Perustulokokeilu puolessa välissä

Perustulokokeilun vaikutuksia aletaan tutkia vasta kokeilun päätyttyä vuoden 2018 lopussa.

 

Suomessa käynnistettiin perustulokokeilu tammikuussa 2017. Kokeilu on nyt lähes puolessa välissä ja jatkuu vielä vuoden 2018 loppuun.

Kokeilu etenee parhaillaan suunnitelman mukaan: siihen osallistuvat 2 000 koehenkilöä saavat joka kuukausi 560 euron suuruisen perustulon riippumatta muista tulostaan tai esimerkiksi siitä, hakevatko he aktiivisesti töitä.

 

Vaikutuksia voidaan arvioida vasta kokeilun päätyttyä

Kokeilun tavoitteena on selvittää, miten sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistaminen ja työnteon rahallisten kannustimien parantaminen vaikuttavat koehenkilöiden työllisyyteen.

Kokeiltavan perustulomallin vaikutukset koehenkilöiden työllisyyteen arvioidaan kokeilun päätyttyä. Arviointi tehdään viranomaisten rekistereihin kertyvien tietojen perusteella. Työllisyysvaikutusten arvioimista varten kokeeseen osallistuviin ei näin ollen ole tarpeen ottaa yhteyttä ja esimerkiksi haastatella heitä.

Rekisteritiedot valmistuvat kuitenkin vuoden viiveellä, joten ensimmäisen kokeiluvuoden aikaisia vaikutuksia päästään tutkimaan käytännössä vasta kokeilun loputtua. Koko kokeilun aikaisia työllisyysvaikutuksia voidaan vastaavasti raportoida vasta vuoden 2019–2020 vaihteessa.

 

Tutkitaanko muutakin kuin työllisyyttä?

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta edellyttää kokeilua koskevassa lausunnossaan, että kokeilun yhteydessä arvioidaan myös sen muita vaikutuksia, kuten koehenkilöiden kokemaa hyvinvointia.

Hyvinvointivaikutusten mittaamiseksi tietoja täytyisi kuitenkin kerätä esimerkiksi kyselyillä tai haastatteluilla suoraan koehenkilöiltä. Tiedonkeruun ajoittaminen edellyttää tarkkaa suunnitelmaa ja arviointia esimerkiksi siitä, mitä halutaan mitata ja miten kokeilun eri vaiheet, kuten kokeilun päättyminen, voivat vaikuttaa mittaustuloksiin.

 

Kokeilun aikana ei julkaista tutkimustuloksia

Perustulon vaikutuksista ei vielä ole tutkimustietoa tarjolla. Vaikutuksia ei arvioida kokeilun aikana, koska tulosten julkisella käsittelyllä voisi olla vaikutuksia koe- ja verrokkihenkilöiden käyttäytymiseen.

Kokeilun alkuvaiheen vaikutusten perusteella ei myöskään olisi mielekästä tehdä päätelmiä pidemmän ajan vaikutuksista, jotka kuitenkin ovat hallituksen ensisijaisena kiinnostuksen kohteena.

 

Suomen kokeilu kiinnostaa maailmalla

Suomen perustulokokeilu on herättänyt maailmalla valtavasti huomiota. Siitä tulee Suomeen ja Kelaan edelleen päivittäin yhteydenottoja esimerkiksi ulkomaisilta medioilta, kansalaisjärjestöiltä, muiden maiden viranomaisilta ja tutkijoilta.

Kokeilun rajallisuus on herättänyt maailmalla kritiikkiä, mutta yhtä aikaa se nähdään myös ennakkoluulottomana ja kunnianhimoisena tapana etsiä vastauksia nyky-yhteiskunnan haasteisiin.

Kelassa on parhaillaan meneillään tutkimus, jossa kartoitetaan perustulokokeiluun liittyvää julkista keskustelua.

 

Mitä tietoa kokeilu tarjoaa?

Käynnissä oleva perustulokokeilu jäi lopulta huomattavasti vaatimattomammaksi kuin mitä esiselvityksen tehnyt tutkijaryhmä suositti. Tämä oli odotettavissa, kun ottaa huomioon valmistelun tiukan aikataulun ja kokeilun rajallisen budjetin. Kokeilun perusteella voidaan kuitenkin oppia runsaasti vaativan yhteiskuntakokeilun ja toisaalta myös toteutuskelpoisen perustulomallin suunnitteluun liittyvistä vaikeuksista. Näistä opeista Kela raportoi kokeilun päätyttyä.

Sosiaaliturvan ehtojen keventämisen ja toisaalta työnteon rahallisten kannustimien parantamisen vaikutusten tarkka erittely edellyttäisi suurempaa otoskokoa sekä monipuolisempaa koeasetelmaa kuin meneillään olevassa kokeilussa oli mahdollista toteuttaa. Kunnianhimoisempi koe käsittäisi esimerkiksi muitakin väestöryhmiä työttömien lisäksi ja sisältäisi useita eri koeryhmiä, joissa perustulon taso ja veroasteet vaihtelisivat.

Tällä tietoa perustulokokeilu ei jatku tai laajene vuoden 2018 jälkeen. Hallitus suunnittelee kuitenkin muita yhteiskunnallisia kokeiluja, ja ensi vuoden alussa käynnistyy esimerkiksi osallistavan sosiaaliturvan kokeilu.

Parhaimmillaan perustulokokeilu antaa tietoa siitä, miten sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistaminen ja työnteon rahallisten kannustimien parantaminen vaikuttavat rajatun väestöryhmän työn tarjontaan. Koeasetelman rajoitteet tulee kuitenkin ottaa huomioon, jos ja kun tuloksia pyritään hyödyntämään perustuloa koskevassa julkisessa keskustelussa, mahdollisten tulevien kokeilujen suunnittelussa ja sosiaaliturvajärjestelmän uudistamista koskevassa päätöksenteossa.

 

 

Mistä perustulokokeilussa on kyse? Katso video!

 

 

Olli Kangas
yhteiskuntasuhteiden johtaja, professori, Kela

Miska Simanainen
tutkija, Kela

etunimi.sukunimi@kela.fi

 

Lue lisää:

Perustulokokeilu 2017–2018

Perustulokokeilun selvityshanke

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *