Yhteiskunnan tukemat henkilökuljetukset kaipaavat yhteistyötä – havaintoja muista Pohjoismaista

Suomessa on jo vuosia puhuttu siitä, että yhteistyötä eri yhteiskunnan tukemien henkilökuljetusten välillä tulisi lisätä. Nykyisellään kunnat järjestävät koulukyydit ja vammaismatkat, ja Kela korvaa kustannuksia sairaanhoitoon tai kuntoutukseen liittyvistä matkoista, eikä näiden välillä ole minkäänlaista yhteistyötä.

Selvitimme rekistereistä, kuinka paljon Kelan matkakorvauksista kohdentui kunnan vammaismatkoihin oikeutetuille Oulussa vuonna 2013 (Tillman & Miettinen 2016).

Tulos: melko paljon, ikäryhmästä riippuen jopa yli puolet. Myös Ruotsissa on arvioitu, että yli puolet korvatuista ns. sairasmatkoista olisi vammaismatkoihin oikeutettujen tekemiä (Allmän.., 53).

 

160825 tillman-kuvio1 (2)

Kuvio 1. Sairausvakuutuksen matkakorvauksia saaneiden, matkojen ja korvausten jakautuminen 16–64-vuotiaiden VpL-oikeutettujen ja muiden kesken Oulussa vuonna 2013.

 

Samat haasteet myös muissa Pohjoismaissa – selvitystyötä tehty enemmän

Yhteistyön lisäämistä pohditaan myös muualla: niin Ruotsissa, Norjassa kuin Tanskassakin on viime vuosina tehty useita selvityksiä näiden erityiskuljetusten yhteistyön lisäämisestä (kirjoituksen lopussa linkkejä muutamiin näistä). Vaikuttaa siltä, että muissa Pohjoismaissa yhteistyön eteen on tehty huomattavasti työtä, kuten erilaisia yksityiskohtaisia selvityksiä.

Järjestelmät muistuttavat yllättävänkin paljon Suomea: kustakin matkatyypistä säädetään omassa erillislainsäädännössä (ks. esim. Trafikselskabernes…, s.37–41), ja vastuutahoja on useita. Myös haasteet näyttävät olevan melko samanlaisia: yhteistyötä eri kuljetusten välillä on jo pitkään haluttu lisätä, mutta käytännössä se ei suju helposti. Yhteistyötä halutaan paitsi ”erityiskuljetusten” kesken, myös niiden ja yleisen, kaikille avoimen joukkoliikenteen välille.

Ruotsissa yhteistyön lisäämisestä on puhuttu jo parikymmentä vuotta (hyvä kooste ks. Förstudie…, s. 16–19) ja pohdittu jopa sen muuttamista pakolliseksi. Monilla alueilla vammais- ja sairausmatkat on yhdistetty vähintäänkin samaan tilauskeskukseen, joskus koko vastuu on siirretty samalle läänialueelliselle vastuutaholle.

Muutos ei kuitenkaan ole ollut helppoa eikä nopeaa. Moni kunta on halunnut pitää itsellään ainakin vallan myöntää oikeuksia vammaismatkoihin, mutta siirtänyt muita tehtäviä, kuten hankinnat ja tilaustoiminnan, alueellisen yhteistyötahon vastuulle. Esteinä yhteistyölle voivat olla esimerkiksi erilaiset näkemykset pelisäännöistä, matkakustannusten jaosta tai autoilta vaaditusta esteettömyydestä. Yksittäiset kunnat saattavat jättäytyä pois yhteistyöstä, jos ne ovat tyytymättömiä vaikkapa vammaiskuljetusten laatuun tai asiakasmaksuihin – eli siis asiakasnäkökulmaan. Taustalla voi olla esimerkiksi vammaisjärjestön lobbaus. Myös poliittiset voimasuhteet vaikuttavat. (Förstudie,… s. 36, Allmän…., 21.)

Suurin yhteistyön haaste ei välttämättä olekaan siis itse kuljetusten yhdistely, vaan muusta yhteistyöstä sopiminen.

Norjassa yhteistyöhön pyritään, mutta toisaalta ollaan huolissaan, miten lisääntyvät yhteiskuljetukset esimerkiksi minibusseilla vaikuttavat taksialan olemassaolon edellytyksiin, ja sitä myötä yhteiskunnallisesti tärkeään taksien ympärivuorokautiseen päivystysvelvoitteeseen. Norjassa suosituksi osoittautui maaseutualueilla kokeiltu erityiskuljetusten avaaminen muille matkustajille. (Samordning…)

Norjassa sairasmatkat siirrettiin vuonna 2004 sosiaalivakuutuksesta erikoissairaanhoidon kustannusvastuulle. Siirron jälkeen kustannusten nousuvauhti on pienentynyt, matkojen yhdistelyä on lisätty ja sairaalamatkoille on Ruotsin tapaan perustettu omia, jopa ambulanssitasoisesti varusteltuja kulkumuotoja, ns. Helseekspress-busseja.

Lääniliikenteen linja-autovuoroilla voi matkustaa maksutta sairaalahoitoon tai -hoidosta. Kuljetusten ja sairaalan osastojen välistä yhteistyötä on myös parannettu: yhteiskuljetusten mahdollistamiseksi potilaat voidaan nyt kutsua paikkakunnittain samana päivänä tai ottaa käyttöön kiinteä kotiutumisaika. (Pasienttransport…, 7–8.)

Tanskassa on mm. vertailtu toteutuneiden henkilökuljetusten minuuttihintoja sen mukaan, onko kuljetuksen järjestänyt yksittäinen kunta tai alue vai onko kyse laajemmasta alueellisesta yhteenliittymästä. Tulosten mukaan yhteenliittymän järjestämät matkat olivat minuuttihinnaltaan halvempia. (Kortlaegning…, 13.)

Tanskassa tehtiin myös mielenkiintoinen havainto siitä, että mitä enemmän kuljetusten hallinnointi asukasta kohti maksaa, sitä pienemmät ovat itse kuljetusten kustannukset – ja päinvastoin. (Kortlaegning…, 8, 10.)

Suuruuden ekonomialla on puolensa: mitä enemmän samaan yhdistelykeskuksen piiriin kuuluu kuljetuksiin oikeutettuja, sitä helpompi on saada aikaa yhteiskuljetuksia ja sitä kautta kustannussäästöjä. Suuremmassa yksikössä on myös mahdollisuus nimenomaan henkilökuljetuksiin erikoistuneiden asiantuntijoiden palkkaamiseen. Kilpailutukset pystytään hoitamaan paremmin ja ne saattavat myös herättää enemmän kiinnostusta.

Markkinatalouden lait eivät toimi taksialalla

Suomessa on viime aikoina ollut vilkasta keskustelua taksimarkkinoiden sääntelyn purkamisesta. Ruotsissa taksialan sääntelyä purettiin ja hinnoittelu vapautettiin jo 1990-luvun alussa.

Ruotsalaisen Trafikanalysin julkaisussa vuodelta 2014 (Förstudie…, 44–46 ja 103–109) on mielenkiintoinen kooste taksialan kehityksestä tämän jälkeen. Tiivistetysti: Taksimatkan hinta on noussut kuluttajahintaindeksiä nopeammin. Taksien määrä on lisääntynyt, mutta alueiden välillä on eroja: etenkin suurkaupungeissa taksitarjontaa on aiempaa enemmän, mutta maaseudulla vähemmän. Taksiala on keskittynyt: yrityksiä on vähemmän ja ne ovat suurempia – yhden–kahden taksiauton pienyrityksistä on tullut usean auton osakeyhtiöitä.

Myös Norjassa taksialan hinnoittelua on kilpailun lisäämiseksi vapautettu kaupunkialueilla. Taksien määrää kuitenkin säädellään edelleen. Vapauttamisen jälkeen hinnat vastoin odotuksia nousivat, eivät laskeneet. Norjan kuluttajaneuvoston mukaan taksialalla eivät toimikaan normaalit markkinatalouden lait (Taxiutredning, Omreguleringer…).

Mitä tapahtuu yhteiskunnan tukemille henkilökuljetuksille sotessa?

Suomessa ollaan mielenkiintoisen tilanteen edessä, kun parin vuoden päästä vammaiskuljetuksista, sosiaalihuollon kuljetuksista ja sairaanhoitoon ja kuntoutukseen liittyvistä matkoista vastaa mahdollisesti sama taho.

Tämän voisi olettaa kannustavan yhteistyöhön. Merkittävin muutos lienee kuntien kuljetusten siirtyminen maakunnille, mikä väistämättä tulee muuttamaan toimintatapoja.

Oma kysymyksensä on, miten kuljetuksiin liittyvät päätökset, kilpailutukset ja kuljetuskustannusten maksatus tullaan sote-maailmassa hoitamaan. Suomessakin olisi hyödyllistä tutkia henkilökuljetuksia nykyistä laajemmin.

 

Päivi Tillman
tutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

 

Lue lisää:

Tillman, P; Miettinen, J. Kelan matkakorvausten kohdentuminen vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisiin kuljetuksiin oikeutetuille. Rekisteritutkimus Oulusta vuodelta 2013. Työpapereita 102. Kela 2016.

 

Kirjallisuus

Allmän och särskild kollektivtrafik. Analys av för- och nackdelar med en samlad lagstiftning. Sveriges Kommuner och Landsting.2014.

Förstudie om lagstiftningen för särskilda persontransporter. Rapport 2014:7.Trafikanalys.

Kortlægning og analyse af befordringsordninger. Deloitte. Finansministeriet  12. januar 2012.

Omreguleringer i drosjemarkedet – hvilke alternativer finnes og hva blir konsekvensene? Frode Longva, Oddgeir Osland, Merethe Dotterud Leiren. TØI rapport 1054/2010. 

Pasienttransport og transporttilbud i distriktene. Helse- og omsorgsdepartementet Samferdseldepartementet.

Samordning av offentlig betalt spesialtransport i Akershus og Oslo. TØI rapport 1297/2014. Merethe Dotterud Leiren, Jørgen Aarhaug , Julie Runde Krogstad,Kåre Skollerud.

Taxiutredning. Høring om taximarkedet på konkurranseutsatte steder i Norge 2013. Forbrukerrådet.

Trafikselskabernes varetagelse af offentlig befordring. Deloitte 2013.

 

Linkkejä:

Ruotsi:

Allmän och särskild kollektivtrafik. Analys av för- och nackdelar med en samlad lagstiftning. Sveriges Kommuner och Landsting.2014. 

Upphandling av taxis tjänster – en studie av upphandling av sjukresor i Västerbottens län

Förstudie om lagstiftningen för särskilda persontransporter. Rapport 2014:7.Trafikanalys.

Framtida inriktning för färdtjänsten

Kollektivtrafik på landsbygd – framtidens modell

 

Norja:

Samordning av offentlig betalt spesialtransport i Akershus og Oslo

Forslag til ny organisering av kollektivtilbudet i distriktene

Bedre og mer samordnet kollektivtransport i distriktene? Evaluering av KID-ordningen 2007-2009

Pasienttransport og transporttilbud i distriktene

 

Tanska:

Kortlægning og analyse af befordringsordninger

Trafikselskabernes varetagelse af offentlig befordring

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *