Terveyttä älypuhelimesta

Erilaisiin sähköisiin laitteisiin voidaan nykyään ladata monia terveyttä parantavia palveluja, jotka aiemmin piti hakea paikan päältä asiantuntijan vastaanotolla. Etäpalvelut ja digitalisaation tuotokset ovat osa nykypäivää, ja niitä kehitetään ja omaksutaan joka puolella. Myös uudistuksien kanssa hieman hitaammin liikkuvat tahot ovat alkaneet hyväksyä modernien etäpalvelujen kehittämisen ja käytäntöön ottamisen.

Älypuhelimet ovat meillä aina mukana, kädessä ja silmiemme edessä. Ne ovat osa meitä, ei vain meidän jatkeemme. Kännykkä näyttää kasvaneen kiinni käteemme. Voimme seurata niillä tankkerien liikkeitä Itämerellä tai käydä katsomassa satelliittikuvaa siitä, millainen onkaan se lähiympäristö – lähes puiden tarkkuudella – josta olemme varanneet kesäksi mökin. Puhelimemme tietää kenen säveltämää on musiikki, jota parhaillaan kuuntelemme autoradiosta.

Arvostuksemme omaa puhelinlaitettamme kohtaan on suuri, ja meillä on myös suuria odotuksia sitä kohtaan. On tutkimustietoa siitä, että puhelimesta eroon joutuminen aiheuttaa ahdistusta. Joku kirjoitti, että kännykät ovat korvanneet myös tupakan, jonka kanssa puuhailu toi ennen sosiaalista uskottavuutta vaikkapa odottaessa jonkun saapumista paikalle. Nyt siitä huolehtii kännykän selailu. Tämähän onkin hyvä juttu!

Terveyssovelluksista on vasta vähän tutkittua tietoa

Olemme nyt jo jonkin aikaa voineet myös parantaa itseämme älypuhelimiemme avulla. Tällaista hoitoa kutsutaan jossain elektroniseksi lääkkeeksi. Lancet Psychiatry -julkaisussa (2016) kerrottiin äskettäin, että terveyteen liittyviä puhelinapplikaatioita on maailmalla tarjolla ainakin 165 000, ja niistä valtaosa liittyy mielenterveyteen. Esimerkiksi masennusoireiden tunnistukseen ja itsetarkkailuun tarkoitettuja sovelluksia on hyvin monenlaisia, mutta vain osaan niistä liittyy todellinen, tutkittu terapeuttinen interventio. Silti ne voivat helpottaa oireilua.

Onkin alettu puhua digitaalisesta placebo- eli lumevaikutuksesta, joka syntyy monista erilaisista ilmiöistä. Se voi liittyä laitteeseen kohdistettuihin toiveisiin, odotuksiin ja luottamukseen, jopa laitteen henkilöitymiseen.  Käyttäjän usko teknologiaan, sovelluksen hieno design ja ohjelmasta helposti saatava informaatio ja monet muutkin tekijät voivat tuottaa lumevaikutuksen.

Lumevaikutuksen huomioon ottaminen on tärkeää, kun etäpalveluja arvioidaan ja tutkitaan. Vaikka jokin sovelluksesta syntyvä vaikutus voikin osoittautua lumeeksi, tämä voi olla tärkeää tietoa siitä, miten sovellusta pitäisi kehittää todelliseksi vaikuttavaksi interventioksi. Koska suurinta osaa digitaalisesti toteutetuista terveydentilaan jollakin tavoin kohdistetuista sovelluksista ei ole tutkittu – tai tutkimusta on tehnyt palvelun kehittäjä – on tällä hetkellä vielä vaikea tietää, mikä sovellusten havaitusta vaikuttavuudesta liittyy lumevaikutukseen ja mikä on todellista vaikuttavuutta.

Samalla kun digitaalisia palveluja kehitetään ja tuodaan yhä enemmän esimerkiksi kuntoutuksen markkinoille, myös vuorovaikutukseen ja vertaistukeen perustuvia perinteisiä menetelmiä on edelleen tutkittava ja kehitettävä. Kun interventiomalliin otetaan uusia etäpalveluna ja digitaalisesti toteutettavia osia, on muistettava, että malliin vielä jäävät entisen muotoiset elementit joutuvat ”uuteen ympäristöön”, jolloin ne eivät välttämättä enää toimi samalla tavoin kuin ennen.

Kela järjestää 25.4.2016 etäkuntoutusta käsittelevän seminaarin, jota voi seurata myös verkossa. Tutustu tilaisuuden ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan >>

Annamari Tuulio-Henriksson
tutkimusprofessori
etunimi.sukunimi@kela.fi

Lähde: Lancet Psychiatry -julkaisun viite = Torous J, Firth J. The digital placebo effect: mobile mental health meets clinical psychiatry. Lancet 2016; 3: 100-102.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *