Lakimuutos toi psykoterapiaan lisää työuran pidentäjiä

Järjestämisvelvollisuus kasvatti kuntoutuspsykoterapian saajien määrää. Nyt psykoterapialla voidaan tukea myös työuransa loppupäässä olevia.

 

Kelan kuntoutuspsykoterapia muuttui vuoden 2011 alusta harkinnanvaraisesta järjestämisvelvollisuuden alaiseksi kuntoutukseksi. Muutoksessa etuuden hakemisen kriteerit säilyivät pääosin samoina kuin aiemmin, mutta budjettivuoteen sidotut harkinnanvaraiset rahat eivät enää rajoita etuuden saajien määrää.

Kuntoutuspsykoterapian saajien määrät ovat kasvaneet lakimuutoksen jälkeen reippaasti. Vuonna 2016 psykoterapiaan sai Kelan rahoitustukea yli 31 000 henkilöä; vuonna 2010 määrä oli noin 15 000. Määrät ovat kasvaneet jyrkästi vuoden 2011 jälkeen, mutta jo sitä ennen tapahtui saajien määrissä kasvua useiden vuosien ajan.

”Vuonna 2016 Kelan rahoitustukea
psykoterapiaan sai yli 31 000 henkilöä.
Vuonna 2010 määrä oli noin 15 000.”

Kasvuun on monia syitä. Niistä tärkeimpiä ovat psyykkisten häiriöiden tunnistamisen parantuminen, häiriöihin liittyvän stigman pienentyminen ja psykoterapian vaikuttavuustiedon lisääntyminen. Lisäksi määrää ovat kasvattaneet Käypä hoito- ja muut hoitosuositukset, joissa psykoterapia on esitelty tutkimustietoon perustuvana, keskeisenä psyykkisten häiriöiden hoito- ja kuntoutusmuotona.

Myös psykoterapeuttien määrä on kasvanut, mikä on hiukan helpottanut psykoterapiaan pääsyä.

Kelan kuntoutuspsykoterapiaa voi saada 16–67-vuotiaana 1–3 vuodeksi, jos mielenterveyden häiriö uhkaa työ- tai opiskelukykyä ja on todennäköistä, että kuntoutuja saa psykoterapiasta riittävän tuen oireisiin sekä työ- tai opiskelukyvyn palauttamiseen tai säilymiseen.

 

Uusi rekisteritutkimus käynnissä

Olemme koonneet Kelassa laajan rekisteriaineiston kuntoutujista, jotka ovat aloittaneet kuntoutuspsykoterapian lakimuutoksen jälkeen vuosina 2011 ja 2012. Olemme koonneet heistä tietoja vuoden 2015 loppuun asti. Rekisteritutkimuksen on mahdollistanut Kelan systemaattinen tilastointi kaikista kuntoutujista, jotka ovat saaneet psykoterapiaetuutta Kelasta.

Aineistomme avulla tulemme selvittämään,

  • miten lakimuutos on vaikuttanut kuntoutuspsykoterapian saajien määriin
  • miten pitkää kuntoutusta he ovat saaneet
  • millaisilla diagnooseilla he ovat saaneet kuntoutuspsykoterapiaa  ja
  • millainen on heidän työmarkkina-asemansa.

Tarkastelemme erilaisia muuttujia sekä kuntoutuksen alkaessa että sen päättyessä, ja voimme myös seurata kuntoutujien tilannetta 1–2 vuoden seurannassa.

 

Alustavan tuloksen mukaan kuntoutujien ikärakenne on hieman muuttunut

Aineiston alustavassa analyysissä havaitsimme iän osalta muutoksen verrattuna aiempaan tutkimukseemme, jossa tarkasteltiin vuonna 2007 kuntoutuspsykoterapian päättäneitä (Tuulio-Henriksson ym. 2014).

Aiemman tutkimuksemme mukaan nuorten 16–25-vuotiaiden psykoterapiaa sai noin 35 % kaikista psykoterapian vuonna 2007 päättäneistä. Lakimuutoksen jälkeen vuosina 2011 ja 2012 psykoterapian aloittaneista ja sen jo päättäneistä vastaava luku oli noin 27 %.

Työuransa alkupuolella olevia 26–37-vuotiaita oli vuoden 2007 aineistossa 33 % ja lakimuutoksen jälkeen 37 %, työikäisiä yli 38-vuotiaita oli vastaavasti 32 % ja 36 %.

”Lakimuutoksen jälkeen psykoterapian avulla
on voitu tukea myös työuransa loppuvaiheessa
olevia henkilöitä.”

Olimme poistaneet vuoden 2007 tarkastelustamme yli 60-vuotiaana kuntoutuksensa aloittaneet mahdollisen vanhuuseläkkeen alkamisen vuoksi. Heitä oli aineistossamme vain kaksi. Uudessa aineistossa heitä on 77.

Määrä on prosentuaalisesti pieni (0,5 %), mutta tuloksemme kertoo siitä, että lakimuutoksen jälkeen psykoterapian avulla on voitu tukea myös työuransa loppuvaiheessa olevia henkilöitä.

Koko Kelan kuntoutuspsykoterapiaa saavien joukko on lakimuutoksen jälkeen siis hiukan ikääntynyt.  Muutos on linjassa sen kanssa, että työuria pyritään pidentämään loppupäästä.

 

Annamari Tuulio-Henriksson
tutkimusprofessori, Kela

Tuula Toikka
tutkija, Kela

Pekka Heino
tutkija, Kela

Tanja Laukkala
asiantuntijalääkäri, Kela

Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kela.fi

 

Lisätietoja:

Tuulio-Henriksson A, Heino P, Toikka T, Autti-Rämö I. Kelan työ- ja opiskelukykyä tukeva kuntoutuspsykoterapia toteutuu eri kestoisena. Kuntoutus 2014; 3:5-17.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *