Kaikille mahdollisuus opiskella

Opintotuen tarkoitus on turvata eri taustoista tuleville suomalaisille mahdollisuus opiskeluun, sillä koulutus on myös yhteiskunnan etu.

 

Vielä 1960-luvulla opiskelijat rahoittivat opintonsa lainarahalla, vanhempien tuella ja tekemällä töitä. Stipendejäkin oli tarjolla, mutta silti vähävaraisilla oli muita huonommat mahdollisuudet kouluttautua.

Suomen valtio alkoi taata opintolainoja vuonna 1969. Ajanjakso oli Suomessa hyvinvointivaltion laajentamisen aikaa. Ajateltiin, että opiskelun tukeminen edistäisi tasa-arvoa ja kaikkien suomalaisten mahdollisuutta hankkia koulutus.

 

 

Opiskelu mahdolliseksi taustasta riippumatta

Vuonna 1972 otettiin käyttöön opintoraha, jota opiskelijan ei tarvitse maksaa takaisin. Aluksi opintorahaa sai vain noin viidesosa kaikista opintotuen saajista: se myönnettiin vuosittain vain tietylle määrälle opiskelijoita. Tuki säilyikin pitkään lainapainotteisena.

1977 opintotukeen lisättiin asumislisä, joka auttoi asumisen kustannuksissa. Tärkein syy asumislisän käyttöönottoon ja opintorahakiintiöiden poistamiseen oli tarve pienentää opintolainojen määriä, mitä pankit vaativat.

Opintotuki on parantanut vähävaraisten perheiden lasten opiskelumahdollisuuksia ja siten parantanut koulutuksen tasa-arvoisuutta. Opintotuki turvaa opiskelijalle perustoimeentulon. Silti valtaosa opiskelijoista käy töissä opintojen ohessa.

Tutkimusten mukaan erot akateemisista ja ei-akateemisista kodeista tulevien mahdollisuuksissa päätyä yliopisto-opiskelijoiksi ovat kaventuneet vuosien 1970 ja 2010 välillä selvästi.

Ilman opintotukea Suomessa eri väestöryhmien elintasoerot olisivat todennäköisesti nykyistä suuremmat: kouluttautuminen tarjoaa laajemmat työmahdollisuudet ja usein paremman tulotason sekä pienentää riskiä joutua työttömäksi.

Vieläkään koulutus ei kuitenkaan ole täysin tasa-arvoista: vanhempien koulutustausta vaikuttaa merkittävästi siihen, miten pitkälle lapsi kouluttautuu. Kaikissa OECD-maissa korkeakoulutettujen vanhempien lapset ovat edelleen yliedustettuina korkeakouluopiskelijoiden joukossa. Suomessa korkeakoulutettujen vanhempien lasten osuus on suurempi kuin muissa Pohjoismaissa.

 

Yhteiskunnan tietotaso ja osaaminen paranevat

Koulutuksesta on etua myös koko yhteiskunnalle, sillä se kohottaa yleistä osaamis- ja tietotasoa. Siinä mielessä opiskelun tukeminen on yhteiskunnan kannalta hyvä sijoitus.

Suomalaisten koulutustaso onkin jatkuvasti noussut. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrä on moninkertaistunut 1970-luvun jälkeen. Taustalla on toki muitakin syitä kuin opintotuki, kuten koulutustarjonnan paraneminen.

Nykyään Kela maksaa opintotukea vuosittain noin 800 miljoonaa euroa, ja lukuvuonna 2016−2017 saajia oli 280 000. Opintorahaa voi saada kuukaudessa korkeintaan 250 euroa, opintolainaa 650 euroa. Opintotuessa on tuloraja: kun muut tulot kasvavat, tuen määrä vähenee.

 

 

Opiskelijoiden velkaantuminen väheni

Suomalainen opintotuki on kansainvälisesti poikkeuksellinen: muualla tavallisempia ovat opintolainoihin ja stipendeihin perustuvat järjestelmät.

Suomessa opintolainojen määrät alkoivat 1990-luvun alussa pienentyä. Opintorahan määrä korotettiin silloin 2,5-kertaisiksi ja lainamääriä pienennettiin.

Opiskelijoiden velkaantuminen väheni 2010-luvulle asti: korkeakoulututkinnon suorittaneista opintolainaa oli vain 40 %:lla. Viime vuosien aikana opintolainan käyttö on kuitenkin taas yleistynyt ja lainamäärät ovat suurentuneet.

Vuosikymmenten aikana opintotuki on muuttunut moneen kertaan.

1990-luvun alussa opintoraha nousi huomattavasti ja sitä alettiin verottaa. 1990-luvun lama loi kuitenkin sosiaaliturvaan säästöpaineita, ja myös opintotukea leikattiin vuonna 1995 tuntuvasti.

Tuoreimmat muutokset tulivat kuluvana vuonna 2017, jolloin korkeakouluopiskelijoiden opintorahaa leikattiin ja tuen enimmäisaika lyheni. Toisaalta opintolainaa voi saada aiempaa enemmän ja tulorajoja korotettiin. Lisäksi opiskelijat saavat nyt yleistä asumistukea erillisen opintotuen asumislisän sijaan.

 

 

100-vuotiaan Suomen ja 80-vuotiaan Kelan kunniaksi Kelan tutkijat äänestivät maamme historian 10 merkittävintä sosiaaliturvauudistusta. Tässä sarjassa pohdimme, miten ne ovat vaikuttaneet suomalaiseen yhteiskuntaan. Tutustu myös aiempiin kirjoituksiin.

 

 

Ajatus “Kaikille mahdollisuus opiskella”:sta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *