Tietoon perustuvat päätökset ja faktojen aika ovat tulevaisuutta

Yhteiskuntatieteiden kehittyminen vie kohti avoimempaa yhteiskuntaa.

 

Ulospäin näyttää usein, että päätöksiä tehdään mutu-tuntumalta. Todellisuudessa lainsäädäntöä kuitenkin valmistellaan pitkään, ja lakiesityksistä tehdään vaikutusarviot. Jatkossa laskentamallit, käytännöt ja päätöksenteko yhteiskunnassa etenevät avoimempaan suuntaan.

 

Luultua vähemmän hutilointia ja vatulointia?

Kun seuraa päätöksentekoa julkisuuden kautta, niin prosessista saa kiirehdityn kuvan.

Todellisuus on kuitenkin erilainen. Suomessa tietoon pohjautuva lainsäädännön valmistelu ja julkinen keskustelu ovat edenneet aimo askelin uudelle tasolle. Osa päätöksistä perustuu tutkittuun tietoon, vaikutusarvioihin ja laskelmiin.

Osa tehdystä työstä ei kuitenkaan ole julkista, jolloin lainsäädännön valmistelusta välittyy usein hutiloitu kuva.

 

Mitä kaikkea työkalupakista löytyy Suomessa?

Yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tuotettu pitkäjänteinen tutkimus välittyy median kautta eteenpäin osaksi päätöksentekoa. Perinteisen tutkimustiedon lisäksi päätöksenteossa hyödynnetään esimerkiksi lainsäädännön valmistelun yhteydessä erilaisia vaikutusarvioita, laskelmia, laskentamalleja ja kaiken maailman asiantuntijoita.

Laskentamalleja hyödynnetään esimerkiksi Suomen pankissa, jossa tehdään paljon vaativaa talouspoliittista analyysiä. Toisaalla ministeriöissä tehdään analyysien lisäksi laskelmia lainsäädännön valmistelutyön ohessa. Tästä kaikesta tehdystä työstä näkyy ulospäin vain jäävuoren huippu.

Makrotason taloustieteellisiä analyysejä tehdessä hyödynnetään muun muassa Suomen pankin ja valtiovarainministeriön makromalleja, Ainoa ja Koomaa. Näiden makrotalousmallien lisäksi mikrosimulointimalleja hyödynnetään analyysejä ja vaikutusarvioista tehdessä. Mikrosimulointimalleja hyödynnetään useissa ministeriöissä ja järjestöissä sekä eduskunnan sisäisessä tietopalvelussa.

”Suomessa eri laskentamalleja hyödynnetään
jo muun muassa lainsäädännön valmistelussa,
vaikutusten etukäteen ja jälkikäteen arvioinnissa
sekä verotulojen arvioimisessa.”

Suomessa eri laskentamalleja hyödynnetään jo muun muassa lainsäädännön valmistelussa, vaikutusten etukäteen ja jälkikäteen arvioinnissa, varjobudjeteissa, etujärjestötyössä sekä verotulojen arvioimisessa.

Ministeriöt toimivat hallituspuolueiden laskukoneina, kun lainsäädäntöä valmistellaan hallituksen esityksiin. Suomessa oppositiopuolueita palvelee Ruotsin parlamentin tutkimuspalvelun tapaan Eduskunnan sisäinen tietopalvelu, joka monipuolisesti hyödyntää eri laskentamalleja sekä taloustieteellistä osaamista.

Laskentamallien yleistyminen on mahdollistanut talouspoliittiseen keskusteluun osallistumisen. Lisäksi talouskeskustelun laatu on parantunut, samoin vaikutusarvioiden kattavuus.

Joskus tehdyt laskelmat ja tutkimustieto puoltavat ehdotusta ja päätöstä, joskus eivät – ja joskus ne taas jätetään kokonaan huomiotta, mutta piittaamattomuuden sijaan syynä voi olla myös tutkimuksen vaikeaselkoisuus.

 

Ei enää salatiedettä eikä lampaansisälmyksistä ennustamista

Suurin kynnys laskentamallien käyttöön on niiden hankaluus. Erilaisten laskentamallien käyttö vaatii paljon osaamista. Käyttäjän on hallittava mallin taustalla oleva teoria ja matematiikka, tunnettava aineistot, data ja valmistelun yhteydessä olennainen lainsäädäntö sekä osattava koodata ja hahmottaa kokonaisuuksia.

Jotta laskentamallit eivät jäisi pienen joukon salatieteeksi, niin joistakin laskentamalleista on kehitetty julkisia ja helppokäyttöisiä, käyttäjäystävällisiä versioita.

”Joistakin laskentamalleista on kehitetty julkisia
ja helppokäyttöisiä, käyttäjäystävällisiä versioita.”

Esimerkiksi lainsäädännön vaikutusten etukäteisarviointiin on työkaluina Itävallassa Soresi ja Belgian Flanderissa FLEMOSI. Näiden web-selaimessa toimivien laskentamallien käyttäjäryhmiä ovat muun muassa tutkijat, päättäjät, virkamiehet, etujärjestöjen jäsenet, uteliaat tiedon popularisoijat ja journalistit.

Erilaiset laskentamallit ovat hyödyllisimmillään, jos lainsäädäntö on mallinnettavissa. Arviot ja laskelmat ovat tärkeitä, jos lainsäädännön muutos koskettaa useita kymmeniä tuhansia ihmisiä. Näissä tapauksissa Itävallassa lainsäädäntöä valmistelevia virkamiehiä ja parlamentin jäseniä edellytetään käyttämään mallia. Käyttäjät voivat harkita vaikutuksia ja hahmottaa muutosten seuraamuksia.

 

Tulevaisuus on faktojen aikaa

Tähän suuntaan edetään toivottavasti Suomessakin, jolloin tietoon perustuva päätöksenteko ja julkinen keskustelu eivät ole pelkkää sanahelinää vaan laadukasta, faktoihin ja numeroihin tukeutuvaa päätöksentekoa. Tällöin aikaa vapautuu muista asioista kinasteluun, eikä tarvitse miettiä, kenen numerot ovat parhaat.  Samalla taustalla tehty työ tulee esiin, julkiseksi, ja päätöksistä saa harkitun, mietityn kuvan.

Mutta malli on vain yksi työväline työkalupakissa.

Edesmennyttä Hans Roslingia mukaillen: pelkät tilastot ja laskelmat eivät selitä maailmaa, mutta maailmaa ei voi ymmärtää ilman loputtomia laskelmia, arvioita, ennusteita, simulointeja ja tilastoja.

 

Tapio Räsänen
tutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi
Twitter: @TapioRasanen

 

Lue lisää:

Kansantaloudellinen aikakauskirja 4/2016. Eduskunnan sisäinen tietopalvelu – riippumatonta vaikutusarviointia poliittisen päätöksenteon tueksi

Taloustutkimus päätöksenteon tukena  (Etla, 2016)

Jussila H. Päätöksenteon tukena vai hyllyssä pölyttymässä?  (Kela, 2012)

 

Laskentamalleja:

Tax-benefit microsimulation model for the European Union (EUROMOD) – Euroopan laajuinen mikrosimulointimalli sekä maakohtaisia laskelmia että maavertailuja varten

Flemish Models of Simulation (FLEMOSI) – Belgian Flanderin web-pohjainen mikrosimulointimalli

Social Reform Microsimulation (SORESI) – itävaltalainen web-pohjainen mikrosimulointimalli

Simuloitu Suomi (SISU) – suomalainen mikrosimulointimalli

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *