Hyvä tiedon visualisointi säästää aikaa ja saa lukijan oivaltamaan

Lukijan aikaa säästyy, kun tiedon tuottaja visualisoi tiedon helposti lähestyttävään muotoon. Kuvan tai infograafin tekijältä se puolestaan vaatii aikaa.

 

Selkeät ja laadukkaat kuvat, infograafit tai vuorovaikutteiset verkkopalvelut eivät synny ilman osaavia ihmisiä ja aikaa. Tiedon visualisoinnissa onkin itse asiassa kyse siitä, kenen aikaa haluamme käyttää mihinkin.

Haluammeko, että tutkimuksia ja tilastotietoja tuottavat ihmiset työstävät tietoa mahdollisimman pitkälle? Vai haluammeko, että tiedon hyödyntäjät käärivät hihansa ja ottavat asioista itse selvää tutustumalla taulukoihin ja lukemalla laajoja raportteja?

Olemme Kelassa parhaillaan kehittämässä erilaisia keinoja, joilla voimme visualisoida tuottamaamme tilastotietoa ja tutkimustemme tuloksia. Alla on yksi esimerkki, jossa Kelan maksaman yleisen asumistuen tilastoja on kuvattu infograafissa.

 

161011_jussila_asumistuki_infograafi

 

Toinen esimerkki on Soten rahapuu, joka havainnollistaa kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaiskustannuksia koko maassa ja eri alueilla, ks. www.kela.fi/sotenrahapuu.

 

soten_rahapuu

 

 

Kolmas esimerkki on vuorovaikutteinen karttasovellus, joka kuvaa hammaslääkärien toimenpiteiden hinnanmuutosta vuosina 2014 ja 2016 eri alueilla Suomessa.

 

Huonosti paketoitu tieto jää piiloon

Kaikkien näiden kuvien ja sovellusten tavoitteena on välittää keskeisimmät tiedot ja trendit lukijoille – niille ihmisille, jotka voivat hyödyntää tietoa omassa työssään. Visualisointien tavoitteena onkin saada lukija oivaltamaan aiheesta jotain uutta.

Edellä olevassa infograafissa oivallus voi olla se, että yleisen asumistuen saajia on huomattavasti enemmän nyt kuin kymmenen vuotta sitten. Soten rahapuu taas auttaa hahmottamaan eri kuluerien mittasuhteita ja vuorovaikutteinen karttasovellus kuvaa hinnanmuutoksia eri puolella Suomea.

Jos emme esimerkiksi Kelassa visualisoi tietoa, lukijat joutuvat käyttämään enemmän aikaa raporttien läpikahlaamiseen ja sen hahmottamiseen, mikä niissä on keskeisintä. Todellisuudessa tämä voi tarkoittaa, että läpikahlaaminen jää kokonaan tekemättä – ja tieto jää pölyttymään hyllyihin tai internetin palvelinkansioihin. Siitä puolestaan seuraa, että tutkittu tieto jää julkisessa keskustelussa ja päätöksenteossa sivuun.

Tiedon tuottajina meillä ei siis ole varaa jättää tiivistyksiä ja visualisointeja tekemättä.

 

Henrik Jussila
Julkaisu- ja tietopalvelupäällikkö, Kela
Twitter: @henrikju
etunimi.sukunimi@kela.fi

 

Ajatus “Hyvä tiedon visualisointi säästää aikaa ja saa lukijan oivaltamaan”:sta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *