Yksityissektori, valinnanvapaus ja kilpailu – terveydenhuollon kuumat perunat puhuttavat Pohjoismaiden terveystaloustieteilijöitä

Pohjoismainen terveystaloustieteen konferenssi antoi kattavan käsityksen siitä, mitä eri maiden terveystaloustieteilijät parhaillaan tutkivat.

 

Helsingissä järjestettiin elokuussa jo 38. Pohjoismainen terveystaloustieteen konferenssi (NHESG). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) isännöimän konferenssin 75 osallistujaa olivat pääosin Pohjoismaista, mutta paikalla oli myös tutkijoita ainakin Etelä-Koreasta, Iso-Britanniasta ja Australiasta.

Konferenssin keskeinen tavoite oli tuoda pohjoismaiset terveystaloustieteilijät yhteen sekä edistää terveystaloustieteen kehitystä taloustieteen tutkimussuuntana. Näin lavean aiheen alle mahtuu luonnollisesti laaja skaala erilaisia tutkimuskysymyksiä ja näkökulmia.

Yhteinen tekijä tutkimusten välillä oli kuitenkin menetelmät. Lähes kaikki paperit olivat empiirisiä, ja useimmissa oli pyritty hyödyntämään tutkimusasetelmaa, joka mahdollistaa kausaliteetin eli syy−seuraussuhteen todentamisen. Niin sanottu difference-in-difference (DID) olikin yksi esiteltyjen tutkimusten käytetyimmistä menetelmistä.

Konferenssin ohjelma on katsottavissa täältä.

 

Kokemuksia yksityistämisen vaikutuksista

Professori Jonas Schreyögg loi ensimmäisen päivän keynote-esityksessään katsauksen Saksassa tehtyyn tutkimukseen mm. siitä, kuinka sairaaloiden yksityistäminen ja fuusiot vaikuttavat niiden tehokuuteen, kannattavuuteen sekä tarjotun hoidon laatuun. Saksasta saatujen tulosten perusteella yksityistäminen voi parantaa sairaalan tehokkuutta (Tiemann & Schreyögg 2012). Toisaalta yksityistämisen vaikutuksista tarjotun hoidon laatuun tarvitaan lisää tutkimusta (Heimeshoff ym. 2014).

Aalto-yliopiston professori Otto Toivanen puolestaan esitteli toimialan taloustieteen keskeisiä menetelmiä ja niiden mahdollisia sovellutuksia terveystaloustieteellisiin kysymyksiin. Esimerkiksi Crawfordin & Shumin (2005) ja Saxellin (2014) tutkimuksissa on mallinnettu lääkärin ja potilaan välisen hoitosuhteen jatkuvuuden vaikutuksia lääkäreiden lääkevalintoihin.

Tutkimuskäsikirjoitusten esittelyissä paperin opponentti ensin esitteli paperin menetelmän ja keskeisimmät tulokset ja antoi kommentit. Vasta opponentin esityksen jälkeen oli kirjoittajan vuoro vastata kommentteihin ja aikaa yleiselle keskustelulle. Tämä toimi erinomaisesti, sillä opponentit olivat lähes poikkeuksetta lukeneet paperit erittäin huolellisesti ja laatineet selkeät kalvot esityksiensä tueksi.

Lisäksi opponentin esitys oli oiva signaali kirjoittajalle siitä, että onko tutkimuksen keskeisen viesti ymmärrettävissä konferenssiin jätetyn käsikirjoituksen pohjalta.

 

Riippuvuutta aiheuttavat lääkkeet suosittu tutkimusaihe

Ensikertalaisille NHESG oli erityisen antoisa kokemus, sillä kolmen päivän aikana ehti saada kattavan käsityksen siitä, mitä pohjoismaiset kollegat tutkivat. Lääkkeitä koskevan tutkimuksen osalta riippuvuutta aiheuttavien lääkkeiden (väärin)käyttö tuntui olevan suosittu tutkimusaihe. Tästä aiheesta oli tehty tutkimusta ainakin Suomessa ja Ruotsissa.

Kilpailun vaikutusta erilaisten hoitojen, lääketieteellisten tutkimusten ja lääkäreiden palveluiden hinnoitteluun oli tutkittu myös useammassa tutkimuksessa ja maassa.

Konferenssin parhaan opiskelijapaperin palkinnon sai Tukholman yliopiston tohtoriopiskelija Wei Si, jonka tutkimus käsitteli Kiinassa vuonna 2007 työttömille kaupunkilaisille osoitetun lakisääteisen sairausvakuutuksen työllisyysvaikutuksia.

 

Kela esitteli tutkimuksia diabeteslääkkeiden kustannuksista ja valinnanvapaudesta

Kelan tutkijat esittelivät konferenssissa kaksi paperia, joiden lisäksi oli muutamia yhteistyössä tehtyjä tutkimuksia. Esimerkiksi Riina Hiltunen Turun yliopistosta tarkasteli kilpailua magneettikuvaus-tutkimuksissa.

Ensimmäisenä päivänä Kelan tutkija Aarni Soppi esitteli lääkkeitä käsittelevää tutkimusta, jossa on  selvitetty diabeteslääkkeiden kustannusten kasvuun vaikuttaneita tekijöitä vuosien 2003 ja 2015 välisenä aikana.  Tulosten perusteella diabeteslääkkeiden kokonaiskustannusten kasvun taustalla on useita eri tekijöitä, joista euromääräisesti keskeisimpiä ovat potilasmäärän kasvu sekä uusien lääkeaineryhmien käyttöönotto.

Toisena päivänä puolestaan Visa Pitkänen esitteli Kelan kuntoutuspalveluita koskevaa tutkimusta, jossa selvitetään laadun yhteyttä asiakkaiden valintoihin ja mahdollisia eroja, jotka ilmenevät kokeneiden terveyspalveluiden käyttäjien ja uusien asiakkaiden välillä.

Lisäksi useissa tutkimuksissa oli hyödynnetty Kelan monipuolisia rekisteriaineistoja.

Kaiken kaikkiaan NHESG-konferenssi oli antoisa ja mielenkiintoinen kokemus; kolmen päivän aikana ehti seurata toistakymmentä esitystä, joista useimmat olivat todella hyviä. Konferenssin iloiset iltatilaisuudet olivat Musiikkitalossa ja Uunisaaressa.

NHESG jäi myös mieleen konferenssina, jossa on mahdollista saada papereihin laadukkaita kommentteja. Ensi vuonna niitä on tarjolla Pohjois-Norjassa, kun NHESG järjestetään Tromssassa.

 

 

Aarni Soppi
tutkija, Kela

Visa Pitkänen
tutkija, Kela

Hennamari Mikkola
tutkimusprofessori, tieto- ja viestintäyksikön päällikkö, Kela

etunimi.sukunimi@kela.fi

 

 

Lue lisää:

Tiemann, O., & Schreyögg, J. (2012). Changes in hospital efficiency after privatization. Health Care Management Science, 15, 310–326

Heimeshoff, M., Schreyögg, J. & Tiemann, O. (2014). Employment effects of hospital privatization in Germany. Eur J Health Econ 15: 747

Crawford, G and M. Shum. (2005). Uncertainty and Learning in Pharmaceutical Demand. Econometrica, 73, 1137-1173.

Saxell T. (2014). Private Experience and observational Learning in pharmaceutical Demand. mimeo. VATT.

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *