Yhä useampi saa kuntoutuspsykoterapiaa ahdistuneisuushäiriön vuoksi

Kuntoutuspsykoterapian saajamäärä kasvaa vuosi vuodelta. Etenkin nuoret saavat psykoterapiaa aiempaa enemmän ahdistuneisuushäiriön perusteella.

 

Kelan kuntoutuspsykoterapiaa saatiin vuoden 2010 loppuun harkinnanvaraisena kuntoutuksena. Vuonna 2011 kuntoutuspsykoterapiasta tuli järjestämisvelvollisuuden alaista kuntoutusta, ja sitä voivat saada kaikki ne, jotka täyttävät etuuden saamisen kriteerit.

Kuntoutuspsykoterapian saajien määrä on kasvanut jo pitkään, ja lakimuutoksen yhteydessä kasvu kiihtyi voimakkaasti.

Tässä kirjoituksessa tarkastelen Kelan tilastointitiedon pohjalta, mistä syystä kuntoutuspsykoterapiaa saadaan. Tarkasteltavana ovat nuorten (16–25-vuotiaat) ja aikuisten (26–67-vuotiaat) kuntoutuspsykoterapiaa saaneiden ICD-10-luokituksen mukaisten diagnoosiryhmien jakaumat vuosina 2010, 2013 ja 2016.

 

Kuntoutuspsykoterapian saajien määrät ovat kasvaneet eniten nuorten ahdistuneisuushäiriöissä

Kuntoutuspsykoterapian saajien määrät kasvoivat lakimuutoksen jälkeen lähes kaikissa diagnoosiryhmissä sekä nuorten että aikuisten psykoterapiassa (Kuvio 1). Niissä diagnoosiryhmissä, joissa saajien määrät ovat olleet hyvin vähäisiä (ei näytetä kuvioissa), määrät ovat pysyneet lähes samalla tasolla.

Ahdistuneisuushäiriöissä kasvu on ollut tarkasteluvuosien aikana suurinta nuorilla kuntoutujilla.

 

 

Kuvio 1. Kuntoutuspsykoterapian saajat vuosina 2010, 2013 ja 2016 (nuoret, 16–25-vuotiaat sekä aikuiset, 26–67-vuotiaat).

 

Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöiden suhteelliset osuudet ovat muuttuneet

Kelan kuntoutuspsykoterapiaa on aina saatu eniten masennushäiriöiden (F32-F39) ja ahdistuneisuushäiriöiden (F40-F48) perusteella.

Näiden häiriöiden suhteellisessa jakaumassa voidaan havaita muutoksia vuosien 2010–2016 aikana: sekä nuoret että aikuiset ovat saaneet vuosina 2013 ja 2016 yhä enemmän psykoterapiaa ahdistuneisuushäiriöiden perusteella.

Masennuksen suhteellinen osuus on samanaikaisesti laskenut (Kuvio 2), vaikka molempien häiriöiden perusteella saatujen kuntoutuspsykoterapioiden kokonaismäärät ovat kasvaneet paljon (Kuvio 1).

Nuoret saivat vuonna 2016 kuntoutuspsykoterapiaa jo lähes yhtä paljon ahdistuneisuuden kuin masennuksen perusteella. Aikuisilla masennus on ollut kaikkina tarkasteluvuosina noin 30–40 % ahdistuneisuutta yleisempi peruste psykoterapialle.

Muissa diagnoosiryhmissä sekä nuorten että aikuisten kohdalla suhteelliset osuudet ovat joko pysyneet samalla tasolla tai hiukan vähentyneet tarkasteluvuosien aikana.

 

 

Kuvio 2. Diagnoosiluokkien suhteelliset osuudet (%) kaikista nuorten ja aikuisten kuntoutuspsykoterapiaa saaneista.

 

Myös ahdistuneisuushäiriöihin tarvitaan kuntoutuspsykoterapiaa

Ahdistuneisuushäiriöiden suhteellisen osuuden kasvuun on monia syitä, joita ei tilastointitietoon perustuvassa tarkastelussa voida saada selville.

Ahdistuneisuushäiriöiden ei ole epidemiologisissa tutkimuksissa todettu lisääntyneen, mutta on mahdollista, että nämä häiriöt ja niihin liittyvä toimintakyvyn aleneminen sekä sen vaatima psykososiaalisen tuen tarve tunnistetaan aiempaa paremmin. Suomessa ei toistaiseksi ole ahdistuneisuushäiriötä varten Käypä hoito -suositusta, mutta tutkimustulosten ja kliinisen kokemuksen perusteella psykoterapian voidaan todeta olevan tuloksellista erilaisten ahdistuneisuushäiriöiden, kuten sosiaalisten tilanteiden pelon, traumaperäisen stressihäiriön ja sopeutumishäiriöiden hoidossa.

Näiden tilojen pitkittyessä myös kuntouttava psykoterapia näyttää olevan yhä tarpeellisempaa.

 

 

 

Annamari Tuulio-Henriksson
tutkimusprofessori, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *