Wahlroosin perustulo laittaisi hyvätuloiset maksumiehiksi

Björn Wahlroosin perustulomalli ei poistaisi kannustinloukkuja eikä lisäisi sosiaalista oikeudenmukaisuutta samanaikaisesti ilman, että hyvätuloisten verotusta kiristetään.

 

Sammon, Nordean ja UPM:n hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos ylitti totuttuun tapaan uutiskynnyksen kertoessaan työmarkkinoillamme tarvittavista uudistuksista Suomen Liikemiesyhdistyksen 120-vuotisjuhlassa tiistaina 13.9.

Wahlroos esitti puheessaan perustuloa yhdeksi ratkaisuksi Suomen ongelmiin. Hallituksen esittämää perustulokokeilumallia hän kuvasi kuitenkin ”huonosti designatuksi”. Koska Wahlroos on vaikutusvaltainen yhteiskunnallinen keskustelija, on hänen perustulodesigniaan hyvä tarkastella lähemmin.

Tavoitteena matalammat palkat

Wahlroos totesi puheessaan: ”Meidän on nopeasti edettävä kohti ympäristöä, jossa puretaan kannustinloukut työmarkkinoilta ja missä synnytämme sosiaalisesti oikeudenmukaisen perustulomallin, joka tekee mahdolliseksi ottaa vastaan työtä, myös matalammalla palkkatasolla kuin mikä meillä nykyisissä työehdoissa on.”

Liikemiesyhdistyksen juhlapuhe ei ollut kuitenkaan ensimmäinen kerta, kun Björn Wahlroos on ilmoittanut kannattavansa perustuloa. Wahlroos esitti jo vuonna 2001 Uutispäivä Demarin haastattelussa noin 850–1000 euron perustulon käyttöönottoa.

Ehdotus kuitenkin poikkeaa ”Tonni käteen!” -iskulauseen lanseeranneiden prekariaattiaktivistien perustulosta, sillä henkilökohtaisen lakkoaseen sijaan Wahlroos näkee perustulon nykyistä matalammin palkattujen töiden mahdollistajana.

Malli syventäisi pienituloisten kannustinloukkuja

Hyvässä perustulomallissa yhdistyvät Wahlroosin mukaan siis kannustinloukkujen purkaminen, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja työehtosopimusjärjestelmän heikentäminen.

850–1000 euron perustulo olisi tasoltaan korkeampi kuin Juha Sipilän hallituksen kokeiluun esittämä 560 euron osittainen perustulo.

Osittaisen perustulon malleissa köyhyys vähenee ja tuloerot kapenevat perustulon tason noustessa. Wahlroosin malli saattaa siis näyttää ensi silmäyksellä sosiaalisesti oikeudenmukaisemmalta kuin hallituksen esittämä, nykyisen perusturvan tasoa vastaava malli.

Kustannusneutraali 1000 euron perustulo, joka ei korvaisi esimerkiksi asumistukea, toimeentulotukea ja ansiosidonnaisia etuuksia, parantaisi työnteon taloudellisia kannustimia kuitenkin vasta työllistyttäessä 1000 euron palkkatasolta 2000 euron tasolle. Kustannusneutraali perustulo tarkoittaa, että ihmisten nettotulot väestön tasolla eivät muutu merkittävällä tavalla nykyisestä.

Wahlroosin tavoitteena on lisätä työsuhteita nykyistä heikommilla työehdoilla. 1000 euron kustannusneutraali perustulo kuitenkin heikentäisi työnteon taloudellista kannustavuutta etenkin juuri sellaisissa työsuhteissa. Byrokratialoukut tosin vähenisivät, koska aikaisempaa harvemmat joutuisivat todennäköisesti turvautumaan asumis- ja toimeentulotukeen.

 

Palkan muutos Työllistymisveroaste, nykylainsäädäntö Työllistymisveroaste, perustulo 1000 €/kk
0 > 500 € 36,9 % 73,4 %
0 > 1000 € 51,7 % 82,9 %
0 > 2000 € 66,3 % 71,4 %
1000 > 2000 € 80,9 % 60,0 %

 

Taulukko 1. Yksin asuvan työttömän työllistymisveroasteita nykymallissa ja 1000 euron perustulolla. Työllistymisveroaste kertoo, kuinka paljon ihmisen bruttotuloista katoaa, kun huomioon otetaan verot, veroluonteiset maksut, häviävät etuudet ja mahdolliset tulosidonnaiset palvelumaksut. Yli 80 % työllistymisveroastetta pidetään työttömyysloukkuna. (Lähde: Pertti Honkasen ja Miska Simanaisen mikrosimuloinnit, Kela 2016.)

 

Jotta Wahlroosin kriteeri kannustinloukkujen purkamisesta toteutuisi, olisi mallin käytännössä korvattava myös asumistuki, sosiaalituki ja ansiosidonnaiset etuudet. Ne heikentävät työnteon taloudellista kannustavuutta osittaisen perustulon malleissa.

Pienituloisten verotusta olisi kevennettävä selvästi

Vaikka muut etuudet korvaava 1000 euron perustulo parantaisi monen yksinasuvan perusturvan saajan tilannetta, olisivat etenkin pääkaupunkiseudulla asuvat yksinhuoltajat ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavat henkilöt mallin merkittäviä häviäjiä.

Tällaista mallia ei voisi kuvata sosiaalisesti oikeudenmukaiseksi, sillä työnteon taloudellinen kannustavuus paranisi tällöin sosiaaliturvan heikentämisen kautta.

Jotta 1000 euron perustulolla voitaisiin lisätä työnteon taloudellista kannustavuutta sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla samalla, kun työehtosopimusjärjestelmää heikennetään, olisi pienituloisten verotusta kevennettävä merkittävästi. Hyvätuloiset olisi laitettava perustulon maksumiehiksi tai etsittävä kokonaan uusia rahoitustapoja perustulolle.

 

Ville-Veikko Pulkka
tutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *