Kela-korvausten leikkausten satoa aletaan niittää – yksityistä hammashoitoa saa entistä harvempi

Yksityisen hammashoidon hinnat vaihtelevat eri kunnissa huimasti. Katso kartasta, mitä hoito maksaa eri puolilla maata.

 

Kela-korvaukset yksityiseen hammashoitoon koko kansan etuutena ovat olleet käytössä vajaat 15 vuotta. Kela-korvausten historiassa kyse on siis varsin tuoreesta etuuspaletista. Moni saattaa jälkikäteen kysyä: Olivatko hammashoidon uudistukset 2000-luvun alun nousukauden huumassa tehtyjä investointeja, joita ei enää tarvita?

Ainakin hammashoidon Kela-korvaus näyttää olevan politiikkojen mielestä turha, sillä he leikkasivat sitä urakalla sekä vuoden 2015 alusta että toisen kerran heti perään vuonna 2016. Korvausten yhteissumma supistui parissa vuodessa 120 miljoonasta 60 miljoonaan euroon.

Lääkekorvauksiakin on nipistetty, muttei sentään puolitettu.

Oliko yksityisen hammashoidon Kela-korvauksen leikkaus helppo nakki? Saattoi olla – jo siitäkin syystä, että korvaukset painottuvat keski- ja suurituloiseen kansanosaan. Pienituloisten taloutta leikkaus ei siis juuri notkauttanut; yksityinen hammashoito on ollut jo riittävän kallista ennen tehtyjä leikkauksiakin.

Eikä leikkaus saanut suurituloisiakaan nousemaan barrikadeille, sillä moni on halukas maksamaan terveyspalveluista. Terveyspalvelujen hintajousto on tunnetusti matala.

Mitä leikkauksista seurasi?

 
Lähde: Kelasto-tilastotietokanta 2016. Kelaston hintatieto perustuu asiakkaan kotipaikkakuntaan.
Viemällä hiiren kuvan päälle voit suurentaa karttaa ja etsiä haulla haluamasi paikkakunnan.

 
Kelan tuoreiden tilastojen perusteella näemme nyt ensimmäisen silmäyksen siitä, mitä yksityisessä hammashoidossa on tapahtunut ja tapahtumassa Kela-korvausten leikkausten jälkeen. Vertailussa ovat mukana yksityisen hammashoidon Kela-korvausten saajat kunnittain. Lisäksi tarkastelussa ovat mukana yleisimpien hammashoidon toimenpiteiden keskimääräiset hinnat ja niiden muutos.

Tarkastelu on tehty ajanjaksolta 2014/1–6 (ensimmäiset 6 kuukautta) ennen Kela-korvausten leikkauksia ja vastaavasti leikkausten jälkeen 2016/1–6 vastaavan ajanjakson tiedoilla. Tarkastelu mahdollistaa vertailun tuoreeseen, kuluvan vuoden 2016 aineistoon.

Mittavasti hammashoidon saajien määrä oli vähentynyt esimerkiksi Porissa (-15 %), Keravalla (-12 %) ja Lappeenrannassa (-10 %). Suurista kaupungeista tamperelaiset (-8 %) ja turkulaiset (-6 %) olivat vähentäneet palvelujen käyttöä eniten.

Helsinkiläiset ja espoolaiset olivat jatkaneet lähes entiseen malliin. Laskua heidän käytössään oli kolmisen prosenttia. Koko maassa yksityisen hammashoidon saajien määrä laski nelisen prosenttia.

Onko muutos dramaattinen?

Sitä se ei ole. Suhteellisesti suunta on kuitenkin ikävä, koska hammashoidon patoutunut tarve kasvaa. Kuten tiedämme, väkemme vanhenee, ja myös hammashoitoa tarvitsevien vanhusten määrä lisääntyy.

Toki korvausten leikkausten lisäksi monet muutkin tekijät saattavat vähentää yksityisten palvelujen kysyntää. Työttömyys ja sen seurauksena kulutuksen lasku puree erityisesti silloin, kun hankintaa tai palvelua voi lykätä. Hammaslääkärille menoa voi aina lykätä esimerkiksi särkylääkkeiden avulla.

Kuntien välillä huimat hintaerot

Pika-analyysin perusteella näyttää siltä, että yksityisen hammashoidon hinnat ovat kohonneet maltillisemmin kuin aikaisempina vuosina. Joissakin kunnissa hintojen nousu jää kahteen tai kolmeen prosenttiin kahden vuoden aikana. Yleisempien toimenpiteiden kohdalla erityisesti esimerkiksi helsinkiläisten maksamat hinnat ovat nousseet huomattavasti vähemmän verraten koko maahan.

Toki poikkeuksiakin löytyy joukosta, mutta ne ovat yleensä kuntia, joissa havaintoja on suhteellisen vähän.

Kuntalaisten maksamissa hinnoissa on edelleen huikeita eroja. Karttasovelluksesta voit nähdä nopeasti klikkaamalla, mitä kuntalainen on maksanut tietystä toimenpiteestä. Nähtävillä oleva valikoima perustuu yleisimpiin toimenpiteisiin.

Nähtäväksi jää, tasoittuuko hintataso uuden palvelutuottajakohtaisen hinnoittelusovelluksemme myötä. Palvelutuottajakohtaiset hinnat ovat nähtävillä Hoitopaikanvalinta.fi-sivustolla.

Ennen sote-uudistusta kunta on kuitenkin järkevä tarkastelutaso, jolla yksityistäkin hammashoitoa voidaan vertailla. Näitä Kelan tietojahan voitaisiin myös peilata kunnallisen hammashoidon tietoihin jokaisessa kunnassa.

Miten hammashoidon käy sotessa?

Jatkossa mielenkiintoinen tutkimuskysymys on se, siirtyykö hintojen ja kustannusten nousun myötä yksityisten palvelujen käyttäjiä lainkaan julkiseen jonoon. Vai pysyvätkö he edelleen uskollisina asiakkaina, jotka eivät juuri hinnoista välitä?

Sote-uudistuksen valinnanvapauskaavailuissa hammashoidosta on puhuttu vielä varsin vähän. Se onkin yksi vaikeimmista rasteista. Hampaiden korjautus ei ole halpaa, ja julkista rahaa näyttää olevan käytettävissä siihen entistä vähemmän.

Kansalainen saa varmasti valita jatkossa omalla rahallaan, mitä hammashoidon palveluita haluaa. Sen sijaan julkisen järjestelmän liikkumavara voi supistua entisestään.

 

Hennamari Mikkola
tutkimusprofessori, tieto- ja viestintäyksikön päällikkö, Kela

Petri Roponen
pääsuunnittelija, Kelan tilastot

Timo Partio
pääsuunnittelija, Kelan tilastot

 

Lisätietoja:

Kelan tilastot: Timo Partio, etunimi.sukunimi@kela.fi
Karttasovellus: Petri Roponen, etunimi.sukunimi@kela.fi

 

Ajatus “Kela-korvausten leikkausten satoa aletaan niittää – yksityistä hammashoitoa saa entistä harvempi”:sta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *