Osallistumistulo voisi ehkäistä nuorten syrjäytymistä

Nuorten palveluita ja etuuksia on uudistettava heidän tarpeidensa ehdoilla.

 

Koulutuksen, harjoittelun ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten eli NEET-nuorten* määrä on Suomessa lisääntynyt huolestuttavasti. Teemme tuoreessa selvityksessä useita ehdotuksia syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja nuorten osallistumismahdollisuuksien edistämiseksi.

Työelämästä syrjäytymisen syyt ovat moninaisia. Toisin kuin julkisessa keskustelussa usein väitetään, kysymys ei ole nuorten laiskuudesta tai saamattomuudesta. Työllistymisen näkökulmasta vaikeassa tilanteessa ovat esimerkiksi nuoret, joiden opiskelu- tai työkyky on alentunut. Eurofoundin (2016) raportin mukaan Suomessa NEET-statuksen taustalla on 18 prosentilla sairaus tai vamma.

 

Jokaisella nuorella on oikeus osallistua yhteiskuntaan

Jokaiselle nuorelle tulisi taata mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaan. Yhdenvertaisuuden lisäämisen näkökulmasta nykyinen etuus- ja palvelujärjestelmämme kaipaa uudistamista. Esimerkiksi yhä useampi osatyökykyinen nuori on päässyt opiskelemaan Kelan tukemana, mutta opiskelujen päättymisen jälkeen toimeentulon turvaa joudutaan valitettavan usein hakemaan pysyvästä työkyvyttömyyseläkkeestä.

Nuorten osallisuuden edistäminen vaatii sitä, että uudistamme palveluita ja etuuksia nuorten tarpeiden ja haasteiden ehdoilla. Tämä edellyttää monialaista yhteistyötä sekä palveluiden ja etuuksien yhteensovittamista.

Ehdotamme yhtenä keinona edistää nuorten osallisuutta ja ehkäistä syrjäytymistä alle 25-vuotiaille nuorille suunnattua osallistumistuloa.

Osallistumistuloa maksettaisiin eri tasoilla: perustasolla tuen taso määräytyisi perustoimeentulotuen mukaan ja aktiivitasolla nykyisen työmarkkinatuen tason mukaan. Korotettu taso voisi olla tarkoitettu niille nuorille, joiden opiskelu- ja työkyky on alentunut ja jotka ovat erityisten tukitoimien tarpeessa.

Mahdollinen korotettu osallistumistulo olisi takuueläkkeen tasolla. Opiskelun ja työelämään osallistumisen, jos edellytyksiä tähän on, tulisi olla aina ensisijaista eläkkeeseen nähden.

Korotettu tuki voisi tulla kyseeseen esimerkiksi tilanteessa, jossa alle 25-vuotias nuori on jo saanut opiskeluun kuntoutusrahaa ja opinnot ovat päättyneet, mutta nuorella on vaikeuksia työllistyä työmarkkinoille. Tutkimuksen mukaan nuoren kuntoutusrahan päätyttyä hyvin moni nuori päätyy työkyvyttömyyseläkkeen tai toimeentulotuen saajaksi.

 

Kokonaisvaltaista nuorten kohtaamista

Osallistumistuloon liittyvät nuorten palvelut kannustaisivat nuoria opiskeluun ja työhön. Selvityksen ehdotuksissa monialaisella palvelupisteellä olisi tärkeä rooli (ks. kuvio 1). Tärkeä kysymys on se, miten tukipalvelua tarjoavaan yksikköön voitaisiin koota riittävä asiantuntemus ja resurssit koordinoida nuorten ohjaamista opiskelua ja työllistymistä tukeviin palveluihin mukaan lukien Kelan kuntoutuspalvelut.

Tukipalvelua suunniteltaessa tulisikin hyödyntää nykyisten kuntien Ohjaamoiden osaamista kokonaisvaltaisesta nuorten kohtaamisesta. Maakuntien tukipalvelua tarjoavia ”ohjaamoita” ei tule kuitenkaan sekoittaa kuntien vapaaehtoisuuteen perustuviin Ohjaamoihin. Matalan kynnyksen ohjaustoimintaa tarvitaan jatkossakin.

Vaikuttavuuden arvioinnin tulisi olla keskeinen osa osallistumistuloon liittyvän palvelumallin kehittämistä. Osallistumisen muotojen pitkäaikaista vaikuttavuutta tulisi aina arvioida suhteessa alkuperäisiin tarpeisiin.

Jos arvioinnissa osoittautuu, että yksi tai useampi osallistumisen muoto ei johda tehokkaasti työelämään tai opiskelujen pariin, tulee osallistumisen muotoja päivittää muotoilemalla niitä uudelleen ja kokeilemalla niiden toimivuutta vaiheittain.  Näitä tiedolla johtamisen malleja voitaisiin kehittää hyödyntämällä nykyistä aktiivisemmin rekisteritietoja ja tekoälyä.

 

Lähde: Nuorten osallisuuden edistäminen. Selvitysmiehen raportti. 

 

 

Heikki Hiilamo
professori, VID Specialized University, Helsingin yliopisto

Karoliina Koskenvuo
tutkimustiimin päällikkö, Kela

Tapio Räsänen
tutkija, Kela

Jussi Pyykkönen
analyytikko, Me-säätiö

Anne Määttä
erityisasiantuntija, Diak

Sanna Aaltonen
erikoistutkija, Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura

 

Lue lisää:

Eurofound (2016) Exploring the diversity of NEETs. Luxembourg, Publications Office of the European Union.

Hiilamo H, Määttä A, Koskenvuo K, Pyykkönen J, Räsänen T, Aaltonen S. Nuorten osallisuuden edistäminen. Selvitysmiehen raportti.

Koskenvuo, K., Hytti, H. & Autti-Rämö, I. (2011) Seurantatutkimus nuorten kuntoutusrahasta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä. Kuntoutus 3/2011, 22-30.

 

*NEET = not in education, employment or training

 

10 ajatusta “Osallistumistulo voisi ehkäistä nuorten syrjäytymistä”:sta

  1. Tästä teille toimivampi malli – porkkananne ovat nurinkuriset, työstä ja/tai kieltäymisestä ei pidä rankaista, vaan työstä tai opiskelusta pitää palkita.

    Aholan perustulomalli:

    Jokaiselle vähintään 23 vuotiaalle Suomessa asuvalle Suomen kansalaiselle maksetaan 21e verovapaata perustuloa päivittäin.

    Yhtä paljon maksetaan 18-22 vuotiaiden osalta niille, joilla on korkeakoulutason opiskelupaikka, työpaikka tai jotka toimivat yrittäjänä.

    Alle 23 vuotiaille jotka opiskelevat toisen asteen opiskelupaikoissa (ammattikoulu, lukio), maksetaan 10 euroa päivässä. Muille alle 23 vuotiaille maksetaan 5 euroa päivittäin.

    Perustulo korvaa kaikki subjektiiviset tuet, mukaan lukien työmarkkinatuen, peruspäivärahan, kansaneläkkeen, sekä lapsilisän ja asumistuen. Jos elämäntilanne niin vaatii, sosiaalivirastosta voi anoa tilapäisiä harkinnanvaraisia tukia perustulon päälle. Poikkeuksena erityisryhmät, kuten vammaiset, joilla jatkuva sosiaaliturvataso voi olla perustuloa korkeampi.

    Perustulo toteutetaan kustannusneutraalisti asettamalla 50% veroprosentti tuloveroille 1260e/kk saakka, jonka jälkeen palataan normaaliin (=nykyiseen) progressioon.

  2. ”NEET-statuksen taustalla on 18 prosentilla sairaus tai vamma”. Eli tästä voi päätellä että 82% on syrjäytetty ihan muuten vaan. Ehkä ovat saaneet tarpeekseen ilmaistyöstä? Kaikki edellisten hallitusten kiristykset (ensin työmarkkinatukea sai vain yli 20-vuotiaat, sitten alle 25-vuotiaat heitettiin ulos järjestelmästä jos ei ollut ammatillista tutkintoa eikä hakenut opiskelemaan) saivat aikaan vain lisää syrjääntyneitä ja nyt jatkuu sama kyykytys. Jos täysi-ikäisiä Suomen kansalaisia ei kohdella tasa-arvoisesti niin onko ihmekkään jos mieluummin ”syrjääntyy”?

    Montako syrjäytynyttä tai ex-syrjäytynyttä oli mukana tässä työryhmässä? Äkkivilkaisulla en löytänyt ainuttakaan. Ehkä olisi kannattanut rekrytä vaikka netin palstoilta missä syrjäytyneet kirjoittelee. Palkkana vaikkapa se yli 3000e/kk niin ehkäpä joku olisi saattanut tarttua mahdollisuuteen sen ainaisen 520e/kk tai alennetun toimeentulotuen sijaan. Siinäpä olisi oma ratkaisuni syrjäytymiseen eli palkka eikä mikään ”osallistuminen”. Ja omakohtaista kokemusta löytyy eikä näistä kaikenmaailman työhönvalmentajista/ohjaajista ole ikinä ollut kuin haittaa ja ketutusta. Nekin rahat voisi laittaa mieluummin perustulon rahoitukseen.

  3. Pahaa tekee lukea tällaista tekstiä. Ihan kuin EK:n tilaama kirjoitus. Keppiä on tarjolla, porkkana on mitätön tai sitä ei oikeastaan käytännön tasolla ole. Tämä on sinänsä ymmärrettävää koska tutkijat ovat sen verta kovapalkkaista väkeä, ettei heillä ole mitään käsitystä siitä, millaista köyhän, työmarkkinatuen ja/tai toimeentulotuen varassa elävän kaverin elämä on. Paul Piff:in tutkimukset siitä, että empatiakyky (itsensä alapuolella olevia kohtaan) laskee sitä mukaa kun oma asema yhteiskunnassa paranee osoittautuvat tässäkin kohtaa todeksi. Kannattaa kuitenkin muistaa yhdenvertaisuuslaki ja perustuslaki tässä kohdassa. Ihmisiä ei voi asettaa eriarvoisiksi esim. iän perusteella, joten koko idea rikkoo kumpaakin lakia vastaan jo idean tasolla.

    Syrjäytynyt nuori on syrjäytynyt jo kauan ennen ”syrjäytymistä”. Hänen lapsuudessaan on usein seikkoja, jotka ovat johtaneet tähän tilanteeseen. Hyvin useassa tapauksessa nämä (mielenterveys)ongelmat ovat seurausta vanhemmista, joilla ei ole kykyä 24/7 vanhemmuuteen. Tästä huolimatta meillä ei yhteiskuntana ole halua ottaa näitä lapsia huostaan heidän lapsuutensa aikana. Yhteiskunnalla ei ole halua kustantaa psyykkisesti rikotuille nuorille aikuisille psykoterapiaa koko summastaan, vaan edellytämme asiakkaan maksavan olemattomista tuloistaan esim. 200e/kk omavastuuna, jolloin tämäkin hoitomuoto jää hyödyntämättä. Mieluummin maksamme sairaseläkettä hamaan tulevaisuuteen saakka. Lieneekö kovin fiksua?

    Yhteiskuntamme tuottaa syrjäytyneitä nuoria mm. siksi, että yhä nuorempana tulee ”ottaa vastuu” elämästään. Pienet, ala-asteikäiset lapset jätetään ongelmineen selviytymään luokassa ilman erityisopettajia ja/tai kouluavustajia. Opetuksessa jälkeen jäävä lapsi päästetään luokaltaan, vaikka hänen taitotasonsa ei sitä edellyttäisi. Saamme luku- ja laskutaidottomia yläasteikäisiä, jotka ovat jo pudonneet yhteiskunnan kelkasta pysyvästi koska tulevissa työpaikoissa vaadittavat taidot ovat jääneet oppimatta. Kännykän pitäminen kourassa tai selfie-kuvien ottaminen on kovin harvassa työpaikassa vaadittu ominaisuus. Olemme karsineet opinto-ohjauksesta ja kaikesta mahdollisesta tukitoiminnasta ja näin säästäneet itsemme hengiltä. Hyvä opinto-ohjaaja ja oppilasterveydenhuolto olisi voinut pitää montakin nuorta kunnossa. Edes yksi välittävä aikuinen voisi pelastaa yhden nuoren. Minkäänlainen keppi ei sitä tee.

  4. Jotenkin arvelinkin ettei viestiäni julkaistaisi. Joten kysyn uudestaan. Montako syrjäytynyttä tai entistä syrjäynyttä näissä työryhmissä on ollut mukana? Pikaisella vilkaisulla ei ainuttaakaan, sen sijaan analyytikkoa ja erityisasiantuntijaa näyttää olevan. Kuka olisi parempi erityisasiantuntija kuin syrjäytyneenä ollut itse? Heitä olisi voitu palkata ihan oikealla palkalla ja ehkä olisi saatu myös jotain tuloksia. Monessa muussa ns. kokemusasiantuntijuutta arvostetaan mutta syrjäytyneisyys keskusteluissa pääsee vaan harva kanta esille. Voisitte vaikka lisätä jonkinlaisena loppukaneettina mikä on heidän panoksensa tähän tutkimukseen.

    ”Suomessa NEET-statuksen taustalla on 18 prosentilla sairaus tai vamma” eli loput 82% prosentti on syrjäytetty ihan vaan muusta syystä tai huvikseen. Edellisten hallitusten toimet työryhmineen ovat lisänneet syrjäytettyjen määrää. Jos ei täysi-ikäiset Suomen kansalaiset ole tasavertaisia niin ihmekkö tuo on jos pysyy mieluummin syrjässä. Nyt on niin monta karsinaa esim. työttömissä. Jos olet alle 25 niin asia on näin ja jos olet punatukkainen niin et saa tukea x.

    Paras keino ehkäistä syrjäytymistä on palkkatyö. Toistan palkallinen työ. Toiseksi paras on riittävä ja ilman kyykytyksiä, työtä osallistumistulon muodossa ja jatkuvaa henkilön arvostelua saatu perustulon kaltainen ratkaisu. Näistäkin työryhmistä saadaan säästöä jotta se voidaan toteuttaa.

    Omakohtaista kokemusta löytyy. Onneksi olen jo kauan sitten ohttanut tuon alle 25-vuoden iän. Eikä minua auttanut mitkään työvalmentajat ja ilmainen työ vaan reilu palkkatyö. Samaa mieltä Sonofhadeksen kanssa, yhteiskunnan hyväosaiset miettivät miten ”auttaisivat” heikompiosaisiaan.

  5. Komppaan Sonofhadesta. Mitään uudistuksia tai parannuksia tuossa ei ole vain heikennyksiä. Ylläpitokorvauksesta ei puhuta enää sanaakaan. Nuori osallistukoon omakustanteisesti.

    Kaiken lisäksi yllä kuvaillaan aika hyvin nykyinen systeemi. En siis oikeasti huomaa missä tässä on mitään eroa nykyiseen systeemiin. Moni on jo nyt jättäytynyt toimeentulotuelle (jopa alennetulle) mieluummin kuin osallistuu jatkuvaan itsensä arvostelemiseen. Kieltäytymisestä rangaistaan eväämällä kunnollinen toimeentulo ja näin vaikeutetaan esim. muuta sosiaalista kanssakäymistä muiden nuorten kanssa. Mikä voisi enää enemmän syrjäyttää? Sitten kun nöyrryt tarpeeksi ja suostut toimenpiteisiin, olkoon se vaikka ilmaistöitä, niin otamme sinut taas mukaan meidän yhteiskuntaamme. On näköjään unohtunut täysin että se kaikesta kieltäytyväkin ja pelkkä menoerä on jo osa yhteiskuntaa. Ei vaikuta siltä että työryhmällä olisi ollut minkäänlaista omakohtaista kokemusta syrjäytyneisyydestä tai oikeasta köyhyydestä. Lisäksi jokainen nuori joka asuu yksin ja on ilman omaisuutta/varallisuutta on oikeutettu toimeentulotukeen. Eli tuo osallistumistulo on joka tapauksessa sen 490e suuruinen eikä käteen jää 550 vuokran jälkeen. Sen sijaan vanhempien kanssa asuvalla toimeentulotuki on n.220-350e. Tätäkään ei ilmeisesti olla ymmärretty. Paljonko resursseja eli rahaa meni tähän lopputulemaan jossa pyörä on keksitty uudestaan?

    Tulottomien kotitalouksien määrä on tuplaantunut viimeisen neljän vuoden aikana. Edelliseen tuplaantumiseen meni sentään kymmennen vuotta. Yhä useampi jättää osallistumatta ihan vapaaehtoisesti. Sitten on vielä ne 79 000 ”parhaassa työiässä” olevaa miestä joista ei ole mitään tietoa. Tulevaisuudessa näyttää molemmat ryhmät vaan kasvavan. Pitäkää tunkkinne.

    Kaikenlisäksi vain pienellä osalla Neeteistä on vamma tai sairaus. Missä on tutkimus mikä on muiden syy jättäytyä ulkopuolelle? Olisivatko vaan kyllästyneet jatkuvaan arvosteluun, ilmaistöihin ja kuulemaan miten eivät kelpaa mihinkään jos eivät tee niin ja näin. Esim. palkkatuki olisi moninverroin parempi ratkaisu kuin työkokeilu, koulutus tai kuntouttava toisensa perään. Vaan ei, sillä samalla max. 520e on osallistuttava niin kauan kuin joku armollisesti suostuu sinut palkkaamaan ja pääset pois noista palveluista. Tämä voi ollakin jo sitten liian myöhäistä. Vuosia kun katsot sivusta miten muuta rakentavat elämäänsä ja itse kituutat köyhyysrajan alla niin siinä sitä on osallistumista kerrakseen.

    Sonofhadekselle. ”Ihmisiä ei voi asettaa eriarvoisiksi esim. iän perusteella, joten koko idea rikkoo kumpaakin lakia vastaan jo idean tasolla.” Tämä on mahdollista jo nytkin. Ilman ammatillista koulutusta vailla oleva nuori ei ole oikeutettu esim. ansiosidonnaiseen eikä työmarkkinatukeenkaan jos ei ole hakenut kouluun. Vaikka olisi käynyt lukion ja tehnyt vuosia töitä ja maksanut liiton maksuja. Jos jäät työttömäksi vaikka 23-vuotiaana niin lausunto on ”ei oikeutta työttömyyspäivärahaan”.

  6. Jotenkin arvelinkin ettei viestiäni julkaistaisi. Joten kysyn uudestaan. Montako syrjäytynyttä tai entistä syrjäynyttä näissä työryhmissä on ollut mukana? Pikaisella vilkaisulla ei ainuttaakaan, sen sijaan analyytikkoa ja erityisasiantuntijaa näyttää olevan. Kuka olisi parempi erityisasiantuntija kuin syrjäytyneenä ollut itse? Heitä olisi voitu palkata ihan oikealla palkalla ja ehkä olisi saatu myös jotain tuloksia. Monessa muussa ns. kokemusasiantuntijuutta arvostetaan mutta syrjäytyneisyys keskusteluissa pääsee vaan harva kanta esille. Voisitte vaikka lisätä jonkinlaisena loppukaneettina mikä on heidän panoksensa tähän tutkimukseen.

    ”Suomessa NEET-statuksen taustalla on 18 prosentilla sairaus tai vamma” eli loput 82% prosentti on syrjäytetty ihan vaan muusta syystä tai huvikseen. Edellisten hallitusten toimet työryhmineen ovat lisänneet syrjäytettyjen määrää. Jos ei täysi-ikäiset Suomen kansalaiset ole tasavertaisia niin ihmekkö tuo on jos pysyy mieluummin syrjässä. Nyt on niin monta karsinaa esim. työttömissä. Jos olet alle 25 niin asia on näin ja jos olet punatukkainen niin et saa tukea x.

    Paras keino ehkäistä syrjäytymistä on palkkatyö. Toistan palkallinen työ. Toiseksi paras on riittävä ja ilman kyykytyksiä, työtä osallistumistulon muodossa ja jatkuvaa henkilön arvostelua saatu perustulon kaltainen ratkaisu. Näistäkin työryhmistä saadaan säästöä jotta se voidaan toteuttaa.

    Omakohtaista kokemusta löytyy. Onneksi olen jo kauan sitten ohttanut tuon alle 25-vuoden iän. Eikä minua auttanut mitkään työvalmentajat ja ilmainen työ vaan reilu palkkatyö. Samaa mieltä Sonofhadeksen kanssa, yhteiskunnan hyväosaiset miettivät miten ”auttaisivat” heikompiosaisiaan

  7. Luin vielä tuosta tutkimuksesta noita kommentteja.

    ”Myös kuntouttavasta työtoiminnasta saadut matkakorvaukset tekevät sen lopettamisesta hankalaa. Täällä maalla, kun on pitkät matkat joka paikkaan. Tämän vuoksi nuoria ei saa innostumaan edes työkokeilusta.”
    No nyt ollaan jo asian ytimessä. Eli omakustanneisesti on todellakin osallistuttava (lue tehtävä töitä). Monella paikkakunnalla ei kulje muuta julkista liikennettä kuin koulukuljetukset. Ja tuo 9 euron kulukorvaus on jäänyt jälkeen todellisista kustannuksista jo vuosikausia. Itselläni matka kaupunkiin ja takaisin maksaisi bussilla 12e/päivä. Moni nuori myös oikeasti osallistuu kustannuksiinsa kotona vaikkei varsinaista vuokraa maksakkaan. Jos taas ei ole ajokorttia eikä siihen tai autoon varaa niin kyllä siellä kuntouttavassa saa käydä vaikka maailmantappiin asti ja asema ei siitä parane. Toki voi mennä työkokeiluun yksityiselle mutta missä yrityksessä riittää että olet paikalla kahdeksan jälkeen ja ennen kolmea on jo työt lopetettava?

    ”Sen sijaan nuori jolla työmarkkinatuki ’pyörii’ jo ammatillisen tutkinnon vuoksi työkokeiluun lähteminen ei
    ole enää niin selvää. Nuori näkee usein näissä tilanteessa, että työkokeilu ei häntä hyödytä, koska hänen tukensa voi parantua korkeintaan ylläpitokorvauksen verran”
    Miksi koulutuksen saaneen pitäisikään enää lähteä työkokeilemaan? Omaa alaansa ei edes nykyisin saa kokeilla ja kyllä sen opiskelun aikana on saanut jo ”harjoitella” ihan tarpeeksi. Ehkä myöskään toisen alan opiskelu heti perään ei houkuta jos ensimmäiselläkään ei ole töitä saanut. Alle 25-vuotias ei myöskään saa opiskella työmarkkinatuella eli taas joutuisi ottamaan lainaa. Kertakaikkiaan hyvä ettei kokeilut kiinnosta nuoria.

    ”Osallistumisen myönteisiä vaikutuksia ovat muun muassa: sosiaaliset suhteet lisääntyvät, eristyneisyys vähenee, elämänhallinta paranee (voimaantuminen, vastuunotto omasta elämästä, päivärytmin löytyminen;tämä ylläpitää myös työ- ja toimintakykyä), työmarkkinavalmiudet paranevat tai ainakin säilyvät, työtoiveet ja käsitykset työtaidoista selkeytyvät (motivaatio, itseluottamuksen ja itsetunnon kohentuminen, kun on uskaltautunut työn tekemiseen pitkän tauon jälkeen).”
    Suurimmalla osalla alle 25-vuotiaista työttömistä ei ole näitä ongelmia mutta silti osallistuminen koskisi kaikkia. Ainoa ongelma on palkkatyön puute. Ja veikkaan ettei se itsetunto kohoa kun kiristetään työn tekemiseen ilman palkkaa ja toimeentulotuen pienentämisellä. Ihan itse sen sanotte tuossa nimenomaan työntekemiseen eli ei edes harjoitteluun, kokeiluun tai työtoimintaan vaan nimenomaan työn tekemiseen.

    ”Tämä kertonee siitä, että Suomen suhteellisen korkea NEET-aste on ennen muuta puuttuvan työn kysynnän aiheuttama ongelma.”
    ”Ongelmana ei siis ole se, etteivätkö nuoret hakisi töitä, vaan se, ettei heidän työpanokselleen ole ollut käyttöä työmarkkinoilla.”
    Tässäpä se tuleekin mutta tämä kaikki on unohdettu. Töitä ei ole. Osallistuminen yhteiskuntaan muiden määräyksellä ei ole mikään itseisarvo.

    Kaikkiaan täysin turha tutkimus. Tällä halutaan vaan saada aikaan ilmaistyöntekijöiden armeija ja suuri osa suomalaista jonkinlaiseen valtion valvontaan. Koko peruskoulun ajan oppilaille opetetaan että olette samanarvoisia, samasta työstä sama palkka ja samat oikeudet kuuluvat kaikille. Täysi-ikäistyttyäsi saatkin kuulla että mikään noista ei pitänytkään paikkaansa. Nuoresta jo totutetaan että sinun arvosi tässä yhteiskunnassa on murto-osa muiden arvosta niin osa lakkaa vaatimasta mitään oikeutta ja tasapuolista kohtelua. Sitten onkin helppo vaatia osallistumista kaikilta ikäryhmiltä. Mikä ensin koskee vain osaa on pian standardi kaikille. Vertaa vaikka kuntouttavaan. Ensin siellä oli oikeasti kuntouttavaa työtoimintaa tarvitsevia vapaaehtoisesti ja oikeita töitä ei tehty. Sen jälkeen sinne on yhä suuremmat määrät laitettu työkykyisiä ihmisiä sanoipa laki mitä tahansa ja työtehtävät saattavat olla niitä kaikkein veemäisimpiä eli todella likaisten kämppien siivousta ja muuttokeikkoja. Nyt uusimpana työelämäkokeilu jossa ei enää edes yritystyöskentely ole kielletty. Seuraava askel voisi olla että kuntouttavaa on luvassa jo 3 kk työttömyyden jälkeen. Ja pakollisena.

  8. Kiitos kommenteista. Hanke aloitettiin tammikuussa Helsingin Mellunkylän Me-talossa kuulemistilaisuudella, johon oli kutsuttu ja johon myös osallistui kohderyhmään kuuluvia nuoria. Heidän näkemyksensä otettiin huomioon selvityksessä. Lisäksi palautetta saatiin monilta kohderyhmään kuuluvien nuorten kanssa työtä tekeviltä tahoilta. Luettelo löytyy julkaisun esipuheesta.

  9. Kiitos myös sinulle kommentistasi. Voisitteko vielä vääntää rautalangasta miten tämä mahtaa erota nykyisestä systeemistä? Rahasummat on samat ja karenssit on samat. Paitsi että ette ole huomioineet sitä seikkaa että vanhempien luona tai kimppakämpässä asuvilla on eri toimeentulotukinormit kuin yksinään asuvila. Toimintatavatkin taitavat olla samat. Ainoa ero on että tämä ilmeisesti koskisi kaikkia alle 25-vuotiaita työttömiä? Niitäkin jotka tekevät osa-aikaisia tai pätkää ja hakevat töitä kokoajan. Heidänkin pitäisi välilä käydä osallistumassa jotteivat vaan syrjäydy. Toinen ero on ilmeisesti se että lähiomaistaan hoitamalla täyttäisi osallistumistulon velvoitteen. Onko pitkällä tähtäimellä tarkoitus säästää omaishoidontuessa kunhan myös pitkäaikaistyöttömät pääsevät osallisuustulon piiriin?

    Oikeasti syrjäytyneet tai syrjääntymisvaarassa olevat nuoret tuskin tulevat mihinkään keskustelu- tai kuulemistilaisuuteen. Ehkä ensi kerralla kannattaisi suosia jotain muuta lähestymistapaa jolloin äänensä saisivat kuuluviin hekin jotka näistä uudistuksista saattaisivat eniten myös hyötyä. Missä mentiin heidän kohdallaan pieleen? Auttoiko se että yhteiskunta asetti heidät eriarvoiseen asemaan ja köyhyyteen vai olisiko joku muu keino olllut parempi? Tälläinen keppi-politiikka nyt ei auta sen paremmin nuoria kuin pitkäaikaistyöttömiäkään vaikka se kuinka olisi verhottu auttamiseen ja osallistumiseen ja hyväntahtoisuuteen.

  10. Entä jos ihminen ei halua osallistua yhteiskuntaan näillä tietyillä ehdoilla? Joskus aikoinaan minäkin tein päätöksen osallistumatta yhteiskuntaan perinteisillä tavoilla. Jos minua olisi joku tullut pakottamaan sanktioiden tms. uhalla olisin vain halunnut siirtyä yhä enemmän syrjään tuollaisesta pakottavasta systeemista. Yhteiskunta tarvitsee ihmisiä, jotka ovat päättäneet elää elämäänsä tavallisuudesta poikkeavilla tavoilla. He tuovat uusia ja mielenkiintoisia näkökulmia yhteiskuntaan. He usein näkevät asioita, joita ns. systeemin kuplassa elävät eivät kykene näkemään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *