Ovatko Suomen eläkkeet Euroopan huonoimpia ja suomalaiset eläkeläiset Euroopan köyhimpiä?

Eläkkeiden tasosta ja eläkeläisten köyhyydestä esitetään ristiriitaisia näkemyksiä. Eläkkeiden taso ja eläkeläisköyhyys voidaan määritellä monella eri tavalla. Eri määritelmät johtavat erilaisiin johtopäätöksiin.

 

Is a handful of old tricks better than a sackful of new ones? – tutkimuksessa, joka on osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Työ, tasa-arvo ja julkisen vallan politiikka -konsortiota, tarkastellaan eri tapoja mitata eläkejärjestelmien tasoa ja eläkeläisten köyhyyttä.

Suomalainen minimieläke suhteellisen heikko

Suomalainen minimieläke − eli takuueläke − suhteessa keskimääräiseen palkkatasoon on eurooppalaisessa vertailussa suhteellisen heikko. Korkeimmat minimieläkkeet löytyvät Hollannista.

Suomalainen työeläke sen sijaan on suhteellisen hyvä verrattuna muiden maiden lakisääteisiin eläkkeisiin, näin ennen muuta keski- ja suurituloisissa ryhmissä. Suomen suhteellinen tilanne heikkenee, jos vertailuun otetaan mukaan kollektiivisesti työmarkkinoilla sovitut lisäeläkkeet, joita Suomessa ei juurikaan ole.

Suomessa eläkeläisten työssä käyminen on harvinaisempaa kuin monissa muissa maissa. Siksipä eläkeläisten kokonaistulot suhteessa työikäiseen väestöön jäävät Suomessa suhteellisen vaatimattomiksi.

Kuva suomalaisten eläkeläisten köyhyydestä riippuu mittarista

Köyhyyttä mitataan yleisimmin ns. suhteellisella tulomittarilla. Lähtökohtana käytetään kulutusyksikköpainotettua väestön keskituloa. Kulutusyksikköpainotus tarkoittaa sitä, että erikokoiset kotitaloudet on tehty vertailukelpoisiksi. Näin muodostetusta keskitulosta (mediaani) valitaan tietty raja-arvo, joka määritellään köyhyysrajaksi. Kyseisen rajan alle jäävät luokitellaan köyhiksi.

Aluksi köyhyysrajana kansainvälisissä vertailuissa käytettiin 40:tä tai 50:tä prosenttia keskitulosta. Noissa vertailuissa Suomen eläkeläisten köyhyys oli varsin matalaa.

Sittemmin rajaa on nostettu 60 ja jopa 70 prosenttiin. Samalla käytiin köyhyyden sijasta puhumaan köyhyysriskistä. 60 prosentilla mitattuna – puhumattakaan 70 prosentista – suomalaisten eläkeläisten köyhyys on varsin suurta.

Siirtyminen 40 prosentin köyhyysrajasta 60 tai 70 prosentin rajaan muuttaa radikaalisti kuvaa suomalaisten eläkeläisten tilanteesta. Tulos osoittaa, että suomalainen eläkejärjestelmä on universaali, mutta minimietuuksien taso ei ole täysin riittävä.

Toimeentulovaikeuksia kokevien eläkeläisten osuus Suomessa suhteellisen pieni

Tilanne muuttuu taas, jos tarkastellaan, tuleeko eläkeläinen tuloillaan toimeen.

Eurooppalaisen sosiaalitutkimuksen (European Social Survey, ESS) mukaan suhteellisen pieni osuus suomalaisista eläkeläisistä sanoo, etteivät tule kunnolla toimeen eläkkeellään. Useimmissa maissa, joissa tuloköyhyys on pienempää kuin Suomessa, toimeentulovaikeuksia kokevien eläkeläisten osuus on suurempi kuin Suomessa.

 

kangas_olli

Olli Kangas
professori, yhteiskuntasuhteiden johtaja, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

 

M. Azhar Hussain & Olli Kangas. Is a handful of old tricks better than a sackful of new ones? Generations of research and post-retirement poverty in the European Union. Työpapereita 109. Kela 2016.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *