Peruspalveluissa miljoonat uusjaossa

Sote-uudistus saattaa jakaa satoja miljoonia euroja uudelleen eri toimijoiden kesken. Uusi simulointisovelluksemme auttaa arvioimaan muutosten vaikutuksia.

 

Yleislääkäripalvelujen kustannukset ovat yli 1,2 miljardia euroa. Vaikka vuonna 2019 voimaan astuvassa sote-uudistuksessa asiakkaan valinnan vapaus koskisi vain osaa palveluista, satoja miljoonia euroja saatetaan jakaa uudelleen eri toimijoiden kesken. Lisäksi väestön tarpeet ja sairaudet muuttuvat ja diagnosointi ja hoidot sekä digitalisaatio kehittyvät.

Palveluihin kohdistuu siis runsaasti muutostarpeita. Lääkäripalveluiden kustannuksiin ja rahoitukseen liittyvä simulointi saattaa auttaa arvioimaan muutoksen vaikutuksia.

Simulointi kertoo, miten muutokset vaikuttaisivat kustannuksiin

Olemme aikaisemmin havainnollistaneet Soten rahapuun avulla, miten soten 22 miljardin euron palvelumenot jakautuvat alueittain ja menolajeittain.

Uudessa sovelluksessa tarkasteltavina ovat sote-uudistuksen kiireettömän sairaanhoidon yleislääkäri- ja hoitajapalvelut. Ennustamme neljän simulointimallin avulla, miten nykyjärjestelmään tehdyt muutokset vaikuttavat kustannuksiin ja rahoitukseen aina vuoteen 2035 asti. Simulointimallin prototyyppi on toistaiseksi vain Kelan sisäisessä käytössä, mutta pyrimme avaamaan seuraavan version muillekin kiinnostuneille.

Havainnollistamme simulointeja videoilla, joissa jokaisen alussa on kuvaus mallien ominaisuuksista ja lopuksi esimerkki mallin käytöstä.

Näiden neljän simulointimallin avulla voidaan arvioida esimerkkien lisäksi myös muiden muutosten vaikutuksia.  Kustannuksia voidaan arvioida ikäryhmittäin ja rahoittajien maksamina osuuksina euroissa.

Videoilla esitettyjen simulointimallien prototyypeistä voidaan tarvittaessa kehittää työkaluja, joiden avulla esimerkiksi päättäjät, toimittajat ja virkamiehet voivat arvioida itsenäisesti muutosten vaikutuksia kustannuksiin ja rahoitukseen.

Toivomme saavamme palautetta, jonka perusteella pyrimme julkaisemaan myös nämä jo olemassa olevat simulointimahdollisuudet kaikkien käyttöön.

Simuloinnit tukevat päätöksentekoa – ongelmana rekisteritietojen kattavuus

Simulointeja olisi mahdollista hyödyntää nykyistä enemmän päätöksenteon kaikilla tasoilla.

Jatkossa kehittyvän peruspalvelujen valinnanvapausmallin vaikutuksia olisi hyvä ennakoida monipuolisesti maakuntien ja kaupunkien sisällä. Maakunnallisten mallien rakentaminen vaatisi kuitenkin erillistä tiedon keruuta, koska nykyisistä tilastoista ja rekistereistä tietoja ei ole helposti saatavissa.  Tämän työn haasteellisin osa on työterveyshuoltoa koskevat rekisterit, johon toivomme valtakunnan tasolla pikaista parannusta.

Potilastason työterveyshuollon ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) rekisteritiedon kerääminen sopisi luontevasti esimerkiksi Kelan tehtäviin, koska näitä palveluita rahoitetaan Kelan hallinnoimista sairausvakuutusrahastoista. Vastaavat tiedot olisivat edelleen monipuolisesti hyödynnettävissä esimerkiksi alan tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa tehtävissä tutkimuksissa.

Simulointi 1: Osa työikäisten kunnallisista palveluista korvautuu yksityisillä

Yleislääkäripalvelujen kustannukset ja rahoitus
Simulointi valinnan vaikutuksista 2013–2035 

Ensimmäisessä mallissa oletetaan, että sote-uudistuksessa yksityisten palvelujen tarjonta voi kasvaa. Mitä tapahtuisi, jos osa työikäisten kunnallisista palveluista korvautuisi yksityisillä palveluilla?

Vanhimmat ikäryhmät saattavat vaihtaa palveluitaan verkkaisempaa tahtia, nuoret kiivaimmin. Jos kilpailu laskisi yksikkökustannuksia, säästöt koko maassa voisivat olla huomattavia.

Simulointi 2: Oulun työterveyshuollon sairaanhoidosta puolet siirtyy kunnallisille terveysasemille

Yleislääkäripalvelujen kustannukset ja rahoitus Oulussa
Simulointi valinnan vaikutuksista 2013–2035

Toisessa mallissa simuloimme yleislääkäripalvelujen käyttöä ja kustannuksia Oulussa, jossa 31–70-vuotiaiden työterveyshuollon sairaanhoidon osuus palveluista on melko suuri.

Oletetaan, että heidän työterveyshuoltonsa sairaanhoidosta puolet siirtyisi kunnallisille terveysasemille. Jos yksikkökustannukset eivät muutu, kokonaiskustannukset kasvaisivat vuoteen 2035 mennessä suuremmiksi kuin tilanteessa, jossa nämä työikäiset saavat palvelut työterveyshuollosta kuten nykyisin.

Simulointi 3: Digitalisaatio vähentää lääkärikäyntien määrää

Yleislääkäri- ja hoitajapalvelut Oulun kunnallisessa terveydenhuollossa
Simulointi vaihtoehtoisten asiointitapojen kustannusvaikutuksista 2013–2035

Kolmannessa mallissa simuloimme erilaisten asiointitapojen, kuten netti- ja puhelinkontaktien, vaikutuksia kustannuksiin Oulussa. Digitalisaation myötä vuodesta 2019 otettaisiin käyttöön uusi asiointipalvelu X, jonka yksikkökustannus olisi viidennes lääkärin vastanoton yksikkökustannuksesta ja X:n osuus olisi 10 % kaikista palveluista.

Uuden asiointitavan X vaikutus kustannuksiin on suuri erityisesti silloin, kun otetaan huomioon vuosittain kertyvät säästöt yhteensä. Digitalisaatio todennäköisesti vaikuttaa myös muihin palveluihin laajalti koko maassa.

Simulointi 4: YTHS ottaa käyttöön uuden netti- ja puhelinpalvelun

Yleislääkäri- ja hoitajapalvelut Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä (YTHS)
Simulointi vaihtoehtoisten asiointitapojen kustannusvaikutuksista 2013–2035

Neljännessä mallissa simuloimme vaihtoehtoisten asiointitapojen vaikutusta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tuottamissa palveluissa.

YTHS on esimerkki valtakunnallisesta toimijasta, joka kehittää jatkuvasti sähköisiä ja digitaalisia palveluja opiskelijoille.  Oletetaan, että YTHS ottaa käyttöön uuden netti- ja puhelinpalvelun, jonka yksikkökustannus olisi 27 euroa ja joka korvaisi 5 % lääkärin vastaanottopalveluista. Silloin arvioitujen palvelujen kustannukset olisivat noin miljoona euroa eli 10 % matalammat vuonna 2035 verrattuna tilanteeseen, jossa mitään ei tehtäisi.

Tämä simulointi voisi toimia myös esimerkkinä sote-palvelujen tuottajasta, joka kehittää palveluvalikoimaansa.

Aineisto ja menetelmät

Tiedot perustuvat 0–100+-vuotiaiden miesten ja naisten palvelujen käyttöön ja kustannuksiin Oulussa. Koko maan tietojen arvioinnissa on hyödynnetty tietoja väestörakenteesta, palkansaajajakaumista, ikäryhmäkohtaisista kustannuspainoista, sairasvakuutus- ja hoitoilmoitusrekistereistä, valtakunnallisista tilastojulkaisuista ja erillistutkimuksista.

Kustannukset sisältävät suoritteisiin kohdistettavat kustannukset, joissa on mukana hallinnolliset vyörytykset, asiakasmaksut ja omavastuut, työnantajien maksamat yleismaksut sekä käynteihin kohdistettavat tutkimuskustannukset.

Mukana ovat yleislääkäreille ja hoitajille kohdistettavat kiireettömän sairaanhoidon palvelut, joita järjestetään kunnallisesti terveyskeskuksissa ja työnantajien järjestäminä työterveyshuollossa, yksityisesti osin sairausvakuutuksen korvaamina tai YTHS:n tuottamina palveluina.

 

Timo Hujanen
tutkija, Kela
p. 040 7171 664

Hennamari Mikkola
tutkimusprofessori, tieto- ja viestintäyksikön päällikkö, Kela

etunimi.sukunimi@kela.fi

 

Lähteitä:

Timo Hujanen, Hennamari Mikkola. Työterveyshuollon kustannuskehitys. Suomen Lääkärilehti 2016, 21, 1537–1540.

Timo Hujanen, Hennamari Mikkola. Soten rahapuu auttaa ymmärtämään menojen mittakaavan. Kelan blogi 30.5.2016.

Timo Hujanen, Hennamari Mikkola. Rinnakkaiseloa Oulussa. Kelan blogi 16.2.2015.

Henrik Jussila. Hyvä tiedon visualisointi säästää aikaa ja saa lukijan oivaltamaan. Kelan blogi 11.10.2016.

 

Ajatus “Peruspalveluissa miljoonat uusjaossa”:sta

  1. Tuntuu hieman oudolta, suoraan sanoen harhaanjohtavalta, että digitalisaation tuomat mahdolliset kustannussäästöt lasketaan nyt sote-uudistuksen piikkiin. Niin ei voi tehdä, koska samat edut voitaisiin saavuttaa nykyisessäkin terveydenhuollossa. Itse asiassa se kävisi halvemmalla, koska toimijaympäristö on hallituksen esittämää paljon yksinkertaisempi. Ohjelmistokulut nimittäin kasvavat jyrkästi toimijaympäristön monimutkaistuessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *