Tyypin 2 diabeteslääkkeiden korvaustasoa alennettiin – mitä tiedetään vaikutuksista?

Selvitimme, näkyvätkö korvausten leikkaukset tyypin 2 diabeteslääkkeiden kulutuksessa ja kustannuksissa.

 

Vuoden 2017 alusta tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettävät, veren glukoosipitoisuutta pienentävät lääkkeet siirrettiin ylemmästä erityiskorvausluokasta alempaan erityiskorvausluokkaan. Niiden korvausprosentti aleni silloin 100 prosentista 65 prosenttiin.  Insuliinien korvaus säilyi ennallaan.

Muutoksen arvioitiin alentavan lääkekorvausmenoja noin 20 miljoonaa euroa ja lisäävän vastaavalla summalla potilaiden omavastuita. Omavastuun nousu voi vaikeuttaa potilaiden mahdollisuuksia hankkia lääkkeitään. Siksi eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta edellytti, että diabeteslääkkeiden käyttöä ja toimeentulotuesta maksettuja diabeteslääkkeiden kustannuksia tulee seurata (Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan muistio 30 /2016 vp).

Korvausmuutoksen jälkeen Kelan reseptitiedostoon on kertynyt tietoja lääkeostoista 4 kuukaudelta. Tarkastelemme tässä blogissa tyypin 2 diabeteslääkkeiden kulutusta ja kustannuksia kuukausittain ja vuosikolmanneksittain ajalla 1.1.2014–30.4.2017.

 

Lääkkeiden kulutuksesta ei voi vielä tehdä päätelmiä

Lääkekulutus on tyypillisesti vuoden lopun kuukausina suurempaa kuin alkuvuonna, mitä selittää kalenterivuosittainen omavastuukatto.

Näin on myös tyypin 2 diabeteslääkkeillä (kuvio 1). Ennen vuotta 2015 kausivaihtelu oli niillä kuitenkin vähäistä. Kausivaihtelu voimistui selvästi vuosien 2015 ja 2016 vaihteessa, jolloin otettiin käyttöön 50 euron alkuomavastuu.

 

 

 

Kuvio 1.  Tyypin 2 diabeteslääkkeiden (ATC A10B) ostajamäärä ja kulutus kuukausittain ajalla 1.1.2014–30.4.2017.

 

Vuosien 2016 ja 2017 vaihteessa kausivaihtelu voimistui edelleen, kun asiakkaat ennakoivat korvaustason alenemista ja ostivat lääkkeitä varastoon vuoden 2016 puolella.

Tästä johtuen alkuvuoden lääkeostojen perusteella on vielä vaikea tehdä päätelmiä mahdollisista muutoksista lääkekulutuksessa.

Tyypin 2 diabeteslääkkeiden ensimmäisen vuosikolmanneksen eli tammi–huhtikuun kustannukset olivat noin 35 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja noin 31–36 miljoonaa euroa vuosina 2014–2016 (kuvio 2).  Vuoden 2016 viimeisen vuosikolmanneksen kustannukset olivat lähes 3 miljoonaa euroa korkeammat kuin vastaavana aikana vuonna 2015.

 

 

Kuvio 2. Tyypin 2 diabeteslääkkeiden (A10B) lääkekustannukset kolmannesvuosittain vuosina 2014, 2015, 2016 ja 2017 (tarkasteluvuoden rahassa).

 

Toimeentulotuesta katettujen lääkeostojen tilastointi parani

Reseptirekisteri sisältää tiedon siitä, jos omavastuu on maksettu toimeentulotuen maksusitoumuksella.

Vuoden 2017 alusta perustoimeentulotuki siirrettiin kunnilta Kelaan. Siirron jälkeen myönteisen toimeentulotukipäätöksen saaneet ovat saaneet automaattisesti maksusitoumuksen apteekkeihin lääkeostoja varten.  Se on tehnyt toimentulotuesta maksettujen lääkeostojen tilastoinnista aiempaa kattavampaa. Vuoden 2017 alussa maksusitoumuksella tehtyjen lääkeostojen määrät lisääntyivät merkittävästi. Toimeentulotuesta tehtyjen lääkeostojen määrän kasvu saattaakin selittyä aiempaa paremmalla tilastoinnilla.

Määrän kehitys vaikuttaa samanlaiselta tyypin 2 diabeteslääkkeitä ostaneilla kuin insuliineja, astmalääkkeitä, verenpainelääkkeitä tai epilepsialääkkeitä ostaneilla.

Tämänkin asian luotettava arviointi vaatii kuitenkin vielä ajallisesti pidempää seurantaa.

 

 

Kuvio 3. Muutos toimeentulotuen maksusitoumuksella lääkettä ostaneiden henkilöiden määrässä kuukausittain eri lääkeryhmissä (tammikuu 2014 = 100).

 

Terhi Kurko
erikoistutkija, Kela

Jaana Martikainen
tutkimuspäällikkö, Kela

Hanna Rättö
tutkija, Kela

Katri Aaltonen
tutkija, Kela

etunimi.sukunimi@kela.fi

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *