Perustulosta ratkaisu osatyökykyisille ja vajaakuntoisille?

Perustulokokeilua koskevissa kyselytutkimuksissa olemme selvittäneet, millaista kannatusta perustulo saa kansan keskuudessa (ks. Kelan tutkimusblogit , . Uusimmassa, huhtikuussa 2016 tehdyssä kyselyssä selvitimme muun muassa sitä, mitä väestöryhmiä kokeiluun tulisi ottaa mukaan ja miten halukkaita nämä ryhmät itse ovat osallistumaan kokeiluun. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme asiaa osatyökykyisten ja vajaakuntoisten kannalta.

Tilastotietojen mukaan työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus työikäisessä alle 65-vuotiaassa väestössä on laskusuunnassa (Tilasto Suomen eläkkeensaajista kunnittain 2015). Myönteinen kehitys näkyy etenkin työeläkejärjestelmässä, jossa eläkkeellesiirtymisikä on noussut osin työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemisen vuoksi (Kannisto 2016).

Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrän väheneminen saattaa johtua työkykyä tukevasta kehittämistyöstä (ks. Eläketurvakeskuksen tiedote 16.3.2016). Selitys voi olla myös raadollisempi: Pitkään jatkunut taloudellinen taantuma on voinut ”siivota” heikompikuntoiset ihmiset työttömyysturvan piiriin, ja työpaikan säilyttäneet ovat sen johdosta vähemmän alttiita siirtymään työkyvyttömyyseläkkeelle (Blomgren ym. 2011).

Työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten osuus kasvussa

Kehitys ei liioin ole ollut kaikissa väestöryhmissä samansuuntaista. Vuonna 2000 työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus alle 25-vuotiaassa väestössä oli 0,87 prosenttia. Vuonna 2010 heidän osuutensa oli 1,04 prosenttia ja vuonna 2015 jo 1,24 prosenttia. (Kuvio 1.) Toiveet vajaakuntoisten nuorten pääsystä työelämään ja siitä, että he saisivat toimeentulonsa edes osittain työtä tekemällä, eivät siis näytä toteutuneen.

Yhä useampi nuori saa nuoren kuntoutusrahaa, jonka tavoitteena on turvata vajaakuntoisille nuorille mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen ja työelämään osallistumiseen. Silti nämäkään panostukset eivät näy myönteisenä kehityksenä työkyvyttömyystilastoissa (ks. Kuvio 1). Seurantatutkimuksen mukaan merkittävä osa nuoren kuntoutusrahaa saaneista siirtyy jo pian kuntoutusrahan päättymisen jälkeen työkyvyttömyyseläkkeensaajiksi (Koskenvuo ym. 2011).

160616 koskenvuo-kuvio1

Kuvio 1. 

Lähteet: Koskenvuo ym. 2010; Koskenvuo ja Autti-Rämö 2013; Eläketurvakeskuksen tilastotietokanta 2016; Kelasto 2016

 

Ongelmaan voisi tuoda ainakin osaratkaisun sosiaaliturvajärjestelmän selkeyttäminen. Työkyvyttömyyseläkkeen ja työtulon yhteen sovittaminen tulisi saada joustavammaksi. Nykyjärjestelmässä osatyökyisen on vaikea ennakoida etenkin satunnaisten palkkatulojen vaikutusta sosiaaliturvaetuuksiin.

Järjestelmä ei ole muutoinkaan erityisen kannustava. Jos Kelan työkyvyttömyyseläkettä saavalla on mahdollisuus saada työtuloja, työskentelystä tulee ilmoittaa Kelaan, ja Kela jatkaa työkyvyttömyyseläkkeen maksamista, jos ansiotulot jäävät enintään noin 740 euroon kuukaudessa. Työtulot vaikuttavat myös mm. eläkkeensaajan asumistukeen. (kela.fi/tyonteko-elakkeella).

Palkkatukilain muutos vuoden 2015 alussa vielä osaltaan hankaloitti työkyvyttömyyseläkettä saavien mahdollisuuksia tehdä palkkatyötä (HS 12.3.2015).

Perustulo ratkaisu?

Yksi mahdollinen tie ulos ”sosiaaliturvakatiskasta” saattaisi olla perustulo. Se voisi paitsi yksinkertaistaa nykyistä järjestelmää myös helpottaa työtulojen ja sosiaaliturvan yhteen sovittamista.

Huhtikuussa 2016 taloustutkimus Oy:llä teettämässämme kyselyssä kartoitettiin mielipiteitä siitä, mitä väestöryhmiä tulisi ottaa perustulokokeiluun mukaan. Siihen vastasi 1002 iältään 15–79-vuotiasta suomalaista. Kyselystä saa suuntaa antavaa tietoa siitä, miten kansalaiset arvioivat perustulon soveltuvan osatyökyisille ja vajaakuntoisille.

Noin kolmannes vastaajista on sitä mieltä, että kokeiluun tulisi ottaa mukaan kaikki ihmiset heidän työkyvystään, yhteiskunnallisesta työpanoksestaan tai tuen tarpeestaan riippumatta. Kaikkein yksimielisimmin perustulokokeiluun otettaisiin mukaan työttömän peruspäivärahaa, työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavat työttömät, ihmiset, joilla ei ole työllistymismahdollisuuksia tai mahdollisuudet ovat heikentyneet pitkäaikaisen sairauden, vamman tai vajaakuntoisuuden vuoksi, omaishoitajat ja opiskelijat. (Taulukko 1.)

Taulukko 1. Mielipiteet siitä, keitä tulisi ottaa mukaan perustulokokeiluun, %

 

Tulisiko perustulokokeiluun ottaa mukaan… Kyllä, %
Työnantajayrittäjät 11,9
Maatalousyrittäjät 15,7
Itsensä työllistäjät (yksinyrittäjät, freelancerit, apurahansaajat) 25,1
Palkansaajat 18,9
Ansiopäivärahaa saavat työttömät 28,6
Työttömän peruspäivärahaa, työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavat työttömät 43,8
Opiskelijat 33,0
Nuoret, 18 – 24 -vuotiaat, joilla on työpaikka tai ammatti 19,8
Nuoret, 18 – 24 -vuotiaat, jotka asuvat kotona ja ovat vailla työ- ja opiskelupaikkaa ja ammattia 28,8
Ihmiset, jotka toimivat ”normaalin” työyhteiskunnan (palkkatyö, yritystoiminta) sijasta esim. yhdistyksissä, kansalaisjärjestöissä ja pienyhteisöissä 18,0
Ulkomailla vakituisesti asuvat Suomen kansalaiset 4,0
Maahanmuuttajat, jotka eivät ole Suomen kansalaisia 11,4
Kotiäidit ja -isät, jotka hoitavat lasta kotona 29,0
Omaishoitajat 35,4
Ihmiset, joilla ei ole työllistymismahdollisuuksia tai mahdollisuudet ovat heikentyneet pitkäaikaisen sairauden, vamman tai vajaakuntoisuuden vuoksi (osatyökykyiset) 36,6
Kaikki ihmiset heidän työkyvystään, yhteiskunnallisesta työpanoksestaan tai tuen tarpeestaan riippumatta 27,6

 

Osatyökykyisten ja vajaakuntoisten tulisi siis varsin monen mielestä voida osallistua perustulokokeiluun. Myös ne vastaajat, joilla itsellään oli jokin pitkäaikainen sairaus, vika tai vamma, suhtautuivat perustulokokeiluun yleisesti myönteisesti. Miltei puolet heistä (46 %) oli valmis osallistumaan perustulokokeiluun ehdoitta, ja reilu viidennes (22 %) ehkä sen jälkeen, kun tarkempi tieto perustulon määrästä ja siihen mahdollisesti liittyvistä velvoitteista tarkentuu.

Vastaajien osallistumishalukkuus ei eronnut niiden vastaajien halukkuudesta, joilla ei ollut pitkäaikaissairautta tai vammaa.

Laajemmin taulukossa 1 esitetty tulos kertoo siitä, että perustulokokeiluun osallistuminen katsotaan yleisesti hyväksytymmäksi sosiaaliturvan muodoksi nimenomaan niissä väestöryhmissä, jotka ovat tavalla tai toisella nykyisen työyhteiskunnan marginaalissa ja joiden sidos ansiotyöhön on kaikkein haurain.

Ainoastaan maahanmuuttajien, jotka eivät ole Suomen kansalaisia, osallistumista perustulokokeiluun kannatetaan melko vähän, vaikka heidän joukossaan onkin tavanomaista enemmän työttömiä.

Turvaako perustulo kokemuksen oikeudenmukaisuudesta?

Työhön pääsy ja työssä pysyminen on myös osatyökykyisille ja vajaakuntoisille erityisen hankalaa, vaikka talousongelmia ei olisikaan (OECD 2010). Muun muassa julkiseen sektoriin kohdistuvat työvoimaleikkaukset ja tehostamistoimenpiteet (ml. yhtiöittämiset) todennäköisesti kohdistuvat erityisen kipeästi juuri heihin. Kun työtä on kenties yleisemmin ja pysyvämminkin tarjolla aiempaa vähemmän, ja sitä koskeva kilpailu voi muuttua aiempaa kovemmaksi, perustulo on helppo nähdä heidän kohdallaan myös työyhteiskuntaa pehmentävänä sosiaaliturvatyynynä.

Perustulo lisäksi ”normalisoisi” sosiaaliturvan saajat, kun he pääsisivät yhtenäisin periaattein jaettavan universaalietuuden piiriin. Siten nykyisen etuusjärjestelmän leimaavuus kenties vähenisi.

Varjopuolena on kuitenkin se, ettei varsinkaan pieni perustulo välttämättä ota osatyökykyisten ja vajaakuntoisten yksilöllisiä elämäntilanteita ja -tarpeita riittävästi huomioon (BIEN 2016).

Perustulon yksi hankala haaste onkin se, miten ja missä määrin se kykenee turvaamaan heille – kuten muillekin väestöryhmille – kokemuksen oikeudenmukaisuuden toteutumisesta tilanteessa, jossa eri ryhmiltä ja ihmisiltä puuttuvat yhtäläiset mahdollisuudet tavoitella kaikkien elämään kuuluvia perusasioita.

 

Karoliina Koskenvuo
Tutkimustiimin päällikkö, Kela

Markku Laatu
Erikoistutkija, Kela

 

Aiheesta lisää Tutkimusblogissa:

Tasaveroon pohjautuviin perustulomalleihin suhtaudutaan varauksellisesti (1.2.2016)

Kansa kannattaa perustuloa 3/3: Kannatuksessa vaihtelua poliittisen suuntauksen mukaan (5.10.2015)

Kansa kannattaa perustuloa 2/3: Perustuloa kannatetaan kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä, mutta erojakin löytyy (1.10.2015)

Kansa kannattaa perustuloa 1/3: Perustulolla suuri kannatus (29.9.2015)

 

Lähteet:

Blomgren J, Hytti H, Gould R. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden työttömyys- ja sairaustausta eri eläkejärjestelmissä. Nettityöpapereita 26/2011. Helsinki: Kelan tutkimusosasto, 2011.

Eläketurvakeskuksen tilastotietokanta 2016. Helsinki: Eläketurvakeskus, 2016.

Kannisto J. Eläkkeellesiirtymisikä Suomen työeläkejärjestelmässä. Eläketurvakeskuksen tilastoja 03/2016. Helsinki: Eläketurvakeskus, 2016.

Kelasto 2016. Helsinki: Kela, 2016.

Koskenvuo K, Autti-Rämö I. Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys. Nettityöpapereita 50/2013. Helsinki: Kelan tutkimusosasto, 2013.

Koskenvuo K, Hytti H, Autti-Rämö I. Seurantatutkimus nuorten kuntoutusrahasta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä. Kuntoutus 2011;3: 22-30.

Koskenvuo K, Hytti H, Autti-Rämö I. Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käyttö ajalla 1995–2008. Kuntoutus 2010;2: 34-43.

OECD 2010. Sickness, Disability and Work. Breaking the barriers. A synthesis of findings accross OECD countries. OECD, 2010, s. 27

Tilasto Suomen eläkkeensaajista kunnittain 2015. Helsinki: Eläketurvakeskus ja Kela, SVT, 2016.

http://www.basicincome.org/news/2016/04/does-the-basic-income-overlook-disabled-individuals/

http://www.kela.fi/tyonteko-elakkeella

http://www.etk.fi/tiedote/masennus-vie-yha-harvemman-tyokyvyttomyyselakkeelle

HS 12.3.2015: ”Eriskummallinen palkka-ansa vei kehitysvammaisilta työt Espoossa”

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *