Toimintaympäristön muutokset heijastuvat Kelan tulevaisuuteen

Kela vastaa nyt kaikkien merkittävien perusturvaetuuksien hoidosta. Suomalaisen yhteiskunnan muutokset ja haasteet vaikuttavat myös Kelan etuuksiin ja toimintaan.

 

Keskipitkällä aikavälillä sosiaaliturvan suurimmat haasteet liittyvät talous- ja työllisyyskehitykseen ja siitä johtuvaan julkisten menojen sopeutuspaineeseen. Kansainvälistä taloudellista ja poliittista kehitystä on vaikea ennakoida. Koska Suomi on pieni ja avoin talous, kansainväliset kriisit ja talouden suhdanteet vaikuttavat suoraan maamme talousnäkymiin.

Suomen valtiontalous on ollut vuodesta 2009 alijäämäinen. Kuntataloudessa alijäämä on jatkunut jo vuodesta 2001. Talouskehityksen on ennakoitu olevan melko heikkoa vuonna 2017. Vaikka työttömyyden kasvu taittui jo vuonna 2016, pitkäaikaistyöttömyys pysyy suurena. Vuonna 2016 julkisen talouden velka rikkoi kriittisen 60 %:n rajan, jonka EU on asettanut: velka on 64 % bruttokansantuotteesta. Vaarana on, että Suomen luottoluokitus heikkenee ja lainanhoitokulut kasvavat.

Julkisen talouden sopeuttamistoimet ovat johtaneet tuntuviin sosiaaliturvan leikkauksiin ja rakenteellisiin muutoksiin. Kuntatalouden leikkauksia on hoidettu siirtämällä kuntien tehtäviä valtion hoidettavaksi.

Vuoden 2017 alusta perustoimeentulotuki siirtyi Kelan hoidettavaksi. Uudistus lisää ihmisten yhdenvertaisuutta ja mahdollistaa erilaisten perusturvaetuuksien yhdenmukaistamisen.

Kääntöpuolena voi olla etuusmenojen kasvu. Perustoimeentulotuen siirron vuoksi Kelan toimistojen asiakaspalvelusuoritteiden, skannauksen, postinkäsittelyn ja indeksoinnin arvioidaan lisääntyvän yli kolmanneksella. Toimeentulotukiratkaisuja arvioidaan tehtävän Kelassa vuodessa yli 1,4 miljoonaa.

 

Leikkauksia ja rakenteellisia uudistuksia

Valtiontalouden sopeuttamis- ja säästötoimenpiteistä osa on kohdistunut myös Kelaan. Kelan toimintamenoja pienennettiin vuosina 2015–2016.

Sekä leikkaukset että rakenteelliset uudistukset tarkoittavat muutoksia lainsäädäntöön. Suurimmat muutokset tulevat todennäköisesti sote-uudistuksen vuoksi. Sote-uudistus ja pyrkimys yksikanavaiseen rahoitusjärjestelmään saattavat vaikuttaa Kelan hoitamiin sairausperusteisiin korvausjärjestelmiin. Myös kuntoutusetuudet ja matkakorvausjärjestelmä saattavat muuttua.

Alustavien linjausten mukaan yksityisen terveydenhuollon sairaanhoitokorvaukset lakkautetaan ja korvataan suoran valinnan palvelukokonaisuuksilla sekä asiakas- ja maksuseteleillä siirtymäajan jälkeen 1.1.2021.

”Suurimmat muutokset tulevat
sote-uudistuksen vuoksi.”

Nykyisin sairaanhoitovakuutuksen menot rahoitetaan valtion osuudella ja vakuutettujen sairaanhoitomaksulla. Vuonna 2016 valtion osuus oli 44,9 % ja vakuutettujen sairaanhoitomaksun osuus 55,1 %. Kilpailukykysopimuksen myötä rahoitusosuudet muuttuivat siten, että valtion osuus suurenee ja vakuutettujen sairaanhoitomaksun osuus pienenee.

Laskelmien mukaan vuodesta 2020 lähtien valtion osuus sairaanhoitovakuutuksesta on 70 % ja vakuutettujen 30 %.

Kelalla on edellytykset vastata valtakunnallisen maksuliikenteen hallinnoinnista ja teknisestä toteutuksesta. Kelan valtakunnallisia tietojärjestelmiä tulisi hyödyntää, jotta päästään kustannustehokkaaseen lopputulokseen. Kelan vahvuutena on Kanta-palveluiden toimivuuden lisäksi valtakunnallinen ja kansainvälinen tiedonhallinta terveysperusteisissa etuuksissa ja palveluissa. Kustannus- ja toimintatiedot ovat saatavissa kaikista etuuksista lähes reaaliaikaisina.

Rakenteellisia uudistuksia tehdään jatkuvasti. Yleisen asumistuen menot ovat kasvaneet vuodesta 2014 vuoteen 2016 noin 340 miljoonalla eurolla. Menoja ovat lisänneet erityisesti vuoden 2015 uusi asumistukilaki, 300 euron ansiotulovähennys, työttömien määrän kasvu sekä asumiskustannusten kasvu. Rakenteelliset uudistukset jatkuvat, kun suurin osa opiskelijoista siirtyy yleisen asumistuen saajiksi syksyllä 2017.

”Rakenteellisia uudistuksia
tehdään jatkuvasti.”

1.4.2017 aletaan maksaa työnantajille kertakorvausta vanhemmuudesta johtuvista perhevapaakustannuksista. Vuotuiset kulut ovat arviolta 75 miljoonaa euroa. Uudistuksen alkamisvuonna 2017 kulut ovat 45 miljoonaa euroa.

Vuonna 2017 Kelan etuuskulut ovat arviolta 15,2 miljardia euroa. Vuonna 2017 kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet jäädytettiin toimeentulotukea lukuun ottamatta ja niitä leikattiin 0,85 % vuoden 2016 tasosta. Toisaalta myös asumistuen menojen kasvua hillitään vuosina 2016 ja 2017 leikkaamalla tukea.

Säästöjä kohdistettiin 2016 ja 2017 erityisesti lääkkeiden, lääkärinpalkkioiden, hammashoidon, tutkimuksen, hoidon ja matkojen korvauksiin sekä opintotukeen. Lisäksi säästöjä kohdistettiin muun muassa sairauspäivärahoihin ja vanhempainpäivärahoihin. Rakenteellisia muutoksia ja leikkauksia on tehty myös kuntoutusetuuksiin ja työttömyysturvaan.

Vuodesta 2016 vuoteen 2017 Kelan kokonaismenot pienenevät arviolta yli 100 miljoonaa euroa, jos perustoimeentulotukea ei oteta huomioon. Perustoimeentulotuen menot ovat noin 850 miljoonaa euroa vuonna 2017.

 

Kelan etuuksien merkitys kasvaa 

Hallitusohjelman linjaukset vaikuttavat pidemmälläkin aikavälillä Kelan etuuksiin.

Indeksijäädytysten, osin indeksisidonnaisuudesta luopumisten ja etuusleikkausten vaikutukset ovat yhteensä arviolta noin 750 miljoonaa euroa vuonna 2018.

Uusi työeläkejärjestelmä tuli voimaan vuoden 2017 alusta. Kelan vuoteen 2080 ulottuvien laskelmien mukaan eläkeuudistus kasvattaa Kelan etuusmenoja, mutta suhteutettuna bruttokansantuotteeseen menot pysyvät kuitenkin ennallaan. Laskelmat tarjoavat lähtökohdan esimerkiksi väestön ikääntymisen vaikutusten ja rahoituskysymysten tarkastelulle.

”Työsuhteiden mahdollinen hapertuminen ja haurastuminen
lisäävät Kelan työttömyys- ja eläketurvan merkitystä köyhyyden
ja syrjäytymisen estäjänä.”

Kansaneläkkeen ja takuueläkkeen suhde työeläkkeisiin sekä kansaneläkkeen ja takuueläkkeen välinen yhteys nousevat keskusteluun. Työsuhteiden mahdollinen hapertuminen ja haurastuminen lisäävät Kelan työttömyys- ja eläketurvan merkitystä köyhyyden ja syrjäytymisen estäjänä.

Osittaisena vastauksena köyhyyteen ja syrjäytymiseen pääministeri Juha Sipilän hallitus aloitti vuosille 2017 ja 2018 ajoittuvan perustulokokeilun. Kela koordinoi sitä.

Sairausvakuutuksen merkitys perusterveydenhuollon rahoittajana on kasvanut 2000-luvulla. Työterveyshuolto korvaa yhä laajemmin työikäisten perusterveydenhuollon palveluita

Kasvukeskuksissa työterveyshuollon osuus perusterveydenhuollon menoista on jo yli kolmannes. Yksityislääkärikäyntien korvausmenot ovat pysyneet samalla tasolla jo usean vuoden ajan. Yksityisiä yleislääkäripalveluita käytti väestöstä vähintään joka kymmenes.

 

Syrjäytymisen torjumiseen tarvitaan tutkimustietoa

Kela on mukana syrjäytymisen ehkäisyssä.

Huono-osaisuuden on todettu kasautuvan. Terveyteen, talouteen ja työhön liittyvät ongelmat pakkautuvat yhä useammin samoille henkilöille. Esimerkiksi työmarkkinatuen saajista yli 70 % kokee taloudellisen tilanteensa vaikeaksi ja melkein joka toisella heistä on pysyvä vamma tai sairaus. Siitä seuraa köyhyyttä ja syrjäytymistä.

Työmarkkinatuen saajien keskeinen toimeentulon lähde ovat Kelan etuudet. Lähivuosien haaste on säilyttää perusturvaetuuksien riittävä taso sekä kannustaa yrittämiseen ja työntekoon.

”Lähivuosien haaste on säilyttää perusturvaetuuksien
riittävä taso sekä kannustaa yrittämiseen ja työntekoon.”

Meneillään on useita tutkimus- ja toimenpideohjelmia, joilla syrjäytymisen mekanismeja selvitetään ja tarjotaan malleja syrjäytymis- ja terveysongelmien vähentämiseksi. Tutkittuun tietoon ja näyttöön perustuvat toimenpiteet otetaan entistä vahvemmin osaksi yhteiskunnallista päätöksentekoa.

Kela on keskeisesti mukana useimmissa näistä toimenpiteistä. Kelalla on edustus vuoden 2017 syrjäytymisen ehkäisemisen työryhmässä. Lisäksi Kelan tutkimuksella on vahva panos Suomen Akatemian strategisessa tutkimuksessa, joka tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi.

 

Koveneva työelämä vaatii kuntoutuksen kehittämistä

Työelämän vaatimusten koventuminen ja varhaisten eläkereittien sulkeminen asettavat vaatimuksia kuntoutusjärjestelmälle. Kela on merkittävä kuntoutuksen järjestäjä sekä kuntoutuksen kehittäjä ja tutkija.

Kuntoutusjärjestelmän monimuotoisuus ja palvelujärjestelmien hajanaisuus vaikeuttavat oikean kuntoutustahon ja toimenpiteen löytymistä. Kuntoutuksen onnistumisessa tarvitaan julkisen terveydenhuollon, työterveyshuollon, Kelan, työeläkejärjestelmän sekä sosiaali- ja työvoimahallinnon parempaa yhteistyötä.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistukset sekä kuntarakenteiden muutokset vaikuttavat kuntoutuspalvelujen kehittämiseen ja muuttavat palvelujen toteuttamismallia. Tässäkin tarvitaan laaja-alaista arviointia ja tutkimusta.

 

Tavoitteena selkeä ja tiivis perusturvaverkko

Vuoden 2017 alussa perustoimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelaan. Keskeinen haaste tulee olemaan, miten hyvin ja kitkattomasti Kelan ja kuntien sosiaalityön välinen yhteys toimii. Tässäkin tosin sote-uudistus tuo uusia, tuntemattomia elementtejä mukaan.

Perustoimeentulotuen siirron myötä kaikki merkittävät perusturvaetuudet ovat nyt Kelan hoidettavana. Lähivuosien suuri sosiaalipoliittinen kysymys on, missä määrin näitä eri järjestelmiä on mahdollista yhdistää vähemmän byrokraattiseksi mutta samalla tiiviimmäksi perusturvaverkoksi.

 

 

Olli Kangas
yhteiskuntasuhteiden johtaja, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

 

Pertti Pykälä
aktuaaripäällikkö, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *