Viitehintajärjestelmä ja hintakilpailu – ontuva parivaljakko?

Lääkkeiden viitehintajärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2009. Sen tavoitteena on yritysten välisen hintakilpailun ja potilaiden hintatietouden kasvattaminen ja siten lääkekustannusten kasvun hillitseminen.

Ensimmäisenä vuonna viitehintajärjestelmällä saavutettiin 110 miljoonan euron säästöt, joista reilut 30 prosenttia kohdistui potilaiden maksuosuuteen. (Haula, Martikainen, Saastamoinen 2010)

Nyt, seitsemän vuotta myöhemmin, vaikuttaa siltä, että kilpailu ei toimi järjestelmässä toivotulla tavalla. Siitä, mitä tehokas kilpailu lääkemarkkinoilla edellyttää, ei ole olemassa yksiselitteistä teoriaa. Se kuitenkin tiedetään, että pitkäkestoisen kilpailun saavuttamiseksi markkinoilla tulee olla riittävä määrä kilpailijoita.

Tarkastelimme kymmenen paljon käytetyn, viitehintajärjestelmään kuuluvan lääkeaineen viitehintoja ja kilpailevien yritysten määriä vuodesta 2011 vuoden 2016 alkupuoliskolle (taulukko 1). Jokaisesta lääkeaineesta valitsimme paljon käytetyn substituutioryhmän.

Kelan reseptitiedoston mukaan kaikkien mukaan otettujen lääkeaineiden kustannukset risperidonia ja ketiapiinia lukuun ottamatta nousivat vuosien 2011 ja 2015 välillä (taulukko 1). Simvastatiinia ja omepratsolia lukuun ottamatta myös näistä lääkeaineista korvausta saaneiden määrä lisääntyi.

 


Taulukko 1. Tarkasteltujen lääkeaineiden kustannukset ja korvausta saaneiden lukumäärät vuosina 2011 ja 2015 (lähde: Kelan reseptitiedosto).

 

Lääkeaine Kustannukset vuonna 2011

(milj. €)

Korvauksia saaneita  vuonna 2011 Kustannukset vuonna 2015

(milj. €)

Korvauksia saaneita vuonna 2015 Lääkeryhmä
 

Amlodipiini

 

4,5

 

199 000

 

 

11,5

 

252 000

 

Sydän- ja verenpainelääke
Atorvastatiini 11,4 149 000 29,7 215 000 Kolesterolilääke
Ketiapiini 19,9 75 000 15,1 103 000

 

Psykoosilääke
Losartaani 4,1 105 000

 

15,5 163 000

 

Sydän- ja verenpainelääke
Mirtatsapiini 4,7 116 000

 

7,2 135 000 Masennuslääke
Omepratsoli 3,0 84 000 3,5 78 000 Liikahappoisuuslääke
Pantopratsoli 3,4 250 000 17,3 354 000 Liikahappoisuuslääke
Risperidoni 17,8 39 000

 

16,9 43 000

 

Psykoosilääke
Simvastatiini 9,4 442 000 31,4 351 000 Kolesterolilääke
Venlafaksiini 2,8 47 000 6,7 52 000 Masennuslääke

 

Havaitsimme, että kaikissa substituutioryhmissä ketiapiinia lukuun ottamatta viitehinnat ovat nousseet, osalla jopa syöksynomaisesti. Esimerkiksi simvastatiinin viitehinta nousi tarkasteluaikana lähes viisinkertaiseksi. Kun tarkastellun pakkauksen viitehinta oli vuoden 2011 lopussa 6,20 euroa, oli se tämän vuoden toisen viitehintajakson alkaessa jo 30,53 euroa.

Lähes vastaava kasvu näkyy myös losartaanin, omepratsolin, risperidonin ja venlaflaksiinin viitehinnoissa. (Kuvio 1)

 

Kuvio 1. Tarkasteltujen substituutioryhmien viitehintojen kehitys indeksinä (2011=100) sekä valmistetta tarjoavien yritysten lukumäärät, vuodet 2011‒2016.

 

160613 laakkeet-blogikuva1a-2 (2)
Samaan aikaan valmistetta tarjoavien yritysten lukumäärä on laskenut ketiapiinia lukuun ottamatta kaikissa tarkastelluissa substituutioryhmissä (kuvio 1). Useissa ryhmissä tämä lasku yksin ei kuitenkaan riittäne selittämään hintakilpailun tehottomuutta. Esimerkiksi kovimmassa hintakasvussa olevaa simvastatiinia tarjoaa yhä seitsemän lääkeyritystä. Tämän määrän pitäisi olla riittävä tehokkaan hintakilpailun aikaansaamiseen.

Juuri valmistumassa olevan tutkimuksen perusteella kuitenkin tiedämme, että viitehintajärjestelmään kuuluvien valmisteiden markkinat ovat Suomessa tyypillisesti hyvin keskittyneet. Yksi tai muutama yritys hallitsee lähes koko substituutioryhmän markkinaa, eikä hallitsevan markkinaosuuden pitäminen näyttäisi vaativan hinnalla kilpailua.

Keskittyneillä markkinoilla kilpailu ei toimi tehokkaasti, vaikka kilpailijoita olisikin kohtuullisesti.

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman mukaisesti lääkekorvausmenoissa tulisi säästää 134 miljoonaa euroa vuoden 2017 alusta lähtien. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on kilpailun edistäminen viitehintajärjestelmässä yksi erittäin tärkeä keino.

 

Hanna Koskinen
Tutkija, TtM
Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

Terhi Kurko
Erikoistutkija, FaT
Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

 

Viitteet:

Haula T, Martikainen JE, Saastamoinen LK: Viitehintajärjestelmän ensimmäisen vuoden säästöt ylittivät tavoitteet. Lääkärilehti 2010;47:3902-04.

Ajatus “Viitehintajärjestelmä ja hintakilpailu – ontuva parivaljakko?”:sta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *