Osaamisen varmistaminen valinnanvapauden perustaksi

Terveydenhuollossa henkilöstön osaaminen on ratkaisevan tärkeää. Siihen liittyvistä epäkohdista on pystyttävä puhumaan, etenkin sote-uudistuksen yhteydessä.

 

Terveydenhuollon tehtävänä on tuottaa terveyttä. Mitä sairaampi potilas, sitä haasteellisempi tuo tehtävä on. Jokainen terveydenhuollon tehtävä edellyttää laaja-alaista osaamista; harvinaisia sairauksia ja nopeaa hoitoa tai hoitoon ohjausta vaativia tilanteita voi tulla missä tahansa terveydenhuollon toimipisteessä vastaan.

Oleellista on, että potilas voi luottaa siihen, että hänen terveydentilaansa liittyvät yksilölliset haasteet tunnistetaan ja tarvittava hoito järjestyy oikea-aikaisesti riippumatta siitä, missä toimipisteessä häntä hoidetaan.

Osaaminen on käsite, jota ei sote-valmisteluissa ole juuri mainittu. Osaamista tarvitaan jokaisessa kohtaamisessa – yksittäisen työntekijän osaamisvaje voi johtaa diagnoosin viivästymiseen, väärään hoitoon tai oikeiden hoito- ja/tai kuntoutusmahdollisuuksien käyttämättä jättämiseen.

Seurauksena voi olla tilapäinen tai pysyvä toimintakyvyn menetys.

 

Mitä tarkoitan osaamisvajeella?

Osaamisvajeessa on kyseessä tilanne, jossa työntekijä asetetaan tilanteeseen, johon hänen ammatilliset taitonsa eivät riitä, mutta tätä ei tunnisteta eikä järjestetä konsultaatiomahdollisuutta.

Myös työntekijä itse voi piilottaa osaamisvajeensa ja ottaa itselleen liian haasteellisia tehtäviä. Osaamisvaje voi olla yksittäisen työntekijän valintojen, mutta useammin puutteellisen täydennyskoulutuksen tai konsultaatiomahdollisuuksien seurausta.

Työntekijä voi myös tietoisesti kyseenalaistaa näyttöön perustuvan lääketieteen ja perustaa diagnoosi- ja hoitokäytäntönsä omaan näkemykseen tai kokemukseen tai tulkita tutkimustiedon laatua ja sisältöä omista lähtökohdistaan. Tällainen toiminta voi johtaa potilasturvallisuutta uhkaaviin kokeellisiin hoitoihin.

Ammattinimike ei yksinään takaa osaamista. Tämä on palvelujen hankinnoissa ja valinnoissa tärkeä ymmärtää.

Osaamisvajetta ei pidä sekoittaa inhimillisiin virheisiin eikä tilanteisiin, jotka ovat täysin odottamattomia tai erittäin harvinaisia. Niitä varten on kehitetty omat järjestelmät, joissa kerätään jatkuvasti tietoa mahdollisten riskitilanteiden ennakoimiseksi.

 

Hoito ei ole Suomessa tasalaatuista

Oma työurani on avannut näkökulman koko väestön terveydenhuollon toimintaan. Terveydenhuollon toiminta ei ole Suomessa tasalaatuista, ja on pystyttävä puhumaan myös hoidon laatuun liittyvistä epäkohdista.

Meillä on huippuyksiköitä, mutta on myös toimintaa, joka edellyttäisi vahvempaa osaamisen valvontaa ja paikallista tukea potilaiden oikea-aikaisen diagnostiikan ja hoitoon pääsyn turvaamiseksi.

Osaamisen varmistaminen nopeasti kehittyvän lääketieteen edellyttämällä tavalla edellyttää niin perusopetuksen, työpaikkakoulutuksen kuin täydennyskoulutuksen vahvistamista riippumatta tulevaisuuden sote-järjestelmästä. Lääkäreille tulee varmistaa toimipaikasta riippumatta mahdollisuus jatkuvaan tietojen päivittämiseen ja osaamisen ylläpitämiseen.

Kun aikanaan joudun valitsemaan palveluntuottajan, haluan tietää, miten palveluntuottaja on varmistanut työntekijöidensä osaamisen ylläpitämisen. Osaamista ei luoda markkinoinnilla tai mielikuvilla. Se edellyttää työntekijöiden jatkuvaa koulutusta ja toiminnan omavalvontaa.

 

 

Ilona Autti-Rämö
johtava ylilääkäri, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

 

 

Ajatus “Osaamisen varmistaminen valinnanvapauden perustaksi”:sta

  1. Käypähoitosuositukset ovat. kolmen sukulaiseni kokemuksiin perustuen , aihettaneet minulle epäilyksen.
    Potilaan on itse tiedettävä sairaudestaan liian paljon, saadakseen tarvitsemansa hoidon. Onko käypähoitosuositus ainostaan selkätuki kokemattomalle lääkärille?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *