Psykoterapian järjestämistä halutaan uudistaa

Psykoterapian asiakasmäärästä ei ole kokonaistilastoja, ja vaikka määrä kasvaa vuosittain, yli puolet jää vaille tarvitsemaansa hoitoa. Psykoterapian koordinointia on parannettava ja sen saatavuutta lisättävä. 

 

Kelan 16–67-vuotiaille tukema psykoterapia tähtää opiskelu- tai työkyvyn ylläpitämiseen, kohentamiseen ja mahdollistamiseen, jos mielenterveyden häiriö niitä uhkaa. Kelan kuntoutuspsykoterapiaa ei ole tarkoitettu akuuttivaiheen hoidoksi. Se on lähtökohdallisesti kuntouttavaa, ja sen tavoitteet on määritelty sen mukaisesti.

Kuntoutuspsykoterapiaa voi saada korkeintaan kolmeksi vuodeksi, ja sitä haetaan tarpeenmukaisesti erikseen kullekin vuodelle. Käyntien maksimimäärä kolmelle vuodelle on 200 kertaa, ja yhden vuoden aikana voi saada tukea korkeintaan 80 käynnille.

Kuntoutuja maksaa psykoterapiakäynnistään omavastuuosuutena sen osan, joka ylittää Kelan 57,60 euron korvauksen. 

Asiakasmäärä kasvaa vuosittain

Kelan kuntoutuspsykoterapiaa saavien määrät ovat kasvaneet vuosittain. Kasvua ei kokonaan selitä etuuden muutos lakisääteiseksi vuoden 2011 alusta. Kuntoutuspsykoterapian määrä kasvoi jo ennen lakimuutosta, jolloin budjettivuoteen varatut rahat vielä rajoittivat psykoterapiaetuuden saajien määriä.

Psykoterapian lisääntymiseen ovat vaikuttaneet myös tarpeen tunnistamisen paraneminen, hoitosuositukset, psykoterapian vaikuttavuustutkimukset, psykoterapeuttien määrän kasvu, muun psykoterapian riittämättömyys ja monet muut tekijät.

Kokonaiskuva psykoterapiasta puuttuu

Mielenterveyden häiriöiden hoidosta huolehtiminen kuuluu julkiselle terveydenhuollolle. Terveydenhuolto toteuttaa jonkin verran psykoterapiaa omana toimintanaan tai voi järjestää sitä erilaisin ostopalveluin.

”Terveydenhuollon psykoterapiaa
ei ole tarpeeksi tarjolla 
– joissakin
kunnissa ei ollenkaan.”

Terveydenhuollon psykoterapia on yleensä lyhytkestoista ja aikarajoitteista. Sitä ei ole tarpeeksi tarjolla – joissakin kunnissa ei ollenkaan. Kelan kuntoutuspsykoterapian tulisi täydentää julkisen terveydenhuollon psykoterapiapalveluita, ei korvata sitä.

Koska monin eri tavoin toteutettavasta ja järjestetystä terveydenhuollon psykoterapiasta tai ei-kunnallisten palveluyksiköiden toteuttamasta psykoterapiasta ei ole tilastotietoa eikä valtakunnallista kokonaiskuvaa, on mahdotonta sanoa, mikä on Kelan kuntoutuspsykoterapian osuus kaikesta Suomessa tarjolla olevasta psykoterapiasta.

Vain alle puolet pääsee hoitoon

Vain alle puolet psykoterapiaa tarvitsevista saa tätä tutkimusnäyttöön perustuvaa hoitomuotoa. On siis selvää, että tarve ja tarjonta eivät kohtaa.  Psykoterapia on vaikuttava hoitokeino erityisesti masennus- ja ahdistuneisuushäiriöihin, mutta myös muita mielenterveyden häiriöitä sairastavat voivat hyötyä psykoterapiasta.

Kelan tukea kuntoutuspsykoterapiaan sai noin 27 000 henkilöä vuonna 2015, mikä on vain pieni osa kaikista psykoterapiaa tarvitsevista.

Hoitoa vai kuntoutusta?

Hoidon ja kuntoutuksen käsitteellinen rajankäynti on psykoterapian suhteen keinotekoista. Nykyjärjestelmässä se tulee käytännössä esiin siinä vaiheessa, kun hoito- tai kuntoutusvastuusta sovitaan kuntien, Kelan ja muiden maksajatahojen välillä.

”Monissa kunnissa Kelan
kuntoutuspsykoterapia on

ainoa vaihtoehto saada rahallista
tukea psykoterapiaan.”

On huomautettu, että nykyjärjestelmässä julkisrahoitteinen psykoterapia tulee mukaan pääsääntöisesti vasta kuntoutusvaiheessa. Todellisuudessa Kelan kuntoutuspsykoterapia on monissa kunnissa ainoa vaihtoehto saada rahallista tukea psykoterapiaan.

Tämä viittaa siihen, että Kelan kuntoutukseksi tarkoitettu psykoterapia korvaa kuntien puutteellista hoidollista psykoterapiatarjontaa.

Kohti psykoterapian kokonaisjärjestelmää?

Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on käynyt keskustelua psykoterapian siirtämisestä sote-uudistuksen yhteydessä maakuntien järjestämisvastuulla olevaan palveluvalikkoon.

On erittäin tärkeää kehittää psykoterapian koordinointia, lisätä psykoterapian saatavuutta ja helpottaa siihen pääsyä.  Psykoterapiaa tarvitsevan tulee saada sitä oikea-aikaisesti, tarpeenmukaisesti ja riittävästi.

”On erittäin tärkeää kehittää
psykoterapian koordinointia,

lisätä psykoterapian saatavuutta
ja helpottaa siihen pääsyä.”

Onko psykoterapian kokonaisjärjestelmä mahdollinen, jää vielä nähtäväksi. Joka tapauksessa olisi huolehdittava, että maassamme toteutetusta psykoterapiasta saataisiin tilastollinen kokonaiskuva.

Meneillään olevassa kuntoutuksen kokonaisuudistuksessa joudutaan pohtimaan myös Kelan kuntoutuspsykoterapian prosesseja, muotoja ja paikkaa sekä osana kuntoutusjärjestelmää että psykoterapiajärjestelmää. Toimivasta Kelan järjestelmästä ja Kelan systemaattisesti keräämästä tiedosta kuntoutuspsykoterapiaa saaneista on hyötyä uudistuksia suunniteltaessa.

 

Annamari Tuulio-Henriksson
tutkimusprofessori, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *