Arvonlisäverokantojen yhdistämisen vaikutus jakautuu epätasaisesti

Pienituloiset menettäisivät suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin eniten, jos arvonlisäverokannat yhdistettäisiin. Veromuutoksen voi kompensoida tulonsiirroilla.

 

Pienituloiset menettäisivät eniten suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin, jos kaikki arvonlisäverokannat yhdistettäisiin eli alimmat 10 ja 14 prosentin verokannat nostettaisiin ja ylin 24 prosentin verokanta laskettaisiin 22 prosenttiin.

Syksyn aikana on keskusteltu siitä, kannattaisiko arvonlisäverokannat yhdistää. Euromääräisesti veromuutos vähentäisi kulutukseen suunnattuja käytettävissä olevia tuloja joitakin kymppejä kuukaudessa.

 

 

Arvonlisäverokantojen yhdistäminen ei ole ongelmatonta

Laskelmissa vuoden 2012 kulutustutkimuksen aineistolla ja SISU-mikrosimulointimallilla on oletettu, että veromuutos ei vaikuta kotitalouksien käyttäytymiseen. Kotitalouksilla on siis käytettävissään sama euromäärä samoihin tuotteisiin, mutta he eivät muuta käyttäytymistään. Laskelmissa he veron noustessa saavat vähemmän tuotteita ja maksavat enemmän veroja sekä veron laskiessa päinvastoin.

Tosielämässä kotitaloudet muuttaisivat kulutuskäyttäytymistään riippuen tuotteiden keskinäisistä hinnoista.

Lisäksi alv-kantojen yhdistäminen ei ole aivan ongelmatonta, koska arvonlisäverokannan nostaminen voi kohottaa hintoja paljon enemmän kuin sen laskeminen alentaa.

 

Muutoksen voisi kompensoida tulonsiirroilla

Verojärjestelmän yksinkertaistaminen on hyvä tavoite, jossa sekä yritykset että kuluttajat hyötyvät.

Veromuutosten mittaluokka, joka on pari prosenttia käytettävissä olevista tuloista ja muutamia kymppejä kuukaudessa, voi kuulostaa pieneltä kotitalouden kannalta. Pienituloiselle kotitaloudelle parilla kympillä kuukaudessa voi kuitenkin olla suuri merkitys.

Jos kaikki alv-kannat yhdistettäisiin 22 prosenttiin, näillä oletuksilla valtiolle tulisi lisää verotuloja 0,74 miljardia kotitalouksien kulutuksesta. Vastaavilla oletuksilla, jos kaikki alemmat kannat korotettaisiin 24 prosentin tasolle, niin valtio keräisi verotuloja 1,48 miljardia enemmän.

Pienituloisimmille kotitalouksille muutokset olisi syytä kompensoida tulonsiirroilla. Se taas vähentäisi valtion uudistuksesta saamia taloudellisia hyötyjä, mutta johtaisi vähemmän solmuiseen verojärjestelmään.

 

 

Tapio Räsänen
tutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

 

 

Ajatus “Arvonlisäverokantojen yhdistämisen vaikutus jakautuu epätasaisesti”:sta

  1. Samaa mieltä lopputuleman kanssa. Päättäjille tulisi olla selvä, että arvonlisäverokantojen säätely tulonjakomielessä on haulikolla roiskimista ja resurssien tuhlaamista. Viimeksi ruoan arvonlisäveroa alennettaessa asiaa perusteltiin pienituloisten edulla: hanke maksoi 500 miljoonaa/vuosi menetettyinä verotuloina. Siis menetettiin mahdollisuus kohdentaa tonni/vuosi puolelle miljoonalle pienituloiselle. – Sama asia käy ilmi jutun jälkimmäisesstä pylväiköstä: euromääräisesti hyödyt kantojen alentamisesta ja tappiot niiden korottamisesta menevät niille, jotka enemmän kuluttavat, siis keski- ja suurituloisille. – Onkin masentavaa, että nimenomaan pienituloisten puolustajina esiintyvät puolustavat myös alennettuja verokantoja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.