Ketkä vuokranantajista saivat eniten asumistukea?

Eniten asumistukea saaneiden vuokranantajien lista on samalla lista toimijoista, jotka ovat tarjonneet asuntoja pienituloisille kotitalouksille.

 

Kelan etuuksista asumistuki on kasvanut viime vuosina rajusti. Asumismenoja korvataan myös toimeentulotuesta. Asumisen tukimiljardit puhuttavat. Keskustelussa on väitetty, että asumistuki menee suoraan vuokranantajan pussiin. Teknisesti näin onkin, koska asumistuki voidaan maksaa myös suoraan vuokranantajalle.

Kelan rekistereistä saadaan lista vuokranantajista, joille on maksettu suoraan asumistukea. Selvitimme, ketkä ovat Suomen suurimmat asumistuen saajat. Tietojen perusteella ei kuitenkaan voi päätellä, miten asumistuki vaikuttaa vuokriin tai missä määrin vuokranantaja hyötyy asumistuesta.

 

Suoraan vuokranantajille maksettiin vajaa kolmannes asumistuista

Yleisestä asumistuesta 36 prosenttia ja eläkkeensaajan asumistuesta 9 prosenttia maksettiin suoraan vuokranantajalle. Yhteenlasketusta summasta tämä tarkoittaa 27 prosenttia. Asumistukea saaneiden vuokranantajien joukossa on yksityisiä vuokraisäntiä ja -emäntiä, kunnallisia vuokra-asuntoyhtiöitä ja muita alan toimijoita.

10 eniten asumistukea saanutta vuokranantajaa sai noin 10 prosenttia koko yhteenlasketusta yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen potista vuonna 2016. Osuus ei ole kasvanut vuosina 2013–2016, vaikka asumistukimenot ovat kasvaneet.

Osuus ei ole suuri, mutta euroina summat ovat miljoonia. Yleistä asumistukea ja eläkkeensaajan asumistukea maksettiin yhteensä 1,6 miljardia euroa vuonna 2016, joten suuretkin euromäärät ovat vain muutamia prosentteja asumistukimenoista.

 

Kuntien vuokra-asuntoyhtiöt vahvasti edustettuina

10:n eniten asumistukea saaneen vuokranantajan joukkoon kuuluu enimmäkseen kuntien vuokra-asuntoyhtiöitä.

Vuonna 2016 suurimman asumistukipotin, 37 miljoonaa, sai Helsingin kaupungin asunnot Heka. Seuraavilla sijoilla olivat valtakunnalliset toimijat VVO (nykyään Kojamo) ja Sato.

10:n eniten tukea saaneen vuokranantajan joukkoon mahtuivat suurten kaupunkien vuokrataloyhtiöt Espoosta, Tampereelta, Turusta, Vantaalta ja Jyväskylästä. Helsingin kaupunki pääsi listalle myös muilla kuin Hekan asuinnoilla.

Yleishyödyllinen, Y-säätiön omistama M2-kodit kuului myös eniten tukea saaneisiin vuokranantajiin.

 

 

Asumistuki mahdollistaa asumisen pienituloisille

Tilastot kertovat euroista, jotka on maksettu Kelasta suoraan vuokranantajille, mutta mitä näistä tiedoista voidaan päätellä?

Asumistuki maksetaan suoraan vuokranantajalle, jos asumistuen saaja on antanut siihen valtuutuksen. Kela voi maksaa asumistuen vuokranantajalle myös, jos vuokran maksu on jäänyt rästiin kahden kuukauden ajalta.

Asumistuen saajat, joiden tuki maksetaan suoraan vuokranantajalle, ovat siis todennäköisesti erilainen joukko ihmisiä kuin asumistuen saajat keskimäärin. Tähän joukkoon kuuluu esimerkiksi henkilöitä, joilla on vaikeuksia oman talouden hallinnan kanssa.

Asumistuen tarkoituksena on varmistaa, että pienituloisilla kotitalouksilla on mahdollisuus asumiseen. Tuki voitaisiin maksaa myös yleisenä tulonsiirtona, mutta on nähty tarpeellisena tukea erikseen juuri asumista. Asumiskustannukset vaihtelevat pienituloisten joukossa suuresti esimerkiksi perheen koon, kotikunnan ja asumismuodon mukaan.

Vuokranantajille maksetut asumistuet eivät ole lahjoitus eivätkä lottovoitto. Asumistuki on osa asunnosta maksetusta vuokrasta. Suurimpien asumistuen saajien lista on siis myös lista toimijoista, jotka ovat tarjonneet asuntoja pienituloisille kotitalouksille.

 

Meneekö asumistuki vuokranantajien taskuun?

Yhteiskunnallisessa keskustelussa on viime aikoina väitetty, että asumistuet menevät suoraan vuokranantajien taskuun ja nostavat vuokria. Aiempien suomalaisten tutkimusten mukaan asumistuki nostaisi vuokria merkittävästi. Uunituoreessa VATT:n tutkimuksessa asumistuen vaikutus vuokriin on aiemmin arvioitua pienempi.

Tuen siirtyminen vuokriin ei ole suoraviivainen kysymys. Asumistuki parantaa kotitalouden mahdollisuuksia käyttää rahaa asumiseen ja sitä kautta lisää asumisen kysyntää. Samalla tavoin myös muut tulot ja tulonsiirrot lisäävät kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia.

Vuokrat nousevat asumistuesta riippumatta. Pertti Honkanen on verrannut vuokraindeksin ja asumistuen asumismenonormien kehitystä. Esimerkiksi vuosina 1995–2001 asumismenonormit eivät nousseet, mutta vuokrat nousivat.

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat määräytyvät markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kysyntään vaikuttavat esimerkiksi muuttoliike ja kotitalouksien tulojen kehitys. Lisäksi yleinen taloudellinen tilanne vaikuttaa kotitalouksien kiinnostukseen hankkia oma asunto tai asua vuokralla. Tarjontaan vaikuttaa asuntojen rakentaminen.

Näillä markkinoilla asumistukea saavat kotitaloudet ovat vain yksi osa kokonaisuutta.

 

Purevatko neliövuokrakatto ja sitominen elinkustannusindeksiin?

Hallitus päätti puoliväliriihessä asettaa asumistukeen neliövuokrakaton ja sitoa asumistuen elinkustannusindeksiin. Tavoitteena on hillitä vuokrien nousua, mutta todennäköisesti nämä toimet eivät erityisesti vaikuta vuokrien kehitykseen.

Tällä hetkellä asumistuessa on määritelty enimmäisasumismeno, jonka mukaan tuki määräytyy. Kotitaloudet voivat siis vapaasti valita asunnon koon, sijainnin ja kunnon suhteen. Vielä vuoteen 2014 asti asumistuki määräytyi mm. asunnon neliömäärän mukaan. Vuonna 2015 sääntöjä yksinkertaistettiin, mutta neliövuokrakaton myötä tukijärjestelmä jälleen monimutkaistuu ja asumistuen saajien valinnanvapaus vähenee.

Vuokrat ovat nousseet viime vuosina elinkustannusindeksiä nopeammin. Elinkustannusindeksiin sitominen todennäköisesti vaikuttaa siten, että asumistuki jää jälkeen vuokrien kehityksestä. Kasvavat asumiskustannukset maksetaan sitten osin toimeentulotuesta, jolloin rahaa siirretään pussista toiseen. Asiakkaan asema ja kokemus tukijärjestelmän toimivuudesta eivät parane.

 

Tietojen tausta

Vuokranantajille maksetut asumistuet on koottu Kelan rekistereistä. Tietoja on muokattu siten, että saman toimijan eri tytäryhtiöille maksetut asumistuet on pyritty laskemaan yhteen. Lähteenä tietojen yhdistämisessä on käytetty yhtiöiden vuosikertomuksia, verkkosivuja ja Kauppalehden yrityshakua. Yhdistely ei välttämättä ole kattava.

Tietoja pyysi aiemmin Ilta-Sanomat Saton ja VVO:n osalta.

Tutustu myös Kelan asumistuen tietopakettiin.

 

Signe Jauhiainen
johtava tutkija, Kela

Hennamari Mikkola
tutkimusprofessori, tieto- ja viestintäyksikön päällikkö, Kela

etunimi.sukunimi@kela.fi

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *