Eriarvoisuuden tutkijat kokoontuivat Tukholmassa ja Turussa

Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen konsortiohanke Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana (TITA) on käynnistynyt vauhdilla. Poliittista päätöksentekoa ja sen suunnittelua palvelevien asiantuntijatehtävien lisäksi strateginen tutkimusrahoitus on mahdollistanut jo useampien kansainvälisissä vertaisarvioiduissa tieteellisissä lehdissä julkaistujen artikkelien viimeistelyn. Huomattavasti suurempi joukko tutkimuskäsikirjoituksia on kuitenkin työn alla.

Konsortio-osapuolten välisen yhteistyön ja ylipäänsä eriarvoisuutta koskevan tutkimustoiminnan näkökulmasta erityisen hedelmälliseksi toimintatavaksi on osoittautunut hankkeen työpakettien järjestämät pienemmät seminaarit. Näissä seminaareissa eri tutkimusinstituutioissa työskentelevät tutkijat ovat voineet esittää tutkimuksiaan ja ideoitaan saman alan muille tutkijoille.

Korkeatasoista tutkimusta ja politiikkarelevantteja kysymyksiä

Huhtikuussa joukko TITA-tutkijoita kokoontui Tukholmassa. He tekevät tutkimusta hankeen työpaketissa, jossa tarkastellaan mahdollisuuksien eriarvoisuuksien ilmentymistä elämänkuluissa. Heidän tutkimuskohteinaan ovat perhe- ja koulutuspolitiikan yhteydet sosiaaliseen liikkuvuuteen, perherakenteisiin, sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja työllisyyteen sekä maahanmuuttajien integroituminen yhteiskuntaan.

Seminaari keräsi kaikkiaan kolmisenkymmentä osallistujaa Tukholman ja Turun yliopistoista sekä Kelasta (ks. ohjelma).

Kuukausi myöhemmin ja TITA-tutkijat olivat jälleen koolla. Tällä kertaa Turussa, jossa kokoontuivat taloudelliseen eriarvoisuuteen perehtyneet tutkijat. Iltapäiväseminaariin osallistui reilu kymmenen tutkijaa Tukholman ja Turun yliopistoista, Kelasta sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (ohjelma).

Molemmissa seminaareissa tutkijoiden esitykset perustuivat käynnissä oleviin tutkimuksiin. Toiset esitykset sisälsivät jo valmiita tutkimustuloksia, toiset alustavia, ja osa vasta suunnitelmavaiheessa olevia tutkimuskysymyksiä.

Seminaariesitysten yhteinen nimittäjä aihealueen lisäksi oli korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen yhdistyminen politiikkarelevantteihin tutkimuskysymyksiin ja tutkimustuloksiin, joista voi johtaa selkeitä päätelmiä poliittisen päätöksenteon tueksi.

Suomalaisruotsalaista tutkimusta maahanmuuttajien asemasta

Ruotsi tarjoaa maahanmuuttohistoriansa vuoksi mielenkiintoisen vertailukohdan Suomelle. TITA-hankkeessa onkin käynnissä useita ruotsalaisten ja suomalaisten tutkijoiden yhteistyötutkimuksia, jotka tarkastelevat maahanmuuttajien sosiaaliturvan käyttöä, sosioekonomista asemaa ja integroitumista yhteiskuntaan.

”Ruotsi tarjoaa maahanmuuttohistoriansa vuoksi
mielenkiintoisen vertailukohdan Suomelle.”

Esimerkiksi Jussi Tervola (Kela) on tutkimassa yhdessä Eleonora Mussinon ja Ann-Zofie Duvanderin (Tukholman yliopisto) kanssa sitä, miten maahanmuuttajat käyttävät vanhempainvapaita kahdessa melko samanlaisessa, mutta kuitenkin monilta osin erilaisessa järjestelmässä. Vertailemalla mahdollisimman samankaltaisia maahanmuuttajaryhmiä eri maissa saadaan tietoa perhevapaajärjestelmien toimivuudesta erityisesti maahanmuuttajien kohdalla, mutta myös yleisellä tasolla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (Ilari Ilmakunnas ja Timo Kauppinen) ja Tukholman yliopiston (Ognjen Obućina) tutkimuksessa puolestaan tarkastellaan maahanmuuttajien köyhyys- ja työllisyysuria Suomessa ja Ruotsissa. Tutkimuksessa keskitytään viiteen ensimmäiseen vuoteen maahanmuuton jälkeen Suomea ja Ruotsia vertaillen.

Perhe toimii taloudellisena turvana

Perherakenne on aiempienkin tutkimusten mukaan vahvasti yhteydessä taloudelliseen asemaan.

Tämä kävi selväksi myös Juho Härkösen (Tukholman yliopisto) ja Marika Jalovaaran (Turun yliopisto) esityksistä. Härkönen on kumppaneineen tutkinut yksinhuoltajaäitien työllisyyden heikentymistä Suomessa. Jalovaaran esitys koski puolestaan perheellistymistä ja erityisesti perheellistymispolkujen yhteyttä ansiotuloihin.

Vielä 1980-luvulla yksinhuoltajaäitien työllisyys oli korkea ja samalla tasolla puolisoäitien kanssa. 2010-luvun alussa yksinhuoltajaäitien työllisyysaste oli 10 prosenttiyksikköä puolisoäitien työllisyyttä alempi.

Tämä johtuu osittain yksinhuoltajaäitien keskimääräisen koulutustason heikentymisestä suhteessa puolisoäiteihin. Lisäksi perus- ja toisen asteen koulutuksen saaneiden yksinhuoltajaäitien työllisyys on heikentynyt huomattavasti suhteessa puolisoäitien koulutukseen.

Jalovaaran mukaan etenkin miehillä taloudellinen huono-osaisuus on yhteydessä perheellistymiseen: vakaa avioliitto ja vanhemmuus johtaa suurimpiin tuloihin, sen sijaan lapseton ”ikisinkkuus” pienempiin.

Lastenhoitoratkaisuilla ja perhepolitiikalla on merkitystä

Suomi eroaa esimerkiksi naapuristaan Ruotsista siinä, että meillä lapsia hoidetaan kotona selvästi useammin pitkään.

Turun yliopiston tutkijat Jani Erola, Aleksi Karhula ja Elina Kilpi-Jakonen ovat tutkineet pienten lasten koti- ja päivähoidon pitkäaikaisia vaikutuksia Suomessa. Tulosten mukaan päivähoidossa olleet lapset jatkoivat toisen asteen ja korkeakouluopintoihin kotona hoidettuja lapsia useammin.

”Päivähoidossa olleet lapset
jatkoivat toisen asteen ja korkeakouluopintoihin
kotona hoidettuja lapsia useammin.”

Päivähoidon positiiviset vaikutukset näyttivät selittyvän etenkin näiden lasten äitien työssäkäynnin positiivisilla vaikutuksilla.

TITA-hankkeessa on käynnissä myös Kelan ja Helsingin kaupungin yhteistyöhanke Lastenhoitoratkaisut helsinkiläisissä lapsiperheissä. Anita Haataja ja Maria Valaste (Kela) kertoivat alustavia tutkimustuloksia ja lähtökohtia hankkeesta.
Siinä on edetty vaiheeseen, jossa on ensimmäistä kertaa muodostettu Suomessa analysoitavaa lasten päivähoitotietoja ja lapsiperheitä yhdistävä aineisto. Aineistoa on jo ehditty testata hyvin kokemuksin.

Taloudellinen eriarvoisuus näkyy tuloissa, kulutuksessa ja varallisuudessa

Taloudellisessa eriarvoisuudessa ei ole kyse vain tulojen jakautumisesta. Se ilmenee myös kotitalouksien kulutuksessa ja varallisuudessa. TITA-hanke tutkii kaikkia kolmea taloudellisen eriarvoisuuden muotoa.

Tulonjaon näkökulmasta Esa Karonen (Turun yliopisto) tutkii sukupolvien välistä taloudellista eriarvoisuutta. Hänen esityksensä Turussa järjestetyssä seminaarissa käsitteli tuloerojen havainnointia ikä-periodi-kohortti-näkökulman kautta. Lisäksi esittelyssä olivat tulosten havainnointiin käytettävät menetelmät ja valittujen indeksien tuomat heilahdukset tulonjakoaineistossa.

Kotitalouksien tulot ovat yhteydessä myös kulutukseen, joka puolestaan saattaa olla yhteydessä esimerkiksi väestöryhmien välisiin terveyseroihin. Taru Lindblom (Turun yliopisto) esitteli tutkimustaan koskien tuloryhmien välisiä eroja kulttuurin ja elintarvikkeiden kulutuksessa.

Tutkimus tarkastelee kulutusosuuksien trendejä viimeisen 30 vuoden ajalta. Vaikka tuloerojen vaikutus kulutusrakenteeseen olikin ajanjaksolla tasoittunut, löydettiin silti huomattavia tuloluokkien välisiä eroja esimerkiksi terveellisiin ja vähemmän terveellisiin elintarvikkeisiin kohdistuvassa kulutuksessa.

Asuminen eriarvoisuuden muotona

Asuminen muodostaa suomalaisten kotitalouksien keskeisimmän kulutuserän. Lisäksi se on keskeisin varallisuuden muoto. Asunnon omistaminen tai omistamattomuus muodostaakin huomattavan taloudellista eriarvoisuutta kuvaavan rajalinjan.

Turussa järjestetyssä seminaarissa asumista tarkasteltiin erityisesti vuokra-asumisen näkökulmasta. Timo Kauppisen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) esitys käsitteli pienituloisten asumismenoja sekä asumistukien ja sosiaalisen vuokra-asumisen vaikutuksia pienituloisten asumismenojen jälkeisiin tuloihin.

”Asunnon omistaminen muodostaa
huomattavan taloudellista eriarvoisuutta
kuvaavan rajalinjan.”

Hanna Kettunen (Turun yliopisto) on puolestaan tarkastellut vuokrien sääntelyjärjestelmiä Euroopassa.

Vaikka yleinen suuntaus on kohti yhä markkinaehtoisempia vuokramarkkinoita, vertailun alustava havainto on, että vuokria säännellään edelleen useissa maissa. Suomen vuokramarkkinat ovat Länsi-Eurooppaan ja muihin Pohjoismaihin verrattuna hyvin vapaat.

TITA tuottaa tietoa ja suosituksia

TITA-tutkimushanke tutkii laaja-alaisesti Suomen eriarvoisuutta. Se tarkastelee taloudellista ja sosiaalista sekä ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää eriarvoisuutta. Lisäksi se selvittää eriarvoisuutta laukaisevia tekijöitä sekä eriarvoisuuden seurauksia ja sen eri muotojen välisiä yhteyksiä.

TITA tuottaa poliittisen päätöksenteon tueksi myös suosituksia, joilla voidaan vähentää eriarvoisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa.

 

Mikko Niemelä
sosiologian professori, Turun yliopisto
tutkimusprofessori, Kela

utu.fi/tita
TITA Facebookissa
TITA Twitterissä
TITA SlideSharessa

Ajatus “Eriarvoisuuden tutkijat kokoontuivat Tukholmassa ja Turussa”:sta

  1. Eriarvoisuus poliittisena terminä on hieman vaarallinen. Siinä tullaan helposti leimanneeksi keski- ja yläluokka ahneiksi ja alaluokkaa ymmärtämättömiksi oman edun tavoittelijoiksi. Voidaanko siis vaikkapa pitkäaikaistyötöntä ja vastaavasti ylemmän keskiluokan palkansaaja pitää varsinaisesti eriarvoisina. Heidän eronsa tuloja tarkasteltaessa tulee toisaalta työnteosta ja toisaalta siitä, että toinen heistä ei käy töissä. Hieman yksinkertaistaen voidaankin kysyä, että onko se eriarvoista että töissä käyvä ”hyvätuloinen” omaa paremmat mahdollisuudet kuluttaa ja hankkia omistusasunto. Entäpä ”hyvätuloisen” verotaakka – kuinka siihen pitäisi suhtautua jos puhutaan eriarvoisuudesta ?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *