Suomen perustulokokeilu osa kansainvälistä jatkumoa

Muutamat maat ovat kokeilleet perustuloa jo ennen Suomea. Kokeissa on kuitenkin ollut merkittäviä rajoituksia.

 

Vaikka itsekin olen hehkuttanut Suomen perustulokokeilun olevan kansainvälisesti ainutlaatuinen, täytyy rehellisyyden nimissä todeta, että jonkinasteisia muita perustulokokeita on jo tehty sekä tulossa.

Yhdysvallat kokeili negatiivista tuloveroa

Yhdysvalloissa järjestettiin vuosien 1968 ja 1980 välillä neljä erillistä kenttäkoetta, joissa testattiin negatiivisen tuloveron eli NIT:n vaikutuksia ihmisten käyttäytymiseen: Seattle-Denver, New Jersey, Rural ja Gary.

Tavoitteena oli erityisesti ymmärtää, kuinka NIT vaikuttaa työn tarjontaan. Kokeissa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa kokeellista tutkimusasetelmaa laajamittaisesti sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa. Kaikissa neljässä kokeessa varioitiin veroastetta sekä tulotakuun kokoa suhteessa suhteelliseen köyhyysrajaan . Osallistujat määrättiin arpomalla eri käsittely- ja verrokkiryhmiin.

Ajallisesti ensimmäisen eli New Jerseyn kokeen tarkastelun kautta pääsemme paremmin sisään kokeiden yksityiskohtiin.  Tämä koe kesti kolme vuotta. Sen kustannukset olivat 7,8 miljoona dollaria, josta 69 prosenttia meni hallinto- ja tutkimuskuluihin. (Nykyrahassa kokeilun budjetti oli noin 49 miljoonaa dollaria.)

Kokeiluun otettiin mukaan perheitä, joissa oli vähintään yksi työkykyinen 18–59-vuotias mies ja joiden tulot eivät ylittäneet 150:tä prosenttia köyhyysrajasta. Perhekunnat jaettiin 8 erilaiseen kokeiluryhmään, joiden koko vaihteli 46 perheestä 138 perheeseen.

Riippuen kokeiluryhmästä perheille taattiin vähimmäistulo, joka oli 50 %–125 % köyhyysrajasta. Veroaste oli 30, 50 tai 70 prosenttia.

”Tulokset eivät ole täysin luotettavia.”

Päällimmäiset tutkimuskysymykset liittyivät Suomen tavoin työn tarjontaan, mutta myös tulotakuun vaikutuksista elintapoihin oltiin kiinnostuneita. Kokeilun seurauksena koehenkilöiden reaalipalkat laskivat 11–17 prosenttia ja työttömyys kasvoi 4,5 prosentista 7,1 prosenttiin. Miesten tekemät työtunnit eivät vähentyneet tilastollisesti merkittävällä tavalla, mutta vaimojen työskentely väheni 23 prosenttia.

Tulokset eivät kuitenkaan ole täysin luotettavia, sillä satunnaistaminen eri kokeiluryhmiin riippui tuloista. Koehenkilöiden tuloraportointia ei tarkastettu, joten on hyvin mahdollista, että koehenkilöt ilmoittivat alhaisemmat tulot saadakseen kokeilussa jaossa ollut takuutulorahaa.

Lisäksi verrokki- ja kokeiluryhmien raportoimiskäyttäytymisessä oli eroja.

New Jerseyn koetta seurannaisessa kokeissa otettiin mukaan uusia kohderyhmiä ja alueita. Esimerkiksi Garyn kokeessa tutkittiin mustia, pääosin yksinhuoltajaperheitä teollisuuspaikkakunnalla. Rural-koe puolestaan tehtiin nimensä mukaisesti Iowan ja Pohjois-Carolinan maaseudulla.

Koska kaikissa kokeissa jouduttiin luottamaan koehenkilöiltä itse raportoimiin tulojen muutoksiin, ei näiden kokeiden tuloksia voida pitää täysin luotettavina.

Kanadassa politiikan suunta kääntyi kesken kokeilun

Yhdysvaltojen perässä Kanadassakin kokeiltiin perustuloa Manitoban osavaltion alueella 1970-luvulla.

Mielenkiintoista kokeessa oli se, että osallistujat kuvittelivat olevansa sosiaaliturvauudistuksen jalkautuksen etujoukkoja – he luulivat minimitulotakuun tulleen jäädäkseen. Poliittiset tuulet kuitenkin kääntyivät ennen kuin koe saatiin kunnialla loppuun. Tutkimusmateriaalit varastoitiin vähin äänin ilman kunnollista analyysia.

Vasta 30 vuotta kokeen jälkeen tutkija Evelyn Forget kaivoi ne uudestaan esiin.  Hänen mukaansa kokeen aikana muun muassa koululaiset jatkoivat todennäköisemmin ylemmille luokille verrokkeihin verrattuna.

Perustulolla oli myös merkittävät terveysvaikutukset – etenkin mielenterveyteen ja tapaturmiin liittyvät sairaalakäynnit vähenivät lähes 10 prosenttia. Työn tarjonta pienentyi sitä vastoin marginaalisesti: 1 prosenttia miehillä, 3 prosenttia vaimoilla ja 5 prosenttia naimattomilla naisilla.

Kehittyvissä maissa myönteisiä tuloksia

Useissa kehittyvissä maissa on myös tehty kenttäkokeita, joiden avulla on arvioitu köyhille suunnattujen erilaisten tulonsiirto-ohjelmien vaikutuksia, ml. ilman ehtoja annettava apu. Näiden kokeiden tulokset ovat pääsääntöisesti olleet erittäin positiivisia.

Esimerkiksi Keniassa maksettiin kertaluontoisesti tai yhdeksänä kuukausieränä vähintään kahden kuukauden keskiansioita vastaava summa satunnaisesti valikoiduille kotitalouksille. Tulonsiirto lisäsi kulutusta kaikissa muissa hyödykeryhmissä paitsi tupakan ja alkoholin kohdalla, joiden kulutus väheni. Myös kestokulutushyödykkeiden kulutus ja investoinnit kasvoivat.

”Stressi väheni.”

Lisäksi subjektiivisen hyvinvoinnin todettiin kasvaneen huomattavasti samalla kuin kortisolitasot laskivat, eli stressi väheni. Kokeella ei ollut vaikutusta koulutusmuuttujiin eikä muihin terveysmuuttujiin kuin stressitasoon.

Tulokset tukevat aiempia köyhyystutkimuksia, joiden mukaan köyhyydellä on laajoja negatiivisia psykologisia vaikutuksia. Eräs hypoteesi on, että nämä vaikutukset toimivat köyhyyden aiheuttaman stressin kautta.

Seuraavina Hollanti, Kalifornia ja Kanada

Tällä hetkellä Suomen lisäksi perustulokokeilu on alkamassa myös Hollannissa, Oaklandissa Kaliforniassa teknologisen kehityksen työtä syrjäyttävästä vaikutuksesta huolestuneiden pääomasijoittajien rahoilla sekä aiempaa laajempana Keniassa GiveDirectly-nimisen järjestön mahdollisesti jopa yli 10 vuotta kestävänä tutkimushankkeena.

Myös Kanadan Ontariossa kirjoitellaan raportteja mahdollisesti kokeilusta.

”Hollannissa neljällä isolla kaupungilla
on jo alustavat suunnitelmat kokeista.”

Hollannissa kuntapäättäjät puskevat perustulokoehankkeita eteenpäin, vaikka valtionhallinto ei niitä kannata. Neljällä isolla kaupungilla on jo alustavat suunnitelmat kokeista, joissa itse asiassa tutkitaan sosiaaliturvan ehdollisuuksien vaikutuksia niin työn tarjontaan, subjektiiviseen hyvinvointiin kuin psykologisiin muuttujiin.

Kokeissa on useita käsittelyryhmiä, mutta vähintään yksi ryhmä saisi nauttia sosiaaliturvasta ilman mitään ehtoja eli perustulomaisesti. Sen johdosta kokeista puhutaan yleisesti perustulokokeina. Kohderyhmänä ovat pienituloiset ja etenkin ryhmät, joiden työllistyminen on haastavaa taitojen puutteen tai muiden rajoitteiden johdosta.

Kokeet rajoittuvat kukin omaan kaupunkiinsa, ja niiden toteuttamiseen osallistuu paikallisten yliopistojen tutkijoita.

 

 

Taulukko 1. Yhteenveto menneistä ja tulevista perustulokokeista. Lähde: GiveDirectly.org

Miksi perustulo ei päätynyt käyttöön?

Miksi Yhdysvalloissa ei siirrytty perustuloon, vaikka sitä kokeiltiin usealla koeasetelmalla, ja joiden tuloksetkin olivat melko hyviä?

Joidenkin arvioiden mukaan politiikan suunta muuttui aiempaan konservatiivisemmaksi, mikä näkyi myös Ronald Reaganin nousuna presidentiksi 1981.

”Virheellinen datan tulkinta ehti
vaurioittaa perustulon mainetta.”

Yhtenä aseena perustuloa vastaan julkisessa keskustelussa 1970-luvulla käytettiin tutkimustulos, jonka mukaan Seattlen alueella olisivat avioerojen määrät nousseet perustulokokeilussa. Tällainen tulos ei sopinut perhearvojen Amerikkaan.

Myöhemmin tämä tulos kuitenkin havaittiin virheelliseksi datan tulkinnaksi, mutta se oli jo ehtinyt vaurioittamaan perustulon mainetta.

 

Markus Kanerva
toimitusjohtaja, Ajatushautomo Tänk

Tänk on mukana perustulokokeilun esiselvityshankkeessa.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *