, hehkutti yksi lääkemääräyspalautteen mukana seuranneeseen kyselyyn vastanneista lääkäreistä. Apteekkarilehden kesäkuisessa blogikirjoituksessa myös toimittaja Tiina Kuosa kiittää Kelan entistä avoimempaa tiedotuslinjaa.

Erityiset kiitokset positiivisesta palautteesta saavat ajattelemaan, eikö Kelalta sitten osata odottaa mitään hyvää? Onko oletus se, että Kela valvoo ja vahtii terveydenhuollon työntekijää, lääkäriä ja farmaseuttia, lähettää huomautuksia ja virhemaksukehotuksia ja ruikuttaa kalliista lääkkeistä? Onko parasta mihin Kela pystyy nutturapäinen narina viitehintajärjestelmällä saavutetuista säästöistä?

Ehkäpä niin.

Apteekkien toteuttamaa lääkekorvausjärjestelmää seurataan Kelassa tiukasti tarkastuksin. Aiemmin lääkekorvaussääntöjen kannalta virheellinen lääketoimitus tuli kokonaan apteekin maksettavaksi, mutta taannoin liian aikaisesta tai liian suuresta lääketoimituksesta perittävä maksu muuttui 50 euron virhemaksuksi. ”Virhemaksu” -nimitys kirvoitti apteekeilta kiperääkin palautetta. Kukapa haluaisikaan virheitään ruodittavan Kelalta saapuvissa kirjeissä, varsinkin, kun tietää yrittäneensä parhaansa?

Lääkehoidossa taas tuntuu joskus, ettei siinä Kelan mielestä ole mikään kohdallaan. Kela valittaa syöpälääkkeiden kalleutta ja niiden kustannusten jatkuvaa kasvua. Kas, psykoosilääkkeissä säästetään, koska Hintalautakunta on pakottanut ne viitehintajärjestelmään. Mutta kun ACE-estäjien osalle potilaista aiheuttamaa yskää ehkäistään määräämällä ACE-estäjien sijaan kuusi kertaa kalliimpia ATII-salpaajia, rahaa menee taas hukkaan. Ja niin poispäin, loputtomasti.

Olisi kuulkaa ihanaa kirjoittaa, että meistä Kelassa on tosi mukavaa, että lääkekorvausjärjestelmä hoituu ammattitaidolla. Tai että apteekkilaiset noudattavat korvaussääntöjä tunnollisesti ja hyvin.

Olisi myös mukavaa kirjoittaa, lääkehoidossakin on havaittavissa positiivisia valopilkkuja. Että tulehduskipulääkkeistä on siirrytty vähemmän mahahaittoja aiheuttavaan kipulääkkeeseen, parasetamoliin. Tai että perinteisiin tulehduskipulääkkeisiin verrattuna kalliita koksibeja ei enää määrätä ollenkaan niin paljon kuin ennen. Tai että viimeinkin rauhoittavien ja unilääkkeiden käyttö on kääntynyt laskuun.

Nythän minä sen kaiken oikeastaan kirjoitin. Mielipiteeni apteekkien työstä eivät perustu mihinkään tutkimukseen, ihan vain arkikokemukseen ja alan tuntemukseen. En vain ole tullut sanoneeksi sitä ennen näinkään julkisesti. Edellä mainitut muutokset lääkekulutuksessa (skeptikko – vai pitäisikö sanoa kelalainen – nostaa päätään), voivat tietenkin olla vain tilastoharhaa tai kenties hoidon huononemista ja vielä vähemmän varmaa on, säilyvätkö muutokset vielä ensi vuonnakin. Tuore tilastotieto vuodelta 2009 kuitenkin viittaa positiivisiin muutoksiin.

Hienoa, apteekkiväki! Lääkkeiden toimitus ja korvausjärjestelmän toteutus on erinomaisissa käsissä!

Ihanaa, lääkärit, ihanaa! Olette hoitaneet potilaita hyvin. Lääkehoidon seuranta ei taida ollakaan ihan puutteellista!

Leena K Saastamoinen
Erikoistutkija
etunimi.sukunimi@kela.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *