Eriarvoisuuden tutkimusta yhteistyöllä

Suomen Akatemia valitsi alkusyksystä hankkeet ensimmäisiin strategisen tutkimuksen ohjelmiin. Strateginen tutkimusrahoitus on uusi rahoitusinstrumentti, joka eroaa perinteisistä akateemisista rahoitusmuodoista tietyin osin. Uuden rahoitusmuodon tavoitteena on kehittää toimintatapaa, jossa korkeatasoinen tieteellinen yhteiskuntapoliittisesti relevantti tutkimus tavoittaisi aiempaa vahvemmin tiedonkäyttäjät. Konsortiohankkeet ovat myös moninkertaisesti totuttua laajempia. Ne ovat lähestymistavaltaan monitieteisiä ja ratkaisukeskeisiä.

Kelan tutkijat mukana kahdessa hankkeessa

Kelan tutkijoita on mukana kahdessa Tasa-arvoinen yhteiskunta –ohjelmaan kuuluvassa hankkeessa. Johtamassani konsortiossa (TITA) analysoidaan talouteen, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää eriarvoisuutta sekä mahdollisuuksien eriarvoisuutta elämänkuluissa. Tampereen yliopiston professori Matti Tuomalan johtamassa konsortiossa (WIP) tutkitaan puolestaan työn, tasa-arvon ja julkisen vallan yhteispeliä sekä lyhyellä tähtäimellä että ihmisen elinkaaren aikana.

Yhteistyöllä vaikuttavampaan lopputulokseen

Laajat ja monitieteiset konsortiohankkeet mahdollistavat eriarvoisuuden parissa työskentelevien tutkijoiden kokoamisen yhteen. Yhteistyö on edellytys mikäli haluamme saada uutta tietoa eriarvoisuuden muotojen välisistä yhteyksistä.  Esimerkiksi TITA-hankkeessa ovat mukana Kelan ja Turun yliopiston lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Diakonia-ammattikorkeakoulu sekä Tukholman, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot. Mukana on sosiologeja, taloustieteilijöitä, tilastotieteilijöitä, sosiaalityöntekijöitä, matemaatikkoja, farmasisteja, sosiaalipoliitikkoja ja väestötieteilijöitä.

Strateginen tutkimusrahoitus tuo mukanaan aiempaa paremmat mahdollisuudet akateemiselle tutkimukselle luoda toimintatapoja, joilla edistetään tutkimuksen vaikuttavuutta. Tutkijoiden välisen yhteistyön lisäksi strategisen tutkimuksen hankkeissa korostuu vuorovaikutus tiedonkäyttäjien kanssa. Avainasemassa on aktiivinen vuoropuhelu tutkijoiden, päätöksentekoa tuntevien asiantuntijoiden sekä päättäjien välillä.

Strategisen tutkimuksen neuvosto luo vuoropuheluun tietyt puitteet, mutta tätäkin keskeisemmässä roolissa on se, millä tavoin tutkimushankkeiden toiminta onnistutaan sitomaan päätöksentekoa tukevaksi. Jotta tutkimustieto voi palvella päätöksentekoa, on tutkijoiden tiedettävä millaisia asioita käsitellään ja milloin. Ei riitä, että tutkimus on relevanttia, tietoa on myös osattava välittää oikein ja oikea-aikaisesti.  Päätöksentekijöiden tehtäväksi ja vastuulle jää päättää hyödyntävätkö he tietoa, ja jos hyödyntävät, millä tavoin.

Mikko Niemelä
professori
Turun yliopisto
etunimi.sukunimi@utu.fi

Lisätietoja ja linkkejä hankkeiden sivuille:

4 ajatusta “Eriarvoisuuden tutkimusta yhteistyöllä”:sta

  1. Eriarvoistumine on erittäin haastava ja mielenkiintoinen tutkimuskohde. Aiheen tekee haastavaksi, koska kyse on tutkimuskohde, joka sisältää paljon ideologisia sekä poliittisia intohimoja ja arvolatauksia.

    Haastavuutta luo myös se, että kyseeseen tulee myös ihmisten omaehtoiset valinnat ja käyttäytyminen. Yksinkertaistaen monet voivat ihan omasta tahdostaan tehdä rationaalisen päätöksen pärjätä vähemmällä. Tämä seikka on validi mm. kouluttamattomien maahanmuuttajien keskuudessa. Sama koskee vaikkapa nuoria, joilta puuttuu työnteon eetos ja joita yhteiskunnan kollektiivisen rahoituksen idea ei kosketa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *