Terveyspalvelut edullisesti yhdestä paikasta

Kansanterveyslaki muutti suomalaisten terveydenhoitoa merkittävästi. Se velvoitti kunnat huolehtimaan perusterveydenhuollosta ja toi edulliset lääkäripalvelut kaikkien saataville.

 

1970-luvulle tultaessa Suomessa huoletti kansalaisten huono terveys. Elinajanodote oli alhainen, ja etenkin miehet kuolivat nuorempina kuin muissa Euroopan maissa. Sydän- ja verisuonitaudit olivat yleistyneet, ja kansainvälisesti verrattuna huomattavan suuri osa työikäisistä oli työkyvyttömyyseläkkeellä.

Avoterveydenhuollon palveluita oli saatavilla huonosti. Olemassa olevat palvelut olivat hajallaan monessa paikassa, joten kokonaisuus oli potilaalle monimutkainen.

 

 

Palvelut saman katon alle

Vuonna 1972 tuli voimaan kansanterveyslaki, joka velvoitti kunnat huolehtimaan perusterveydenhuollosta. Jokaisen kunnan piti perustaa terveyskeskus, ja aikaisempi kunnanlääkärijärjestelmä purettiin.

Terveyskeskuksessa yhdistettiin saman katon alle monet terveyspalvelut. Sinne tulivat

  • yleislääkäritoiminta
  • neuvolatoiminta
  • koululääkäritoiminta
  • hammashoito ja
  • vanhusten pitkäaikaishoiva.

Näin palvelut olivat kuntalaiselle helposti saatavissa samasta paikasta. Kuntien piti järjestää myös sairaankuljetus.

Terveyskeskusten henkilökunnan määrä kasvoi 10 vuodessa yli kolminkertaiseksi.

 

Tasavertaisempi terveydenhoito

Kansanterveyslaki teki Suomesta tasa-arvoisemman.

Uudistus toi edulliset lääkäripalvelut kaikkien kansalaisten saataville. Aiemmin niiden hinta oli vaihdellut, eikä vähävaraisilla välttämättä ollut varaa hoitoon. Nyt palveluita tarjottiin kaikille suomalaisille halvalla tai jopa ilmaiseksi. Uudistuksen aiheuttamat lisäkustannukset jaettiin valtion ja kunnan kesken.

Myös alueellinen eriarvoisuus väheni, sillä suomalaiset eivät enää olleet riippuvaisia yksityisten terveyspalveluiden tarjonnasta. Aiemmin terveyspalveluita oli ollut huonosti saatavilla etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Terveyskeskusten ohella hoitoa tarjoavat kuitenkin yksityiset palvelut ja työterveyshuolto, joita valtio tukee.

 

Suomalaisten terveys parani

Kansanterveyslaki ja muutamaa vuotta aiemmin voimaan tullut sairausvakuutus edesauttoivat suomalaisten terveyden kohenemista.

Suomi alkoi panostaa avohoitoon ja sairauksien ennaltaehkäisyyn, mikä on kustannustehokkaampaa kuin sairaalahoito. Tarjolle tuli aiempaa enemmän neuvontatoimintaa, etenkin ehkäisyneuvontaa.  Ennaltaehkäisy ja helpommin saatava hoito ovat auttaneet vähentämään esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja.

Suomalaisten elinikä onkin pidentynyt 1970-luvulta merkittävästi, varsinkin miehillä.

 

 

 

Tiedossa suuria muutoksia

45 vuotta sitten perustettu terveyskeskusjärjestelmä on edelleen voimassa. Juuri nyt se on kuitenkin suuren muutoksen edessä.

Tekeillä oleva sote-uudistus laittaa uusiksi koko sosiaali- ja terveydenhuollon, ja vastuu palveluiden järjestämisestä on siirtymässä kunnilta maakunnille.

Uudistuksen julkilausutut tavoitteet ovat samansuuntaiset kuin kansanterveyslailla aikanaan: tarjota parempia palveluita kustannustehokkaammin sekä edistää terveyttä ja tasa-arvoa. Nähtäväksi jää, millaiset  vaikutukset uudistuksella lopulta on.

 

 

100-vuotiaan Suomen ja 80-vuotiaan Kelan kunniaksi Kelan tutkijat äänestivät maamme historian 10 merkittävintä sosiaaliturvauudistusta. Tässä sarjassa pohdimme, miten ne ovat vaikuttaneet suomalaiseen yhteiskuntaan. Tutustu myös aiempiin kirjoituksiin.

 

 

Ajatus “Terveyspalvelut edullisesti yhdestä paikasta”:sta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *