Tieto ei aina vaikuta

Vain luotettava tieto voi kumota vaihtoehtoiset totuudet.

 

Suomessa vastuuta terveyttä ja sairauden hoitoa koskevista päätöksistä siirretään yhä enemmän ihmiselle itselleen. Jotta ihminen voi tehdä tietoon perustuvia päätöksiä, on hänellä oltava päätöksentekoon riittävät ja luotettavat tiedot. Lisäksi tietojen pitää olla helposti saatavilla niissä elämäntilanteissa, jossa päätöksillä on merkitystä.

Ihmisen on myös itse oivallettava, milloin tieto on intuitiota tärkeämpää. Tämä on erityisen tärkeää, kun puhutaan toimista, jotka mahdollistavat terveyden säilyttämisen.

 

Miksi tieto ei muutu toiminnaksi?

Tutkimustietoa raskauden aikaisen alkoholinkäytön pitkäaikaisvaikutuksista on kumuloitunut 1970 luvulta asti. Tieto on vahvistanut jo 80-luvun alussa esitetyn väitteen: ei ole olemassa sikiölle turvallista alkoholinkäyttöä raskauden aikana.

Tätä tietoa on jaettu Suomessa paitsi kohdistetusti peruskouluissa, äitiysneuvoloissa ja ammattilehdissä, myös säännöllisesti koko väestölle median kautta.

Tästä huolimatta 2012 tehdyn kotimaisen tutkimuksen mukaan yli puolet raskaana olevista naisista käytti alkoholia; lähes neljännes vähintään kolme alkoholiannosta kerrallaan. Lisäksi kukaan alkoholia käyttäneistä naisista tai heidän puolisoistaan ei ollut huolissaan alkoholinkäytöstä raskauden aikana.

Tulos järkytti ainakin minut. Mikä on se ”vaihtoehtoinen totuus”, joka väittää yksilölle, että varoitus alkoholin aiheuttamista sikiövaurioista ei koske häntä? Vai onko niin, että tietoon perustuva ennaltaehkäisy ei toimi, jos se ei ole yhdenmukainen ihmisen omien tarpeiden kanssa?

Jos näin on, niin yleisten kansansairauksien – diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, dementia – estäminen tiedon välityksellä onnistuu vain osalla kohderyhmästä. Lopuilla ajatus ”tämä ei koske minua” estää tiedon käytön oman elämän valinnoissa.

 

Muutos edellyttää itselle merkityksellistä tavoitetta

Sekundaaripreventio on tilanne, jossa jo sairastuneen kohdalla pyritään estämään tautiin liittyvien elinkomplikaatioiden tai lisäsairauksien ilmaantuminen. Toimilla tavoitellaan terveyden ja toiminta- sekä työkyvyn paranemista tai palautumista.

Lääkärin asettamat tavoitteet – verenpaineen taso, sokeri- tai kolesteroliarvot – eivät helposti siirry muutoksiksi elintavoissa.  Henkilön on pystyttävä määrittämään itselleen merkityksellinen tulevaisuuden tavoite, jonka toteutuminen edellyttää toimintakyvyn paranemista tai vähintään sen säilymistä. Mahdollisuus olla lastenlasten kanssa, selviytyä mökillä, harrastaa, matkustaa jne. muuttuvat arvoiksi, joiden saavuttamiseksi sitoutuminen elintapamuutoksiin paranee.

Myös sekundaaripreventiota vastustaa ”vaihtoehtoinen totuus” – ajatus, että tämä ei koske minua. Aikaikkuna, jolloin mieli on vastaanottavainen tunnistamaan omat elintavat ongelmallisiksi, on kapea.

Lääkärinä parhaat sekundaaripreventiotulokseni sain aikaan toimiessani HYKSin neurologian yksikössä. Tilanne, jossa menettää tajuntansa ja kehonsa hallinnan, on kaikille pelottava. Oikeaan aikaan annettu tieto mahdollisuudesta estää tilanteen toistuminen ja pysyvien oireiden kehittyminen omien elintapamuutosten avulla siirtyi useilla potilailla pysyväksi muutokseksi.

Näiden aikaikkunoiden hyödyntäminen tiedolla vaikuttamiseen on keskeinen osa terveydenhuollon toimintaa.

 

Voiko tietoon luottaa?

Sote tuo vapauden perusterveydenhuollon toteuttajan valintaan. Tuon valinnan tulee perustua luotettavaan tietoon toiminnan laadusta.

Sisätautiopin professori Kimmo Kontula piti 21.12. erinomaisen jäähyväisluennon aiheesta Voiko tieteeseen vielä luottaa?. Tieteen sisällä oli tunnistettavissa useita ongelmia: vertaisarvioinnin luotettavuuden ongelmia, julkaisuharhaa ja merkittävien tutkimustulosten toistettavuuden vaikeuksia.

Ongelmia yhdistää kilpailu: jokainen haluaa olla ensimmäinen ja julkaista näyttävimmän tuloksen.

Jos sanan ”tieteen” tilalle vaihdetaan ”sotepalvelun tuottaja” tullaankin erittäin ajankohtaiseen aiheeseen.  Vertaisarvioinnin luotettavuus, valikoitunut tieto hoitotuloksista ja keskinäinen kilpailu tulevat olemaan tietoon perustuvan valinnan haasteita. Jos tämä tieto on vääristynyttä, menetetään mahdollisuus tuottaa paras mahdollinen terveyshyöty.

Niin tieteen kuin sote-palvelujentuottajien tuleekin pyrkiä tilanteeseen, joissa luottamus tietoon kasvaa. Vain luotettava tieto voi kumota vaihtoehtoiset totuudet.

On myös hyväksyttävä, että vain osa kansalaisista pohjaa valintansa tietoon, vaikka tieto olisi luotettavaa. Osa heistä luottaa intuitioon, osa noudattaa ystävän ohjeita, osa antaa muiden päättää puolestaan. Mitä selkeämmin pystytään osoittamaan, että tietoon perustuva päätöksenteko parantaa niin yksilön terveyttä kuin yhteiskunnan edellytyksiä tuottaa terveyttä, sitä paremmin väestö oppii käyttämään tietoa omaksi hyödykseen.

 

 

Ilona Autti-Rämö
johtava ylilääkäri, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.