Tarvitseeko tutkimus- ja tilastojulkaisuja vielä painaa?

Kun kysyimme asiaa julkaisujemme lukijoilta, puolet vastasi kyllä ja puolet vastasi ei. Mitä tästä pitäisi ajatella?

 

Teimme vuonna 2016 kaksi kyselyä¹ niille asiakkaillemme, joille olemme lähettäneet painettuja julkaisujamme. Kysyimme, haluavatko lukijat edelleen painetun julkaisun, vai soveltuisiko sähköinen julkaisu heille paremmin. Mieltymykset jakautuivat kahtia: noin puolet vastanneista haluaa lukea sähköisiä julkaisuja ja puolet painettuja.

Molempia näkemyksiä perustellaan osin samoilla asioilla – helppoudella ja nopeudella. Painetun kirjan käyttö on nopeaa, kun se on hyllyssä käden ulottuvilla. Toisille sähköinen julkaisu verkossa on kaikkein nopeimmin hyödynnetty tiedonlähde.

 

Kelan tutkimus- ja tilastojulkaisut löytyvät HELDA-julkaisuarkistosta (klikkaa kuvaa siirtyäksesi arkistoon).

Tuotamme tällä hetkellä kaikista tutkimus- ja tilastojulkaisuistamme sähköisen version, joka on ladattavissa verkossa pdf-muodossa ilman maksua (katso HELDA-julkaisuarkisto). Latausmäärät ovat ilahduttavat isoja. Vuonna 2016 painatimme kaikista 61 ilmestyneestä julkaisusta 9. Niistä 7 oli tutkimusjulkaisuja, joiden lisäksi painatimme Kelan tilastollisen vuosikirjan ja Taskutilaston.

Kysymys julkaisuformaatista on tärkeä, koska haluamme palvella tiedon hyödyntäjiä parhaalla mahdollisella tavalla. Pitääkö julkaisuja siis vielä painattaa? Vai riittääkö pelkkä sähköinen julkaisu? Eikö ole esimerkiksi edullisempaa julkaista vain sähköinen versio verkossa?

Olen koonnut seuraavaan muutamia julkaisujemme lukijoiden näkemyksiä, jotka ovat aivan keskeisiä pohdittaessa eri julkaisumuotojen hyötyjä.

 

Miksi sähköinen julkaisu on parempi?

”Kun tarvitsee hakea tietoa, niin sähköisesti sen löytää nopeasti. Kirja tulisi hakea kirjastosta ja se saattaakin olla jo jollakin toisella henkilöllä lainassa, joten tarvitsemaansa tietoa ei silloin heti saa käyttöönsä. Siksi sähköinen.”

”E-versiot riittävät. Ne ovat käytettävissä 24/7 ja eivät vie tilaa!”

”Omat kokoelmatilat pienevät radikaalisti keväällä 2017. Joudumme karsimaan kirjaston kokoelmaa kovasti, ja käytämme verkkopalveluja, milloin mahdollista.”

Sähköinen julkaisu on nopeasti ja helposti saatavissa verkosta ympäri vuorokauden. Laajastakin julkaisusta löytää haluamansa tiedon nopeasti hakusanoilla. E-kirjaa ei useinkaan tarvitse jonottaa, vaan sen saa käyttöönsä muutamaa nappia painamalla. Tämä on iso etu muun muassa opiskelijoille, jotka saattavat tarvita kurssikirjoja samanaikaisesti.

Jos kyse on maksullisesta lainauspalvelusta ja e-kirjoja on rajoitettu määrä kerralla käytössä, saattaa kirjaa joutua jonottamaan. Sähköisen kirjan hankkiminen on toisille helppoa, mutta toisille se voi tuntua hankalalta. Kirjakaupassa asiointi voi tuntua monesta luontevammalta kuin verkkomaksujen hyväksyminen pienellä ruudulla puhelimessa.

 

Miksi painettu julkaisu on parempi?

”Pidemmät julkaisut hahmotan paremmin paperilta luettuna ja vältyn näin julkaisun tulostamiselta itse.”

”Suuri osa (kirjaston) asiakkaista haluaa edelleen lukea painettua julkaisua, joko pelkästään tai sitten rinnakkain sähköisen julkaisun kanssa.”

”Painettu kirja on erinomainen käyttöliittymä.”

”Painettu julkaisu on hyvä käsikirja, jota on helppo selailla ja alleviivata. Siihen voi myös merkitä lipuilla ja tarralapuilla oleellisia kohtia.”

Painetun kirjan lukeminen on edelleen monille tutuin tapa, ja se näkyy varsinkin kirjastoilta tulleissa vastauksissa: asiakkaat toivovat painettuja julkaisuja. Ihmiset myös katsovat erilaisia ruutuja työpäivän aikana niin paljon, että painettu kirja tuo vaihtelua ja lepoa silmille.

Toiset hahmottavat laajat kokonaisuudet paremmin fyysisestä kirjasta, johon voi tehdä muistiinpanoja. Myös e-kirjoihin voi tehdä muistiinpanoja, mutta ei esimerkiksi silloin, kun kyse on lainatusta e-kirjasta.

Kirjastojen näkökulmasta painettujen julkaisujen etu on siinä, että ne luetteloidaan varmemmin kirjastojen kokoelmatietokantoihin. Tällöin ne ovat paremmin käyttäjien löydettävissä. Sähköisten julkaisujen kohdalla onkin pidettävä huolta siitä, että tieto niiden julkaisemisesta välittyy aiheesta kiinnostuneille lukijoille.

Kelan tutkimus- ja tilastojulkaisuja markkinoimme tiedotteiden, uutiskirjeiden, verkkosivujen (tutkimus ja tilastot) ja sosiaalisen median avulla (tutkimus ja tilastot).

 

Käyttökokemus on keskeinen

Ihmisillä on erilaisia mieltymyksiä, jotka vaikuttavat painettujen ja sähköisten julkaisujen käyttöön. Mieltymykset vaihtelevat myös tilanteen mukaan. Toisinaan painettu kirja on parempi, toisinaan sähköinen.

Otsikkoni kysymykseen siitä, tarvitseeko tutkimus- ja tilastojulkaisuja vielä painaa, vastaan kyllä, mutta aina tilanteen mukaan harkiten. Kaikkea ei enää kannata painaa – emmekä ole niin pitkään aikaan tehneetkään. Tietyt julkaisut kannattaa kuitenkin painaa, koska merkittävä osa lukijoistamme pitää painetun julkaisun lukemista edelleen parhaana tapana.

Tarjoamalla hyvän käyttökokemuksen edistämme myös tiedon hyödyntämistä, mikä on perimmäinen tavoitteemme. Kysymys voi olla esimerkiksi siitä, että organisaatiossa on käytössä vain perinteisiä tietokoneita, jolloin painettu kirja tarjoaa lukijalle mobiilin käyttöliittymän.

 

Henrik Jussila
Julkaisu- ja tietopalvelupäällikkö, Kela
Twitter: @henrikju
etunimi.sukunimi@kela.fi

 

¹ Teimme vuonna 2016 kaksi asiakaskyselyä. Ensimmäinen kysely kohdistui Kelan painettuja tutkimusjulkaisuja saaville ja toinen Kelan tilastollisen vuosikirjan tilaajille. Molemmissa kysyttiin, haluaako vastaanottaja saada Kelan julkaisuja vastaisuudessakin painettuina. Ensimmäiseen kyselyyn vastasi 96 ihmistä (vastausosuus 32 prosenttia) ja jälkimmäiseen 268 ihmistä (vastausosuus 30 prosenttia). Vastaajat edustivat muun muassa päättäjiä, kirjastoja, viranomaisia, tutkimuslaitoksia ja järjestöjä.

Vastaukset jakautuivat molemmissa kyselyissä lähes tasan puoliksi. Tutkimusjulkaisujen osalta 50 prosenttia vastaajista halusi edelleen painetun version. Tilastollisen vuosikirjan halusi painettuna 56 prosenttia vastaajista. Tuloksia ei välttämättä voi yleistää koskemaan koko potentiaalista lukijakuntaamme.

Kannattaa tutustua myös FinELibin e-kirjakyselyyn, jossa vajaa puolet opiskelijoista ilmoitti lukevansa jatkossakin mieluummin painetun kuin e-kirjan.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *