Dementialääkkeiden käyttö yleistyy nopeasti

Dementialääkkeiden käyttö on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. Samaan aikaan kyseisten lääkkeiden hinnat ovat halventuneet merkittävästi. Toistaiseksi dementian aiheuttama työkyvyttömyys on vähäistä.

 

Muistisairauksiksi määritellään tilat, jotka heikentävät muistin eri osien toimintaa ja tiedon käsittelyä, kuten kielellisiä toimintoja, ajattelu- ja käsityskykyä, asioiden ja ympäristön hahmottamista sekä toimintakykyä. Suurimmalle osalle muistisairauksista on ominaista, että ne etenevät vuosien myötä ja voivat johtaa dementiaan.

Yleisin syy dementiaan on Alzheimerin tauti, joka aiheuttaa noin 70 % kaikista dementioista. Toiseksi yleisin syy (15–20 %) on aivoverenkiertosairaudet.

Suomen työikäisestä väestöstä joka viides ja yli 65-vuotiaista joka kolmas ilmoittaa kärsivänsä muistioireista. Maassamme on 35 000 lievästä ja 85 000 vähintään keskivaikeasta muistisairauden oireesta kärsivää.

Lisäksi tiedonkäsittelykyky on lievästi heikentynyt jopa 120 000 henkilöllä. Dementia-asteiseen muistisairauteen sairastuu vuosittain vähintään 13 000 henkilöä (1).

Tilastokeskuksen kuolemansyytilastosta vuodelta 2015 käy ilmi, että dementian ja Alzheimerin taudin osuus kaikista kuolemista oli 16,4 %. Tuo osuus on kasvanut nopeasti viime vuosikymmenenä muun muassa väestön ikääntymisen seurauksena.

Miehistä lähes joka kymmenes ja naisista joka viides kuoli edellä mainittuihin sairauksiin. Naisia kuoli lukumääräisesti yli kaksinkertainen määrä miehiin verrattuna. Naisten miehiä suurempi dementia-/Alzheimer-kuolemien määrä johtuu muun muassa siitä, että naiset elävät miehiä vanhemmiksi (2).

Muistisairauksia potevien ihmisten toimintakyvyn ylläpitämisessä ja hoidossa on todettu tärkeäksi ihmissuhteiden ja fyysisten sekä psyykkisten harrastusten aktivoiminen. Samoin tärkeää on kuntoutuksen ja erityisesti dementian osalta tarpeen mukaisen lääkehoidon oikea-aikaisuus.

 

Dementialääkkeistä sairausvakuutuskorvauksia liki 80 000 henkilölle  

Dementialääkkeillä tarkoitamme tässä WHO:n ATC-luokittelun N06D-ryhmään kuuluvia, sairausvakuutuksesta korvattavia lääkkeitä: donepetsiili (N06DA02), rivastigmiini (N06DA03), galantamiini (N06DA04) ja memantiini (N06DX01).

Vuonna 2015 näistä lääkkeistä sairausvakuutuksen lääkekorvauksia sai yhteensä 79 700 henkilöä (3). Heistä miehiä oli 28 700 (osuus 36 %) ja naisia 51 100 (64 %) (kuvio 1).

 

 

Kuvio 1. Dementialääkkeiden kustannukset vuoden 2015 rahana ja niistä sairausvakuutuksen korvauksia saaneet vuosina 2008–2015.

 

Viisi vuotta aikaisemmasta ajankohdasta eli vuodesta 2010 dementialääkkeistä korvauksia saaneiden yhteismäärä on kasvanut 69 %. Miesten määrä on kasvanut 82 % ja naisten 62 %.

Kasvu 90 vuotta täyttäneiden ryhmässä oli 163 %, miehillä 173 % ja naisilla 161 %. Alle 65-vuotiaiden ryhmässä kasvua oli 66 %, miehillä 77 % ja naisilla 57 % (3).

Vuonna 2015 dementialääkkeistä korvauksia saaneiden mediaani-ikä oli 83,6 vuotta. Miehillä mediaani-ikä oli 82,0 ja naisilla 84,6 vuotta. Vuodesta 2010 vuoteen 2015 mediaani-ikä nousi 1,1 vuodella, miehillä 0,9 ja naisilla 1,3 vuodella.

Taulukossa 1 on dementialääkkeistä korvauksia saaneiden väestöosuudet eräissä 60 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä vuosina 2015 ja 2010. Väestöosuudet ovat kasvaneet kaikissa ikäryhmissä, eniten 90 vuotta täyttäneiden ryhmässä. Noin joka neljäs 90 vuotta täyttäneistä sai korvauksia dementialääkkeistä vuonna 2015.

 

2015 2010
Ikäryhmä Yht. Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset
60-69 v. 0,6 0,6 0,6 0,3 0,3 0,3
70-79-v. 4,4 4,3 4,4 3,4 3,2 3,5
80-89-v. 17,9 17,1 18,4 11,9 10,8 12,5
90v.- 26,4 24,6 27,0 13,3 13,2 13,4
               

 

Taulukko 1. Dementialääkkeistä sairausvakuutuksen korvauksia saaneiden väestöosuudet eräissä 60 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä vuosina 2015 ja 2010, %.                                          

 

Kustannukset laskussa

Dementialääkkeistä muodostuvat kustannukset ja niistä maksetut korvaukset, toisin kuin ko. lääkkeistä sairausvakuutuskorvauksia saaneiden lukumäärät, ovat vähentyneet voimakkaasti viimeisten vuosien aikana (3).

Vuonna 2015 kustannukset olivat 20,0 milj. euroa, miehillä 7,0 ja naisilla 13,0 milj. euroa (Kuvio 1). Vuodesta 2010 kustannukset ovat pienentyneet kiintein hinnoin laskettuna 62 %, miehillä 60 ja naisilla 63 %.

Vuonna 2015 dementialääkkeistä maksetut lääkekorvaukset olivat yhteensä 9,5 milj. euroa, miehillä 3,3 ja naisilla 6,1 milj. euroa. Vuodesta 2010 korvauksien yhteismäärä on pienentynyt kiintein hinnoin laskettuna yhteensä 70 %, miehillä 69 % ja naisilla 71 %.

 

Harva jää dementian vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle

Dementian vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien lukumäärissä oli hienoista kasvua 2000-luvun alkupuolella (4). Suurimmillaan määrä oli vuonna 2008, jolloin dementian vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä oli yhteensä 463 henkilöä. Heistä miehiä oli 254 (osuus 54,9 %) ja naisia 209 (45,1 %).

Vuoden 2008 jälkeen lukumäärä on vähentynyt (kuvio 2).  Vuonna 2015 dementian vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä oli 354 henkilöä, joista miehiä 195 (osuus 55,1 %) ja naisia 159 (44,9 %).

Dementian vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevista alle 50-vuotiaita oli 16 (naisia 5), 50–59-vuotiaita 142 (naisia 63) ja 60–64-vuotiaita 196 (naisia 91). Työkyvyttömyyseläkettä saavissa, toisin kuin dementian vuoksi lääkekorvauksia saaneissa, miehiä oli lukumääräisesti enemmän kuin naisia.

Dementian vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeellä olevista on häviävän pieni: vuonna 2015 ainoastaan 1,6 promillea.

 

 

Kuvio 2. Työ- ja/tai kansaneläkejärjestelmästä dementian (290, F00-F03) vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saaneet vuosien 2003–2015 lopussa.

 

Lääkitäänkö dementiaa liikaa?

Viime vuosina dementialääkkeiden käyttö on edelleen jatkanut voimakasta kasvuaan sekä ikääntyvien miesten että naisten keskuudessa. Erityisen voimakasta kasvu on ollut 90 vuotta täyttäneillä. Nykyisin heistä joka neljäs käyttää dementialääkitystä.

Näin voimakkaan kasvun ovat osaltaan mahdollistaneet lääkkeiden hintojen lasku ja korvauskäytäntöjen muutokset. Tällä hetkellä useimpien dementialääkkeiden korvaaminen ei enää edellytä lääkärinlausuntoon perustuvaa potilaskohtaista päätöstä. Kyse ei siis ole dementian yllättävästä lisääntymisestä.

Vaikka dementialääkkeitä käyttävien lukumäärä on kasvanut voimakkaasti, viiden viime vuoden aikana näistä lääkkeistä aiheutuneet kustannukset ja korvaukset ovat vähentyneet merkittävästi. Se johtuu hintojen laskusta. Kiintein hinnoin laskettuna kustannukset vähenivät 62 % ja korvauksien yhteismäärä 70 %.

Jo aikaisemmin on todettu, että dementialääkkeiden kulutus Suomessa on ollut peräti kaksi–kolme kertaa yleisempää kuin muissa Pohjoismaissa (5). Ero ei ole voinut johtua Pohjoismaiden väestöissä esiintyvän dementian eroista. Syinä on arveltu olevan erot lääkkeiden korvaus- ja hoitokäytännöissä. On pohdittu myös sitä, onko dementian lääkitystä meillä jatkettu turhan pitkään tai  onko kyseessä tarpeeton lääkitys.

 

Tulevaisuudessa dementia voi yleistyä myös työikäisillä

Dementian vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien pieni määrä johtuu ensisijaisesti siitä, että dementian eri tyypit ilmaantuvat useimmiten vanhuudessa.

Vähäisessä määrin kyse voi olla myös siitä, että muistisairauksien toteaminen ei ole ollut riittävän tehokasta, ja alkavat muistisairaudet ovat saattaneet kirjautua muiden sairauksien joukkoon.

Nykyisin työikäisessä väestössä dementia-asteinen kognitiivinen heikentyminen ei ole kansanterveydellinen ongelma. Dementian monitahoinen kansanterveydellinen ongelma ilmenee toistaiseksi ikääntyneessä vanhusväestössä.

Kuitenkin eliniän pidentymisen ja vanhuuseläkkeen ikärajan nousun seurauksena tunnistettavissa olevat ja työkykyä heikentävät muistisairaudet saattavat tulevaisuudessa lisääntyä myös työikäisillä.

 

Kaarlo Maaniemi
fil. kand.
kaarlo.maaniemi[at]gmail.com

Raimo Raitasalo
tutkimusprofessori emeritus
raimo.raitasalo[at]hotmail.com

 

Lue lisää:

1) Käypähoito-suositus. Muistisairaudet. 2010.
2) Suomen virallinen tilasto 2015. Kuolemansyyt 2015
3) Kelan sairausvakuutustilastot 2015
4) ETK/Kela-yhteistilastot 2015
5) Virta L. Dementialääkkeiden käyttö yleistyy – hinnat halpenevat ja peruskorvaukset laajenevat. Sic! Lääketietoa Fimeasta 2013; 2: 12–17.

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *