Onko perustulossa tärkeintä korvattavien järjestelmien vai autettavien ihmisten lukumäärä?

Vaikka perustulo korvaisi vain kourallisen nykyisistä sosiaalietuuksista, se voisi selkeyttää tukiviidakkoa ja vähentää byrokratiaa varsin monen asiakkaan kohdalla.

 

Perustulokokeilu alkoi suunnitelmien mukaisesti vuoden alussa, ja ensimmäiset maksut tilitettiin kokeiluryhmälle 9.1.2017.

Kokeilua on moitittu monista eri näkökulmista, osin syystä, osin syyttä. Eräiden mielestä maksettava summa on aivan liian pieni ja toisen mielestä aivan liian suuri. On myös moitittu sitä, että kokeilu ei ole oikea perustulokokeilu, koska maksettava etuus ei korvaa muita sosiaalietuuksia.

On heti alkuun todettava, että kokeilua ajatellen tällainen vaade – jonka muun muassa eräät kansaedustajat ovat esittäneet – on täysin epärealistinen. Tuon vaatimuksen toteuttaminen olisi merkinnyt koko sosiaaliturvajärjestelmän läpikäymistä. Annetun aikataulun puitteissa jo pelkän kokeilulain kirjoittaminen olisi ollut mahdotonta. Kaikkien sosiaaliturvaetuuksien mallittaminen erilaisille sosiaalisille tilanteille ei yksinkertaisesti olisi ollut mahdollista.

 

Liian paljon ja liian vähän

Samantyyppistä kritiikkiä on esitetty myös itse perustulojärjestelmää kohtaan. Kritiikissä on ollut kaksi kärkeä, joiden on katsottu tekevän perustulon mahdottomaksi:

  1. Muut sosiaalietuudet korvaava täysi perustulo on liian kallis ja siksi mahdoton.
  2. Osittainen perustulo taas ei korvaa muuta sosiaaliturvaa eikä näin ollen poista byrokratiaa. Päinvastoin sehän toisi aivan uudenlaisen lisäelementin ennestäänkin liian monimutkaiseen järjestelmään.

 

Täysi perustulo haastaisi työttömyysturvajärjestelmän

Tutkimusryhmän tuottamassa perustulokokeilun esiraportissa Ideasta kokeiluun on valtioneuvoston toimeksiannon mukaisesti pohdittu täyttä ja osittaista perustuloa. Täyden perustulon tasoksi simuloimme 1 000 ja 1 500 euroa. Näillä etuustasoilla useimmat nykyiset perusturvaetuudet korvautuisivat.

”Täyden perustulon pulmaksi
muodostuu rahoitus.”

Pulmaksi muodostuu rahoitus. Laskemiemme mukaan 1 000 euron perustulon yli menevälle tulolle jouduttaisiin asettamaan noin 70 prosentin tulovero, jos vero kerättäisiin tasaverona. 1 500 euron perustulossa tasavero olisi noin 80 prosenttia. Tuollaiset veroasteet eivät ole realistista. Tässä olen kriitikoiden kanssa samaa mieltä.

Lisäksi on niin, että noin korkeat etuustasot eivät olisi poliittis-institutionaalisesti realistisia. Ne haastaisivat olemassa olevan työttömyysturvajärjestelmän, mitä ammattiyhdistysliike ja sitä lähellä olevat poliittiset tahot eivät voisi hyväksyä. Vaaravyöhykkeeseen joutuisi myös työeläkejärjestelmän legitimiteetti.

 

Osittainen perustulo ei korvaisi kovin monia muita tulonsiirtoja

Osittaista perustuloa esiraportissa mallitettiin 550 ja 750 eurolla. Kriitikot ovat tietysti aivan oikeassa siinä, että tuon suuruiset perustulot eivät riittäisi korvaamaan muita tulonsiirtoja. Mutta pointti ei niinkään ole se, miten monta etuutta perustulo mahdollisesti korvaisi.

Kiinnostavampi kysymys on se, miten monen ihmisen kohdalla perustulo ratkaisi byrokratiaongelmaa, ainakin osittain. Tuloloukkuongelma on hankalampi, ja sen ratkaisu vaatisi asumistuen merkittävää uudistamista.

 

Perustulo voisi helpottaa monen asiakkaan elämää

Kelan hoidettavana on hurja määrä erilaisia tulonsiirtoja. Monet Kelan maksamat tulosiirrot ovat niin sanottuja perusetuuksia, kuten työttömyysturva (peruspäiväraha ja työmarkkinatuki), minimimääräiset sairaus-, kuntoutus- ja vanhempainpäivärahat, asumistuki ja perustoimeentulotuki.

Jos perustulo korvaisi kourallisen näistä etuuksista, se yhtenäistäisi sosiaaliturvaa ja vähentäisi byrokratiaa varsin monen asiakkaan kohdalla.

Kelan tilastollinen vuosikirja 2015 kertoo, että yleistä asumistukea sai 246 000 ruokakuntaa, mikä karkeasti arvioiden voisi olla 500 000–600  000 edunsaajaa. Työttömyysturvassa vuoden aikana peruspäivärahaa sai 82 000 henkilöä ja vastaavasti 291 000:lle maksettiin työmarkkinatukea. 12 000 sai kotoutumistukea. Alkaneita minimimääräisiä sairauspäivärahakausia oli kaikkiaan 21 000 sekä vähimmäismääräisiä vanhempainrahakausia noin 6 000.

Päälle tulevat kuntoutusrahat (57 000) ja erilaiset hoitorahat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan toimeentulotukea sai 250 000 kotitaloutta, joista perustoimeentulotuen saajat siirtyivät vuoden 2017 alussa Kelaan. Lisäksi korvattavaksi voisi tulla myös muita kuin Kelan etuuksia (esimerkiksi starttirahat).

”Edellä mainittujen etuuksien piirissä on
yli miljoona asiakasta. Useiden kohdalla tilanne
selkiintyisi etuuksien yhdistämisen myötä.”

Edellä mainittujen etuuksien piirissä on yli miljoona asiakasta. Tuossa joukossa toki on päällekkäisten etujen saajia (tyypillisimmin työttömyysetuus, asumistuki ja toimeentulotuki). Useiden kohdalla tilanne selkiintyisi etuuksien yhdistämisen myötä.

Otetaan esimerkki: NN on Kelan perusmääräisellä työttömyysetuudella ja sairastuu. NN ilmoittautuu sairauskirjoille ja siirtyy sairausetuuksien piiriin, mistä Kelan virkailija tekee erillisen päätöksen. NN on sairauskirjoilla 3 kuukautta, minkä jälkeen hän ilmoittautuu taas työttömäksi työnhakijaksi. TE-toimisto laatii työvoimapoliittisen lausunnon, mikä saattaa kestää jopa 6 viikkoa. Tuona odotusaikana NN hakee toimeentulotukea, josta Kelan virkailija tekee erillisen päätöksen. Työvoimapoliittisen lausunnon valmistuttua Kela puolestaan tekee taas erillisen päätöksen siitä, että NN on oikeutettu Kelan työttömyysturvaetuuteen.

Tällaisiin tilanteisiin perustulo toisi järkevyyttä ja yksinkertaisuutta.

Tällä kaikella esitän, että on paljon hedelmällisempää ja tärkeämpää keskustella siitä, miten monen asiakkaan tilannetta perustulo mahdollisesti helpottaisi kuin väitellä siitä, miten monta etuutta perustulo korvaisi.

Jos perustulo ei ole se tie, jota halutaan kulkea, olisi ainakin rohkeasti pohdittava, missä määrin Kelan etuuksia voitaisiin yhdistää etuusviidakon karsimiseksi ja asiakkaan tilanteen selkiyttämiseksi.

 

 

 

Olli Kangas
yhteiskuntasuhteiden johtaja, professori, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

 

Lisätietoa:

Ideasta kokeiluihin – Loppuraportti perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehdoista

Perustulokokeilu 2017–2018

Perustulokokeilun selvityshanke

 

Mistä perustulokokeilussa on kyse? Katso video!

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *