Millaisissa elämäntilanteissa äidiksi tullaan – ja mitä sitten tapahtuu?

Äidiksi tullaan erilaisista elämäntilanteista: koulun penkiltä, työttömyysjakson aikana ja työelämän arjen keskeltä. Järjestelmän tulisi turvata myös jatkossa yhtäläiset mahdollisuudet perheen perustamiseen erilaisissa elämäntilanteissa.

 

Syntyvyyden lasku näyttää huolestuttavan sekä kansalaisia että vallanpitäjiä. Suomessa syntyvyyden alhaisuus on jo tutkijoidenkin mukaan ”poikkeuksellista”, ja tilanteelle on etsitty erilaisia selityksiä.

Syinä alhaiseen syntyvyyteen on mainittu esimerkiksi nuorten aikuisten ongelmat parinmuodostuksessa, heikko taloustilanne, joustamaton perhevapaajärjestelmä, työpaikkojen perhekielteinen kulttuuri ja vanhemmuuteen liitetyt suorituspaineet  sekä se, että yhä harvempi haluaa tehdä lapsia (Miettinen 2015).

Ylen Taloustutkimuksella viime syksynä teettämän mielipidekyselyn mukaan erityisen huolestuneita alhaisesta syntyvyydestä ovat yli 50-vuotiaat suomalaiset. Lastenhankkimisiässä olevia naisia alhainen syntyvyys puolestaan näyttää huolestuttavan vähemmän, ja ”vauvatalkoisiin” kannustaminen kuulostaa kummalta.

Väestöliiton Anna Rotkirch muistuttaa, että yksi keskeinen syy alhaiselle syntyvyydelle on lasten saamisen lykkääntyminen ja tästä aiheutuva lapsettomuus. Rotkirch muistuttaa myös, että vaikka lapsen hankkiminen on ennen kaikkea perheiden vapaa valinta, syntyvyyden parantaminen on kuitenkin mahdollista myös perhepoliittisin keinoin.

Perheiden mahdollisuuksia toteuttaa omat yksilölliset toiveensa lapsiluvusta voidaan parantaa esimerkiksi lisäämällä taloudellisia kannustimia hankkia lapsia jo opiskeluaikana ja lisäämällä perhevapaajärjestelmään joustoja.

 

Mitä äidit tekevät ja keitä he ovat?

Syntyvyyden laskuun liittyvän huolipuheen synkistämänä on helppo unohtaa, että edelleen valtaosa suomalaisista lapsentekoiässä olevista naisista tulee äidiksi jossain elämänvaiheessa. Selvitimme Kelan tutkimusaineistoista, missä asemassa ja minkä tyyppisiä ensisynnyttäjät ovat.

Selvitimme, minkälaisissa elämäntilanteissa äidiksi tullaan, kuinka monta lasta äidit saavat seurantajakson aikana ja minkälaisilla synnytysväleillä sekä mitä äidit tekevät lasten saamisten välissä. Havainnollistamme vuonna 2002 esikoisen saaneiden täysi-ikäisten äitien toimintaa 10 vuoden seurantajaksolla.

Tiedot on kerätty Kelan Lapsiperhehankkeen rekisteritutkimusaineistosta. Aineisto sisältää puolet kaikista vuosina 1999–2009 synnyttäneistä äideistä ja heidän perheistään. Tutkimushankkeessa tutkitaan 2000-luvulla lapsen saaneita äitejä sekä heidän perheitään. Tarkoituksena on selvittää myös, kuinka lasten saaminen heijastuu naisten elämänkulkuun esimerkiksi työelämän, koulutuksen ja tulotason suhteen.

Suomessa vuonna 2015 perhetyypeistä yleisimmät olivat yksilapsiset perheet, joita oli vuoden lopussa 43 prosenttia, ja kaksilapset perheet, joita oli 39 prosenttia.

Kuviossa 1 on taustatietojen lisäksi esitetty lasten lukumäärä vuoteen 2012 mennessä. Tarkastellaan tarkemmin yleisintä tapausta, eli 2 lasta synnyttäneitä, jotka eroavat taustatiedoiltaan hieman kaikista ensisynnyttäjistä kuviossa 1.

 

 

Kuvio 1. Vuonna 2002 esikoisensa synnyttäneet ja lasten lukumäärä vuoteen 2012 mennessä.

 

Äitien toiminta ja lastenhoitoratkaisut vaihtelevat muun muassa elämäntilanteen ja tehdyn työuran mukaan. Kuvissa 1 ja 2 on selvitetty äitien toimintaa neljän edellisen kuukauden aikana ennen synnytystä. Osa uusista äideistä on ollut työttömiä tai työllisiä yhtenä kuukautena neljänä syntymää edeltävänä kuukautena, mutta heillä ei ole voimassaolevaa työsopimusta lapsen syntyessä.

Yli puolet uusista äideistä on työllisiä lapsen syntymähetkellä. Loppuosa äideistä on joko opiskellut, ollut työvoiman ulkopuolella tai tehnyt jotain muuta neljänä edellisenä kuukautena ennen synnytystä.

 

Ensisynnyttäjien elämänkulku

Kuviossa 2 on havainnollistettu osuuksina ylemmässä kuvassa, mitä esikoisen 2002 synnyttäneet äidit tekevät seuraavan kymmenen vuoden aikana, ja alemmassa lasten lukumäärä. Osa äideistä palaa työmarkkinoille työllisenä tai työnhakijana, osa hoitaa kotona lasta äitiys- tai vanhempainvapaalla ja osa opiskelee.

 

 

Kuvio 2. Esikoisensa vuonna 2002 synnyttäneet ja kaksi lasta 2002–2012 saaneiden toiminta ja lasten lukumäärä.

 

Kuvioista 1 ja 2 selviää, että osa uusista äideistä työskentelee syntymien välillä, osa hoitaa kotona kaksi lasta putkeen. Jos sisarus syntyy 3 vuoden sisällä, niin lähes puolet jatkaa suoraan seuraavalle äitiysrahakaudelle.

Lähes kaikki äidit käyttävät kotihoidon tukea ainakin yhden kuukauden johtuen vanhempainvapaiden lyhyestä kestosta.

 

Perheen perustamisen esteitä voidaan raivata ja arkea helpottaa

Pienten lasten vanhemmista yli puolella äideistä ja valtaosalla isistä on työsuhde.

Juuri työelämään siirtyneille nuorille epävarmuus voi haitata perheenperustamissuunnitelmia. Epävarmuutta työmarkkinoilla voidaan helpottaa perhepolitiikalla mahdollistamalla lasten hankkiminen esimerkiksi jo opiskeluaikana tai ilman vakituista työpaikkaa oleville.

Perheen työllisyys- ja taloustilanne sekä järjestelmän joustavuus vaikuttavat siihen, millaisiin lastenhoitoratkaisuihin perheet päätyvät.

Usein ajatellaan mustavalkoisesti, että lapsi on joko kotona tai päivähoidossa, mutta todellisuudessa on olemassa useita tapoja järjestää lapsen hoito. Kyselytutkimukseen osallistuneista yksi viidestä vanhemmasta järjesti lasten hoidon eri muotojen yhdistelmänä. Mahdollisuuksiin käyttää erilaisia hoitoratkaisuja voidaan vaikuttaa joustavoittamalla järjestelmää.

Sanotaan, että jokaisen lapsen myötä syntyy myös uusi äiti. Sanotaan myös, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Vaikka rekistereiden perusteella on selvää, että äidiksi tullaan edelleen hyvin erilaisista elämäntilanteista, on tärkeää, että järjestelmä mahdollistaa tämän lottokupongin täyttämisen kaikille halukkaille tulotasosta tai elämäntilanteesta riippumatta.

Mitä taas tulee huoleen alhaisesta syntyvyydestä, vauvatalkoiden puolesta puhuvien kannattaisi muistaa nostaa iskulauseeksi tämä: Suomi on yksi maailman parhaista paikoista olla äiti.

Hyvää äitienpäivää!

 

 

Hanna-Mari Heinonen
tutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

 

Tapio Räsänen
tutkija
etunimi.sukunimi@kela.fi

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *