Eettinen toimikunta tutkijan tukena

Lääketieteellisestä tutkimuksesta annettu laki edellyttää, että lääke- ja terveystieteellisten tutkimusten eettisyys arvioidaan ennen tutkimuksen aloittamista lakisääteisessä eettisessä toimikunnassa. Ihmistieteitä koskevat tieteelliset tutkimukset (humanistiset, yhteiskuntatieteelliset ja käyttäytymistieteelliset) eivät kuulu tämän lain piiriin, mutta Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on laatinut ihmistieteisiin kuuluvien tutkimusten eettisistä periaatteista ohjeistuksen, johon ovat sitoutuneet lähes kaikki alalla toimivat korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja arkistot Suomessa. TENK on tehnyt myös ehdotuksen eettisen ennakkoarvioinnin järjestämiseksi näillä aloilla. Näihin ohjeisiin sitoutuminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja sisältää samalla velvoitteen järjestää tutkimuksen eettinen ennakkoarviointi TENKin ehdottamien periaatteiden mukaisesti.

Eettinen ennakkoarviointi ihmiseen kohdistuvissa ei-lääketieteellisissä tutkimuksissa

Eettinen ennakkoarviointi ihmiseen kohdistuvissa ei-lääketieteellisissä tutkimushankkeissa on tarpeen ainakin silloin, kun tutkimuksen rahoittaja, tutkimusluvan myöntäjä tai yhteistyökumppani sitä edellyttää tai tutkimustulokset suunnitellaan julkaistavaksi sellaisessa tiedelehdessä, joka edellyttää eettisen toimikunnan puoltavaa lausuntoa tutkimuksesta. Rekisteritutkimuksilta, joihin yhdistetään haastattelulla tai kyselyllä saatua tietoa, edellytetään myös eettistä ennakkoarviota.

Tutkijan voi olla toisinaan hankala määritellä lääketieteellisen ja jonkin toisen tieteenalan välistä eroa. Tutkittaville tutkimuksessa kohdistettavat toimenpiteet määrittävät usein sen, kuuluuko tutkimus lääke- ja terveystieteellisen tutkimuksen piiriin tai ei.

Epätietoisuutta eettisen ennakkoarvioinnin tarpeellisuudesta voi syntyä silloin, kun kehittämistyöhön liitetään tutkimuksellista toimintaa. Tällöin puhutaan useimmiten arviointitutkimuksesta tai arvioinnista. Arviointi perustuu järjestelmälliseen tiedon keruuseen ja tieteellisten menetelmien käyttöön, jotka ovat usein samoja kuin tieteellisessä tutkimuksessa, ja lisäksi samat eettiset pääperiaatteet ohjaavat molempia: tutkittavien itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, vahingoittamisen välttäminen sekä yksityisyydestä ja tietosuojasta huolehtiminen. Koska rajaa arviointitutkimuksen ja tieteellisen tutkimuksen välille on vaikea vetää, tutkijalla on suuri vastuu, kun hän tekee päätöstä eettisen ennakkoarvioinnin tarpeellisuudesta.

Milloin tutkimushanke Kelan tutkimuseettiseen toimikuntaan?

Kelan tutkimuseettinen toiminta on alkanut vuonna 1993, joten sillä on pitkät perinteet ihmistieteisiin kuuluvien ei-lääketieteellisten tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa. Vuosikymmenten saatossa lainsäädännössä ja muussa eettisessä ohjeistuksessa on tapahtunut muutoksia, joilla on ollut vaikutusta eettisen arvioinnin käytäntöihin myös Kelassa. Kela edellyttää edelleen eettistä ennakkoarviota ihmistieteisiin kuuluvilta tutkimushankkeilta, joihin se luovuttaa henkilötunnisteellista tietoa, mikäli hanketta ei ole käsitelty jossakin toisessa eettisessä toimikunnassa.

Mikä edesauttaa eettisen ennakkoarvioinnin käsittelyä?

Eettisen toimikunnan tehtävänä on ennen tutkimuksen aloittamista arvioida tutkimushanke tutkimussuunnitelman ja siihen sisältyvän muun kirjallisen materiaalin perusteella sekä antaa siitä lausunto. Tutkimushankkeen asiakirjat kannattaa tuoda toimikunnan käsittelyyn vasta sitten, kun ne on riittävän tarkasti ja yksityiskohtaisesti viimeistelty, jolloin toimikunnan on mahdollista saada hankkeesta kokonaiskuva ja ymmärrys sen eri vaiheista. Aineistonhallintasuunnitelma tutkimuksen alusta loppuun palvelee myös tutkijaa. Kun hanke lähetetään arvioitavaksi hyvissä ajoin ennen kuin sitä on suunniteltu käynnistettäväksi, toimikunnan mahdollisesti esittämien muutosehdotusten toteuttamiseen jää aikaa.

Nykyään kiire ohjaa usein toimintaamme, eikä aina ole aikaa etsiä ja perehtyä kaikkiin eettisiin ohjeisiin. Tämän vuoksi eettiset toimikunnat pyrkivät omalta osaltaan auttamaan tutkijaa. Toimikuntien internetsivut sisältävät nykyisin paljon tietoa tutkimuksiin liittyvistä eettisistä kysymyksistä ja jopa hyvinkin yksityiskohtaisesti laadittuja ohjeita eettiseen ennakkoarviointiin toimitettavasta materiaalista. Myös Kelan tutkimuseettinen toimikunta on uudistanut sivujaan tavoitteena se, että tutkija saa laadittua eettiseen tarkasteluun toimitettavan materiaalin kerralla valmiiksi, mikä helpottaa myös toimikunnan työskentelyä. Toimikunnan työskentelyn tavoitteisiin ei kuulu saman tutkimushankkeen käsittely useampaan kertaan, joten ohjeisiin tutustuminen kannattaa varmasti!

Miksi tieteelliselle tutkimushankkeelle eettinen ennakkoarviointi?

Tutkimusta säätelevä tutkimusetiikka ja lainsäädäntö ohjaavat eettistä arviointia. Eettisen toimikunnan tehtävänä on pyrkiä varmistamaan se, että tutkimushankkeen kaikissa vaiheissa on huomioitu tutkimuseettiset periaatteet ja noudatetaan hyvää tieteellistä käytäntöä, jotka ovat tieteellisen tutkimuksen luotettavuuden ja tulosten uskottavuuden edellytyksenä.

Eettisen ennakkoarvioinnin tavoitteena on myös pitää yllä sitä luottamusta, joka kansalaisilla on tieteellistä tutkimusta kohtaan. Tiedebarometri 2013 -julkaisun mukaan Suomessa luotetaan laajasti siihen, että tulokset ovat luotettavia ja lisäksi tieteen etiikka ja moraali arvioidaan useammin hyväksi kuin huonoksi.

Eettinen arviointi suojelee tutkittavia, mutta samalla se huolehtii tutkijoiden oikeusturvasta. Eettisen toimikunnan tutkimushankkeesta antamasta puoltavasta lausunnosta huolimatta ensisijainen vastuu hyvän tutkimuskäytännön noudattamisesta omassa tutkimuksessa on aina kullakin tutkijalla ja tutkimusryhmällä. Vastuuta ei siis voi siirtää eettiselle toimikunnalle.

Eri ammattikunnille ja tieteenaloille on laadittu omia eettisiä normistoja hyvän tieteellisen käytännön ja lainsäädännön lisäksi. Normiston perusteella kukin tutkija voi itse arvioida oman tutkimuksensa eettisyyttä, sillä päävastuu siitä on vastuututkijalla.

Eettistä ennakkoarviointia kohtaan on esitetty kritiikkiä. Sen koetaan lisäävän tutkijoiden työtaakkaa ja hidastavan tutkimuksen toteuttamista. Eettisten toimikuntien internetsivujen tarkoituksena on auttaa tutkijaa eettiseen ennakkoarviointiin toimitettavan materiaalin työstämisessä. Ongelmatilanteessa tutkija voi kysyä neuvoa eettiseltä toimikunnalta, sillä ei ole mahdollista luoda sellaista ohjeistusta, joka kattaisi kaikki mahdolliset tutkimukset ja niiden tekemiseen liittyvät toiminnat. Tiedeyhteisöjen tavoitteena on eettisesti kestävä tutkimustoiminta. Sen turvaamiseksi tehdään eettistä ennakkoarviointia.

Tuula Toikka
tutkija
Kelan tutkimuseettisen toimikunnan puheenjohtaja

Lisätietoa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *