Ulosotossa paljon sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja

Ulosottoon päätyi vuonna 2016 lähes 400 000 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta lähes 20 %. Lain mukaan maksua voidaan alentaa, jos asiakkaalla ei ole siihen varaa.

 

Ulosottoon tulevien sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen määrä on huolestuttavan suuri. Viime vuonna kaikkien vireille tulleiden ulosottoasioiden lukumäärä oli 2,7 miljoonaa. Niistä yli 14 % koostui siis asiakasmaksuista.

 

 

 

Edellisen vuoden luku oli noin 327 000, eli määrä kasvoi edellisvuodesta  19 %. Eniten kasvoit sairaala- ja laitoshoidon maksujen määrä.

 

Maksukatto ei rajoita tehokkaasti sairaala- ja terveyskeskusmaksuja

Suurin kokonaisuus asiakasmaksujen ulosotossa oli sairaala- ja muut laitoshoitomaksut. Sairaalamaksuja rajoittaa maksukatto. Maksukatto on suhteellisen korkea, 691 euroa, joten sen ylittyminen edellyttää melko pitkää sairaalajaksoa. Lisäksi omavastuun täyttymisen jälkeenkin tulee sairaalahoidosta maksaa ns. ylläpitomaksu, enintään 22,80 euroa hoitopäivältä. Nämä seikat voisivat selittää, miksi näitä maksuja on ulosotossa eniten.

Hammaslääkärimaksujen päätymisen ulosottoon voi jotenkin ymmärtää, sillä maksut voivat muodostua suuriksi, eivätkä ne kerrytä maksukattoa.

Terveyskeskusmaksujen määrä ulosotossa sen sijaan on hieman yllättävä. Terveyskeskusmaksu kerryttää maksukattoa, ja yksittäinen käyntimaksu voi olla maksimissaan 20,90 euroa. Lisäksi monet kunnat ovat luopuneet terveyskeskusmaksusta. Kuitenkin lähes 70 000 terveyskeskusmaksua on päätynyt ulosottoon.

Kyseessä on huolestuttava havainto, sillä jokaiselle on perustuslaissa taattu riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut, eivätkä ne saa jäädä toteutumatta asiakasmaksujen vuoksi.

 

Asiakasmaksujen perintä on iso bisnes

Asiakasmaksuja saatiin perittyä ulosotossa viime vuonna noin 19 miljoonaa euroa. Kaikesta ulosoton kautta saadusta perintätuloksesta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen osuus oli vain 1,8 %. Euromääräisesti asiakasmaksujen merkitys on siis paljon pienempi kuin sen osuus asiamäärästä. Tietoa keskimääräisestä velkasummasta ei ole saatavissa, mutta asiakasmaksulaskut eivät ole kovin isoja summia.

Asiakasmaksut ovat suoraan ulosmitattavissa ilman tuomioistuimen päätöstä. Tämä on itse asiassa myönteinen asia, koska velalliselle tulee silloin vähemmän perintäkuluja. Yli puolessa kunnista asiakasmaksujen perinnän hoitaa yritys. Julkisen saatavan ulosotossa perintätoimisto ei saa esiintyä hakijana tai asiamiehenä. Käytännössä suuri osa kunnista kiertää sääntöä käyttämällä perintätoimistoa ns. teknisenä toimijana.

Kyseessä on yksityisille perintätoimistoille merkittävä liiketoiminta, ja se kasvattaa asiakkaan maksamia kuluja. Lainsäädäntö onneksi rajoittaa julkisen saatavan perintäkuluja.

 

Maksu ei saa estää palvelun käyttämistä

Asiakasmaksulaki sen sijaan ei näytä toimivan. Asiakasmaksulain tavoitteisiin kuuluu, että maksut ovat kohtuullisia eivätkä ole esteenä palvelujen käyttämiselle. Asiakasmaksulaissa on erilaisia tapoja, joiden avulla asiakasmaksuja on tarkoitus rajoittaa. Lain 11 § mukaan asiakasmaksuja voi alentaa tai jättää kokonaan perimättä.

Näin suuret ulosottoluvut viittaavat siihen, että ihmisiä joutuu taloudelliseen ahdinkoon terveydenhuollon maksujen vuoksi. Olisi kai järkevämpää jättää maksuja perimättä kuin ohjata ihmiset hakemaan toimeentulotukea tai ulosottoon?Herää kysymys: olisiko syytä velvoittaa viranomainen tarkistamaan ennen perintätoimia ja ulosottoa, onko lain mukaisia perusteita jättää maksu perimättä tai alentaa sitä?

Sote-uudistuksen yhteydessä asiakasmaksulakia ollaan uudistamassa. Samalla on varmistettava, että maksujen huojennusjärjestelmät toimivat käytännössä.

 

 

Vappu Verronen
tutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

 

 

Lue lisää:

Oikeus-lehden seuraava numero 3/2017

Ulosotto Suomessa

Näätänen, Ari-Matti; Londén, Pia; Peltosalmi, Juha: Sosiaalibarometri 2017. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry.

Kuntalehti 14.2.2014: Yli puolet kunnista kiertää lakia ulosottokelpoisten saatavien perinnässä

Raportti kyselystä. Asiakasmaksulain 11 §. EAPN-Fin 2016.

 

 

 

Ajatus “Ulosotossa paljon sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja”:sta

  1. Ennen kuin tekee yhtään arvosidonnaista johtopäätöstä tämmöisessä kysymyksessä tulisi selvittää, minkälaisiin ihmisryhmiin perintä kohdistuu. Tulee mieleen mm. aivokirurgi Hernesniemen haastattelu, missä hän totesi verrattain monen potilaansa olleen stadin päihdeongelmaisia, jotka leikattiin siinä kun muutkin. Tällaisen ihmisen elämänhallintaan ei välttämättä kuulu laskujen ja perintäkirjeiden aukaiseminen, jos ne edes kohdettaan tavoittavat. Itse sain uuteen asuntoon muutettuani virolaiselle miehelle osoitettuja Kelan kirjeitä, joita seurasi perintätoimiston kirje. Kaikki palautin, mutta kirjeet lakkasivat vasta kun tein maistraattiin ilmoituksen, ettei mies asu osoitteessa. Juorujen mukaan mies oli joutunut vankilaan huumejutun vuoksi eikä ilmeisesti ollut vaivautunut vaihtamaan osoitettaan vapauduttuaan.

    Vaarana on, että tehdään yleisiä toimenpiteitä, jotka koskevat kaikkia paitsi niitä, jotka ongelman aiheuttavat. Jos asiakas tunnettaisiin paremmin, voitaisiin perintä jättää kokonaan tekemättä jolloin säästyisi aikaa ja vaivaa. Uhkana on tietenkin ihmisten asiaton luokittelu.

    Jos bisnes on syntiä, Kela voi itse hoitaa perinnän. Samalla saataisiin kuva siitä keneltä peritään minkä ylipäätään tulisi julkiselle toimijalle olla jo selvillä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *