Auttoiko lakimuutos nuoria pääsemään Kelan ammatilliseen kuntoutukseen?

Alle 25-vuotiaiden myönteisten kuntoutuspäätösten määrä nousi 2013–2016 lähes viidenneksellä.

 

Vuonna 2014 tuli voimaan lakimuutos (KKRL 6 ja 7§), jonka tavoite oli, että aiempaa useampi työikäinen, erityisesti nuori, pääsisi riittävän ajoissa Kelan ammatilliseen kuntoutukseen. Lakimuutoksella tavoiteltiin myös parempaa osatyökykyisten työllistymistä, nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä sekä työnjaon selkiyttämistä kuntoutuksen eri toimijoiden välillä.

Lakimuutoksen myötä Kelan ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytyksistä poistui työkyvyttömyyden uhka -kriteeri, joka ei toteutunut työelämään kiinnittymättömien ihmisten eli tyypillisesti nuorten kohdalla. Lakimuutos merkitsi siirtymää sairauskeskeisestä arvioinnista kohti moniulotteisempaa arviointia ihmisen työ-, opiskelu- ja toimintakyvystä sekä elämäntilanteesta. Nyt arvioidaan asiakkaan kokonaiselämäntilanne.

Nuorten näkökulmasta olennaista on, että lakiin kirjattiin myös opiskelukyvyn heikentyminen.

 

Mitä on Kelan ammatillinen kuntoutus?

Ammatillisena kuntoutuksena Kela järjestää ja korvaa

  • kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittäviä tutkimuksia
  • työ- ja koulutuskokeiluja
  • ammatillista koulutusta
  • työhön valmennusta
  • yritystoimintaa sekä
  • apuvälineitä työhön ja opiskeluun.

Kelan ammatillisen kuntoutuksen saajat ovat heterogeeninen joukko niin elämäntilanteensa kuin tarpeidensa näkökulmasta. Kun nuoren kouluttautumista ja työelämään siirtymistä heikentää sairaus tai vamma, hänen osallisuuttaan ja työllisyysmahdollisuuksiaan pyritään vahvistamaan kuntoutuksen avulla.

Nuorilla olennaista on työelämään kiinnittymisen näkökulmasta opiskelukyvyn tukeminen niin opintoihin hakeutumisessa, opiskelussa kuin opintojen päätökseen saamisessa.

Kelan ammatilliseen kuntoutukseen pääsyä selvitettiin heti lakimuutoksen jälkeisen vuoden osalta. Vuoden 2014 tilastotarkastelussa havaittiin, että ammatillisen kuntoutuksen ratkaisujen määrät lisääntyivät kaikissa ikäryhmissä, erityisesti nuorten kohdalla. Myös hylkäysmäärät laskivat kaikissa ikäryhmissä.

Tästä näkökulmasta lain keskeisimmät tavoitteet ja ennakkoarviot näyttivät toteutuneen.  (Hinkka & Koskenvuo 2016.)

 

Myönteisten kuntoutuspäätösten määrä kasvoi – samoin hylkyjen määrä

Nyt tarkastelimme uudestaan kuntoutukseen pääsyä aiempaa pidemmän jakson ajalta ja keskityimme erityisesti nuoriin ikäryhmiin. Tavoitteena oli selvittää, onko vuoden 2014 lakimuutos vaikuttanut nuorten ammatilliseen kuntoutukseen pääsemiseen ja myönnettyihin kuntoutustoimenpiteisiin.

Kelan ammatillisen kuntoutuksen myönteisistä ratkaisuista 36 % oli tehty alle 25-vuotiaille vuosina 2013 ja 2016. Alle 25-vuotiaiden myönteisten ratkaisujen määrä nousi vuosien 2013 ja 2016 välillä lähes viidenneksellä (19 %) eli 3 881 ratkaisusta 4 599 ratkaisuun.

Muissa ikäryhmissä myönnettyjä kuntoutuksia oli vähemmän kuin alle 25-vuotiailla. (Kuvio 1.)

 

Kuvio 1. Kelan ammatillisen kuntoutuksen myöntömäärät eri ikäryhmissä vuosina 2013–2016

 

Ammatillisen kuntoutuksen hakemuksista hylättiin alle 25-vuotiailla 23 % vuonna 2013 ja 26 % vuonna 2016. Hylkäävien päätösten osuus nousi 3 prosenttiyksikköä vuosien 2013 ja 2016 välisenä aikana.

Yli 25-vuotiailla hakemuksia hylättiin enemmän kuin alle 25-vuotiailla kaikkina tarkasteluvuosina. (Kuvio 2.)

 

Kuvio 2. Kelan ammatillisen kuntoutuksen hylkäysprosentit eri ikäryhmissä vuosina 2013–2016

 

 

Tilastotarkastelussa käytettiin Kelan kuntoutusrekistereitä vuosilta 2013–2016. Niistä on tarkasteltu ammatillisen kuntoutuksen hakemusten päätöksiä eri ikä- ja sairausryhmissä ja toimenpiteittäin. Lakkautuspäätöksiä ei ole huomioitu hylkäysprosenteissa.

Tarkasteluissa on hakemustiedoista käytetty ikää hakemusvuoden lopussa, Kelan luokituksen mukaista ammatillisen kuntoutuksen toimenpidettä ja ICD-10-tautiluokituksen mukaista pääsairauden diagnoosia.

 

Lakimuutos helpotti nuorten pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen

Kun lakimuutoksen myötä kuntoutukseen pääsyn kriteerejä helpotettiin, se näkyi koko ammatillisen kuntoutuksen saajamäärän kasvuna. Erityisesti kasvoi nuorten alle 25-vuotiaiden osuus. Tämä on myönteinen signaali lakimuutoksen onnistumisesta.

Toisaalta voidaan tarkastella hylkäävien päätösten osuutta ratkaisuista. Ensimmäisenä lainmuutoksen jälkeisenä vuonna 2014 hylkäysprosentit laskivat, mutta vuosina 2015 ja 2016 ne kasvoivat. Se voi johtua hakijamäärien huomattavasta kasvusta lakimuutoksen jälkeisenä aikana tai joistain muista tekijöistä, jotka vaatisivat tarkempaa analyysiä.

 

 

Pekka Heino
tutkija, FM
Kela

 

 

Riitta Seppänen-Järvelä
johtava tutkija, VTT, dosentti
Kela

etunimi.sukunimi@kela.fi

 

 

Lähteet

HE 128/2013. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairasvakuutuslain sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuisuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 6 ja 7 §:n muuttamisesta.

Hinkka K, Koskenvuo K. Kelan vastuulla oleva ammatillinen kuntoutus. Julkaisussa: Juvonen-Posti P, Pensola T, toim. Kohti koordinoitua yhteistoimintaa. Ammatillisen kuntoutuksen työnjako. Helsinki: Työterveyslaitos, 2016: 14–24.

L 610/1991. Laki Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta.

L 566/2005. Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista.

 

 

Ajatus “Auttoiko lakimuutos nuoria pääsemään Kelan ammatilliseen kuntoutukseen?”:sta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *