Näin sosiaaliturva on rakentanut Suomea

Kelalla on menossa kaksinkertainen juhlavuosi: Suomi täyttää 100 ja Kela 80 vuotta. Sen kunniaksi tutkijamme äänestivät, mitkä sosiaaliturvauudistukset ovat olleet Suomelle kaikkein merkittävimmät.

 

Tässä sarjassa esittelemme nämä 10 uudistusta ja pohdimme, miten ne ovat vaikuttaneet suomalaiseen yhteiskuntaan. Uusi blogi julkaistaan aina tiistaisin.

 

1. Uraauurtava ajatus: kaikilla on oikeus apuun

Vuoden 1922 köyhäinhoitolaki velvoitti kunnat auttamaan vaikeuksiin joutuneita. Siitä tuli pohja uudenlaiselle sosiaaliturvalle.

Lue lisää 

 

2. Kansaneläke nosti vanhukset köyhyydestä

Vuonna 1937 kansaneläkelaki toi kaikille suomalaisille oikeuden eläkkeeseen. Parikymmentä vuotta myöhemmin eläkkeitä korotettiin tuntuvasti. Ilman näitä uudistuksia Suomen vanhukset olisivat epätasa-arvoisempia, köyhempiä ja riippuvaisempia sukulaisten hyvästä tahdosta.

Lue lisää

 

3. Äitiysavustus toi äidit neuvoloihin

Nykypäivän Suomessa tuntuu itsestään selvältä, että odottava äiti käy neuvolassa. Vielä 80 vuotta sitten niin ei kuitenkaan ollut. Sitten keksittiin tehokas keino: äitiysavustus, jonka saaminen edellytti käyntiä lääkärillä tai kätilöllä.

Lue lisää

 

4. Tukea kaikille lapsiperheille

Sotien jälkeen Suomeen alkoi syntyä paljon lapsia. Eduskunta päätti yksimielisesti, että lapsiperheet tarvitsevat tukea. Vuodesta 1948 lähtien kaikki lapsiperheet ovat saaneet lapsilisää.

Lue lisää

 

5. Terveempi ja tasa-arvoisempi Suomi

Ennen vuoden 1964 sairausvakuutusta sairastuminen merkitsi monelle suomalaiselle köyhyyttä. Kaikilla ei ollut varaa terveydenhuoltoon ja lääkkeisiin, ja työpaikkakassoihin perustuva tukijärjestelmä oli jyrkän epätasa-arvoinen.

Lue lisää

 

6. Terveyspalvelut edullisesti yhdestä paikasta

Kansanterveyslaki muutti suomalaisten terveydenhoitoa merkittävästi. Se velvoitti kunnat huolehtimaan perusterveydenhuollosta ja toi edulliset lääkäripalvelut kaikkien saataville.

Lue lisää

 

7. Kaikille mahdollisuus opiskella

Opintotuen tarkoitus on turvata eri taustoista tuleville suomalaisille mahdollisuus opiskeluun, sillä koulutus on myös yhteiskunnan etu.

Lue lisää

 

8. Kunnallinen päivähoito helpotti naisten työssäkäyntiä

1970-luvulta alkaen kunnat ovat tarjonneet lapsille kohtuuhintaisen hoitopaikan vanhempien työpäivän ajaksi. Samalla lapsi saa korkealaatuista varhaiskasvatusta.

Lue lisää

 

9. Perustoimeentulotuki yhdenmukaisesti koko maassa

Toimeentulotukea voi saada, jos tulot eivät muuten riitä elämiseen. Perustoimeentulotuki siirtyi vuoden 2017 alussa Kelan hoidettavaksi, jotta asiakkaat olisivat yhdenvertaisessa asemassa asuinpaikasta riippumatta ja kynnys tuen hakemiseen madaltuisi.

Lue lisää

 

10. Yksinkertaisempi ja kannustavampi sosiaaliturva?

Kehittyvä sosiaaliturva on osaltaan tehnyt suomalaisista tasa-arvoisempia, terveempiä, vauraampia ja paremmin voivia kuin ennen. Nyt järjestelmä on kuitenkin taas uudistamisen tarpeessa. Perustulokokeilu tuottaa tutkimustietoa, jota voidaan hyödyntää Suomen sosiaaliturvan uudistamisessa.

Lue lisää

 

 

24 ajatusta “Näin sosiaaliturva on rakentanut Suomea”:sta

  1. Ohhoh, onpas ideologista huttua.

    Entä ne sosiaaliturvan haitat, jotka on aiheuttaneet massatyöttömyyttä, kannustinloukkuja, yhteiskunnan kehityksen hidastumista ja yhteiskunnan köyhyyttä sen kautta?

    Verorahoilla pyörivä laitos voisi myös vähän kritisoida omaa toimintaansa, vaikka se tietenkin on kannustimia ajateltuna teille mahdotonta.

    • Hienoa nähdä että vanholliset veronmaksajatkin kääntyvät kansalaispalkan puoleen.

      Kela voisi tosiaan lopettaa itsensä instituutiona markkinoimisen ja rahan tekemisen heikko-osaisten kustannuksella.

  2. Tyttömyysrahoista menee vero,vaikka laissa on sanottu ettei niistä mene,niin se on mennyt monet vuodet.

  3. Suuri ilo on auttaa veroilla heitä jotka tarvitsevat apua niin monista syistä. En jaksa keskittyä median nostamaan ja ylläpitämään sosiaalipummiuteen. Aina enemmänkin voisi olla mutta eikö ole onni osata iloita siittä mitä sinulla on nyt.

  4. Sosiaaliturva auttoi Suomen nousuun, mutta nyt on menty alaspäin. En ymmärrä kuka kehtaa kutsua Suomea hyvinvointivaltioksi. Köyhyys lisääntyy ja luokkaerot kasvavat. Pitääkö oikeassa hyvinvointivaltiossa hankkia ruoka leipäjonosta? Pitääkö lääkkeet jättää apteekkiin, kun ei ole rahaa maksaa? Kelan nykyinen toiminta auttaa ja työllistää vain Kelaa itseään.

  5. Vielä 1970-luvulla sosiaalialaa opiskeleville painotettiin asiakkaiden auttamista hakuprosessissa. Virkailijoiden oli autettava asiakkaita hakemaan heille kuuluvia etuuksia, jotka eduskunta oli hyväksynyt. Sittemmin käytäntö muuttui sellaiseksi, että asiakkaan tuli itsensä tietää, mihin etuuksiin oli oikeutettu. Virkailijoiden tehtäväksi jäi yrittää etsiä syitä, joiden nojalla hakemus voitaisiin hylätä. Tämän katsoisin vaikuttaneen siihen, että virtuoosimaiset etuuksien hakijat saivat pyytämänsä muiden jäädessä lähinnä ”nuolemaan näppejään”. Tai sitten asiakas kuului ryhmään, jolla oli etuuksien hakemiseen perehtyneitä asianajajia. Kaipa sillä jotain näennäistä säästöä syntyi, kuten omavastuukikkailuillakin.

    • Kutsutaan myös nimellä tilastojen siistiminen. Mitä hyödyllisemmältä tiettyjen portaiden rahoittaminen eri kanavoiden kautta vaikuttaa tilastoissa, sen varmemmin rahoitus pysyy heikoimmillaan muuttumattomana. Koska lisäbyrokratia vaatii lisää työtä, myös rahoitusta on nostettava, jotta tehokkuus säilyy.

  6. Harvinaissairailla ei vieläkään ole oikeusturvaa nykyaikana. Ei ole ihme kun moni valitsee lähteä pois yhteiskunnan rahoja tuhlaamasta.

    • jep! Itsellä on todella harvinainen lihas/hermosto tauti. lääkkeet maksavat 500 euroa kolmen kk välein.2 lapsen yh, et mistä rahat. mikään taho ei tule vastaan, TOD… HYVINVOINTI VALTIO?

  7. aina ei kaikki mee niinku stömsös ninku esim mun kohdal tietyä lakia pitäis korjaa esim jos joudut rikoksen uhriks niin se katotaan tuloks voin kertoo et paska ”liksa” koska esim se ei kato aikaa tai paikkaa ja voi käydä kelle vaan

  8. painotan et yritän myös puhua kaikkien muittenki puolest kelle on samoin käyny!!!!!!!!

  9. Ei kannata nillittää.
    Hieman omatoimisuutta tarvittaisiin.
    Leipäjonoissa seisovista, suurin osa voisi leipoa itse leipänsä.

    Jos ei kykene, voi seisoa siellä jonossa.

  10. olen saanut apua yhteiskunnalta esim. velkajärjestely toimeentulotuki työmarkkinatuki asumistuki.

  11. Kyllähän Suomessa on hyvä asua. Tosin tämä työttömyystilastoiden kaunistelu on hirveää. Työttömät laitetaan tekemään ”alihankintatöitä” oikeille yrityksille 9e päiväpalkalla. Tämähän taas meinaa sitä, että se on pois joltain oikealta firmalta. Myös tämä uusi kuntakokeilu, jonka oli tarkoitus edesauttaa ihmisten työhön hakeutumista on hieman kyseenalainen. Itse olen ollut tämmöisessä kuntakokeilu paikassa, ja Viimeiset 3kk ollaan katseltu luontodokumenttejä jne. En tiedä mikä on tarkoitus ollut, mutta tuskin kuitenkaan opiskella alppien kotkien elämää? Hieman järkeä tähän touhuun olisi hyvä saada. jos pistetään hirmuisesti rahaa siihen, että oikeasti jotain tapahtuu ja katsellaan dokumentteja, niin joku on ehkä mennyt pieleen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *