Tasaveroon pohjautuviin perustulomalleihin suhtaudutaan varauksellisesti

Blogisarjassa tarkastellaan perustuloa ja sen kannatusta. Aiemmat kirjoitukset on julkaistu 29.9.2015, 1.10.2015 ja 5.10.2015.

Kelan tutkimusblogissa julkaistiin syksyllä 2015 kirjoitussarja perustuloa koskevista kansalaismielipiteistä. Yleisesti ottaen perustulo sai laajaa kannatusta kansan keskuudessa. Perustuloa koskevaa kysymystä ei tuolloin asetettu mihinkään kehykseen, ts. emme viitanneet mihinkään taloudellisiin, verotuksellisiin tai tulonjaollisiin seurausvaikutuksiin. Kysymys kuului yksinkertaisesti: ”Mitä mieltä olette järjestelmästä, jossa kaikille Suomessa pysyvästi asuville henkilöille taattaisiin automaattisesti tietty perustulo?”

Yleisten kysymysten ongelmana on, että niissä otetaan kantaa hyvin yleisellä tasolla esitettyihin ideoihin. Yleisistä, ideaalimaailman tasoisista kysymyksistä on kuitenkin matkaa reaalimaailman todellisuuteen, jossa ideoitten toteuttamisesta täytyy mahdollisesti maksaakin jotain. Periaatteessa esimerkiksi perustulo voidaan kokea kannatettavana ideana, mutta kun otetaan esiin hyvästä ideasta maksettava hinta – mahdollisesti korkeampi veroaste – mielipide voi muuttua. Vastauksiin vaikuttaa myös kysymysten sanamuoto ja se tulkintakehys, johon sanamuoto kysyttävän asian asettaa.

Aiemmissa kyselyissä yleisellä tasolla esitetyt perustulokysymykset eivät siis tarjoa mahdollisuutta ottaa perustuloon kantaa siten, että myös sen hintalappu on näkyvissä. Kun uudistus rahoitetaan verovaroin, joutuvat ainakin päättäjät ottamaan kantaa myös jälkimmäiseen asiaan. Tämä blogikirjoitus perustuu vuoden 2015 lopussa toteutettuihin uusiin käyntihaastatteluihin. Kysymyksissä tarjottiin vastaajille mahdollisuus ottaa kantaa perustuloon siten, että perustuloon liitettävä mahdollinen tasaverovaikutus huomioidaan. Yksinkertaisuuden vuoksi kysymyksissä esitettiin vain tuloverotuksen tasaverovaikutus. Muut mahdolliset rahoitustavat jätettiin kyselyn ulkopuolelle. Uusintahaastatteluissa suhtautumista perustuloon kartoitettiin seuraavilla kysymyksillä:

Mitä mieltä olette järjestelmästä, jossa kaikille Suomessa pysyvästi asuville henkilöille taattaisiin automaattisesti tietty perustulo? Perustulon päälle tulevista tuloista maksettaisiin veroa, jonka suuruus riippuu perustulon määrästä oheisella tavalla. Vastatkaa jokaisen vaihtoehdon kohdalla, onko se mielestänne hyvä vai huono ajatus:

  1. perustulo 500 euroa/kk. Tämän summan ylittävistä tuloista maksettaisiin tuloveroa 40 prosenttia
  2. perustulo 600 euroa/kk. Tämän summan ylittävistä tuloista maksettaisiin tuloveroa 45 prosenttia
  3. perustulo 700 euroa/kk. Tämän summan ylittävistä tuloista maksettaisiin tuloveroa 50 prosenttia
  4. perustulo 800 euroa/kk. Tämän summan ylittävistä tuloista maksettaisiin tuloveroa 55 prosenttia.

Oletuksena siis on, että perustulo rahoitetaan tuloveroilla, jotka kootaan perustulon ylittävistä tuloista tasaveroina. Vastausvaihtoehdot olivat

  1. erittäin hyvä ajatus,
  2. melko hyvä ajatus,
  3. melko huono ajatus,
  4. erittäin huono ajatus,
  5. en tiedä.

Kansa kannattaa periaatteessa, mutta empii käytännössä

Taulukossa 1 esitetään suhtautuminen perustuloon eri kyselyissä. Ensimmäisessä kyselyssä 69 prosenttia vastaajista piti perustuloa hyvänä ajatuksena. Kun ajatusta perustulosta konkretisoidaan perustulon määrällä ja tuloveroprosentilla, suhtautuminen muuttuu kielteisemmäksi. Erittäin hyvänä tai hyvänä ajatusta perustulosta piti toisessa kyselyssä kolmisen kymmentä prosenttia vastaajista.

Taulukko 1. Suhtautuminen perustuloon, kyselyt vuonna 2015 (syyskuussa 2015, marras-joulukuussa 2015), %

Kysely 1 Perustulo 500 e/kk, veroprosentti 40 % Perustulo 600 e/kk, veropro-sentti 45 % Perustulo 700 e/kk, veropro-sentti 50 % Perustulo 800 e/kk, veropro-sentti 55 %
Erittäin hyvä ajatus 29,0 8,2 5,3 6,8 10,4
Melko hyvä ajatus 40,3 26,5 29,1 24,6 18,6
Melko huono ajatus 18,5 29,5 33,3 35,2 31,2
Erittäin huono ajatus 8,1 30,2 26,4 27,2 33,8
Ei osaa sanoa 4,1 5,6 5,9 6,2 6,0

Todennäköisyys suhtautua perustuloon kielteisesti poliittisen suuntauksen mukaan

Ensimmäisessä kyselyssä kaikkien puolueiden kannattajien enemmistö suhtautui perustuloon myönteisesti. Toisessa kyselyssä esimerkiksi malliin, jossa perustulon määrä olisi 700 e/kk ja tämän summan ylittävistä tuloista maksettaisiin tuloveroa 50 prosenttia, vähiten kielteisesti suhtautuivat ne vastaajat, jotka kannattavat Vihreitä tai Vasemmistoliittoa (huonona ajatuksena perustuloa pitää 54 %). Muita puolueita kannattavien vastaajien joukossa kielteinen suhtautuminen vaihtelee 60–80 prosentin välissä. Kielteisimmin malliin suhtautuvat RKP:n, Kristillisdemokraattien ja Kokoomuksen kannattajat, joista huonona ajatuksena perustuloa pitää 70–80 prosenttia. Keskustaa, Perussuomalaisia ja SDP:tä kannattavista noin 65 prosentilla suhtautuminen on kielteistä.

Kuviossa 1 esitetään monimuuttujamallinnukseen perustuen todennäköisyys [1] suhtautua kielteisesti perustuloon poliittisen suuntauksen mukaan kun ikä, sukupuoli, tulot ja koulutus on vakioitu. Vertailukohdaksi ovat valittu Vihreitten äänestäjät. Ykköstä suurempi luku kuvaa Vihreitten äänestäjään verrattuna kielteisempää suhtautumista perustulomalliin (pitää erittäin/melko huonona ajatuksena). Aineistona on loppuvuonna 2015 toteutettu toinen kysely. Perustulomalliksi on valittu 700 e/kk (tuloveroprosentti 50). Analyysin perusteella RKP:tä kannattavilla kielteinen suhtautuminen perustuloon on 3,9-kertaa, Kristillisdemokraatteja ja Kokoomusta kannattavilla 2-kertaa ja Keskustaa, Perussuomalaisia ja SDP:tä kannattavilla 1,6-kertaa yleisempää kuin Vihreitä kannattavilla.

Kannatuksen kääntymistä kielteiseksi toisessa kyselyssä kaikkien puolueiden kannattajilla selittänee osaltaan malleihin sisällytetty tasavero koskien perustulon ylittäviä tuloja. Perustulomallin nimelliset veroasteet ovat nykyistä verojärjestelmää korkeampia, mutta jos perustulo otetaan vertailussa huomioon ”nettoveroaste” saattaisi näyttäytyä vastaajille toisenlaisena. Avoimeksi kysymykseksi jää, mikä olisi suhtautuminen perustulon eri malleihin, jos esimerkkilaskelmilla havainnollistettaisiin käteen jääviä tuloja eri palkansaaja-, kotitaloustyyppi- ja tuloryhmissä? Sama koskee myös eri rahoitusmallien vaikutuksia ja kannatusperustaa.

Kuvio 1. Todennäköisyys suhtautua kielteisesti perustuloon

Mielipide on herkkä sen suhteen, mihin kehykseen reagoidaan [2]

Ensimmäisissä kyselyissä vastaajat reagoivat perustuloon, jonka ideatasolla voidaan ajatella olevan lääke moneen nykyistä toimeentuloturvaa koskevaan vaivaan: heikot työllistymiskannusteet, sosiaaliturvan monimutkaisuus, byrokratia, väliinputoaminen, työmarkkinoitten ulkokehäläisten sosiaaliturvan ongelmat. Taudit ovat monet, mutta tarjottu lääke yksinkertainen. Toisessa kyselyssä puolestaan painottui verotus, ja vastaajat reagoivat verokehykseen. Jos verotus koetaan nykyiselläänkin liian korkeaksi, meidän esittämämme veroprosentit koetaan kestämättömiksi. Tällöin tulkintakehys on se, että valtio verottaa nykyisinkin jo aivan liikaa. Nyt halutaan viedä tuhkatkin pesästä!

Kumpikaan kysely ei antane harhatonta kuvaa suomalaisten mielipiteistä. Mielipiteet asettunevat jonnekin näitten ääripäitten välimaastoon. Oikeamman kuvan saisi kyselyllä, jossa esitetään vaihtoehtoisia rahoitustapoja, tarkasteltaisiin nettoveroasteita ja työstä käteen jääviä tuloja erilaisissa tyyppitapauksissa eri tulotasoilla. Näin vastaajat saisivat realistisemman kuvan perustulosta, sen toimivuudesta ja seurausvaikutuksista. Ehkäpä tässä on tarvetta uudenlaiseen kyselyyn!

Ilpo Airio
Erikoistutkija, Kela

Olli Kangas
Yhteiskuntasuhteiden johtaja, Kela

Karoliina Koskenvuo
Tutkimustiimin päällikkö, Kela

Markku Laatu
Erikoistutkija, Kela

S-postit: etunimi.sukunimi@kela.fi

Alaviitteet:

[1] Tarkalleen ottaen kyse on ristitulosuhteiden vertailusta.

[2] Katso esim. Kelan tutkimusblogi: http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/2730

5 ajatusta “Tasaveroon pohjautuviin perustulomalleihin suhtaudutaan varauksellisesti”:sta

  1. Jos ei muuta niin nuo tasaverovaihtoehdot kertovat karua kieltään siitä millä tasolla tuloverotus on. Siinä ei 700 euroa perustuloa saavan motivaatio ottaa vastaan viikon työkeikkaa verokirjalla ole kovin korkealla kun esimerkiksi 600 euron työtulosta menee 300 euroa veroa.

  2. Kuinka paljon tukien määrä on tällähetkellä kansalaista kohti kuukaudessa? Mukaan laskettaisiin kaikki kelan maksamat etuudet, kuten lapsilisät, asumistuet jne…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *