Onko pohjoismaisen hyvinvointivaltion universalismi murenemassa?

Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistelemassa ministeri Hanna Mäntylän johdolla kotoutuville maahanmuuttajille erillistä sosiaaliturvajärjestelmää, joka olisi nykyistä vastikkeellisempi ja tasoltaan matalampi. Uudistuksen yksityiskohdat ovat kuitenkin vielä auki. Keskustelussa on viitattu usein Tanskan malliin, jossa päätettiin alentaa maahanmuuttajien sosiaaliturvaa seitsemän ensimmäisen maassaolovuoden ajaksi. Suomessa oleskeluluvan saaneet maahanmuuttajat ja kantaväestö ovat olleet tähän saakka oikeutettuja samoihin etuuksiin samoin kriteerein. Ainoastaan Kelan eläke-etuuksien saaminen on edellyttänyt aikaisemmin tiettyä maassaoloaikaa.

Oikeusoppineet ovat arvostelleet kaavailtua uudistusta siitä, että se olisi perustuslain ja kansainvälisten sopimusten vastainen. Mahdolliset perustuslailliset ongelmat ovat myös ministeriön tiedossa. En puutu tässä kirjoituksessa uudistuksen lakiteknisiin ongelmiin, vaan keskityn analysoimaan uudistuksen tausta-ajatuksia olemassa olevan tutkimustiedon valossa. Uudistuksen taustalla on nähtävissä ainakin kolmenlaisia perusteluita:

1. ”Tehdään Suomen sosiaaliturvasta vähemmän houkutteleva maahanmuuttajille.”

Perinteisesti sosiaali- ja maahanmuuttopolitiikalla on ollut eri tehtävät. Sosiaalipolitiikalla on tuettu lähinnä maassa asuvien elintaso sosiaalisten riskien, kuten työttömyyden sattuessa kohdalle. Maahanmuuttopolitiikalla taas on säädelty, ketkä saavat oleskeluluvan maahan tai minkälaisia maahanmuuttajia Suomeen tulisi houkutella. Pyrkimys vaikuttaa maahanmuuton vetovoimatekijöihin olisi ihan uudenlainen, maahanmuuttopoliittinen tehtävä sosiaalipolitiikalle.

Ketkä muuttavat Suomeen vai muutetaanko tänne ylipäätään sosiaaliturvan houkuttelemina? Uutislähteiden perusteella uudistuksella halutaan vaikuttaa nimenomaan turvapaikanhakijoiden määrään. On totta, että Suomen sosiaaliturvan taso on korkea, kun sitä verrataan pakolaisten lähtömaihin. Toisaalta työttömän perusturva Suomessa ei ole kuitenkaan Euroopan mittakaavassa kovin korkealla tasolla, enemmänkin keskitasoa (ks. Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011-2015, s. 95). Jos sosiaaliturvan taso olisi ainoa määräävä tekijä turvapaikanhakijoiden houkuttelevuudessa, maiden kuten Hollanti tai Norja, jossa vähimmäisturva on korkein, pitäisi kerätä eniten turvapaikanhakijoita.

Taloustieteissä hypoteettista ilmiötä, jossa kohdemaan sosiaaliturva vaikuttaa maahanmuuttopäätökseen, kutsutaan ”sosiaaliturvamagneetiksi” (welfare magnet hypothesis). Kysymystä ovat tutkineet mm. Assaf Razin ja Jackline Wahba. Tutkijat löysivät vahvistusta sosiaaliturvamagneettihypoteesille EU:n sisällä, jossa vallitsee vapaa liikkuvuus: korkeampi sosiaaliturva houkuttelee vähemmän koulutettuja maahanmuuttajia muista EU-maista. Tutkimus koski kuitenkin työperäistä maahanmuuttoa. Humanitaaristen perustein muuttavien kohdalla hypoteesia sosiaaliturvamagneetista ei ole testattu. Tosin aihetta sivuavan Eric Neumayerin tutkimuksen mukaan lähtömaan taloudellinen tilanne vaikuttaa turvapaikanhakijoiden määrään, siis sotien ja vainon lisäksi.

2. ”Maahanmuuttajia täytyy kannustaa kotoutumaan entistä enemmän.”

Tämä perustelu pohjautuu ajatukseen, että nykyinen järjestelmä ei kannusta maahanmuuttajia kotoutumaan tarpeeksi, koska he saavat tarvittavan elintason myös sosiaalitukien kautta. Työttömyysturvan tason laskeminen sinänsä lisää taloudellisia kannusteita työn vastaanottamiseen. Ministeriö pohtii myös muiden osallistavien yksityiskohtien lisäämistä malliin. Esimerkiksi Tanskan uudistuksessa maahanmuuttajan työttömyysturva kasvaa noin neljänneksellä, kun hän on suorittanut keskitason kielikurssin. Suomessakin työttömyysturva on sikäli osallistava, että työtön maahanmuuttajat on ollut velvoitettu osallistumaan aktivointitoimenpiteisiin, kuten kielikursseille, saadakseen työttömyystukea. Porrastettu työttömyystuki toisi lisää taloudellisia kannusteita kielen oppimiseen.

Toisaalta voidaan kysyä, miksi työttömät maahanmuuttajat tarvitsevat lisää kannusteita, mutta kantaväestö ei. Onko taustalla ajatus tai mielikuva, että maahanmuuttajat jäävät kantaväestöä helpommin passiivisiksi työnhakijoiksi? On tiedossa, että maahanmuuttajien työttömyysasteet ovat usein korkeampia kuin kantaväestössä. Tutkimuksemme mukaan vielä kymmenen maassaolovuoden jälkeen joillain ryhmillä on yli kaksinkertaisesti työttömyyttä kantaväestöön nähden. Siitä ei ole kuitenkaan kattavaa tutkimustietoa, kuinka paljon eri maahanmuuttajaryhmien työttömyyteen Suomessa vaikuttavat esimerkiksi kielitaito, koulutus, työnhaun passiivisuus tai syrjintä?

3. ”Säästöjä täytyy tehdä. Maahanmuuttajien sosiaaliturva on sopiva säästökohde, koska he ansaitsevat suomalaista sosiaaliturvaa vähemmän kuin kantaväestö.”

Sosiaaliturvan säästötoimenpiteet kohdistuvat usein poliittisesti helpoimpiin kohteisiin. Helsingin Sanomien teettämässä tuoreessa mielipidemittauksessa lähes 70 prosenttia vastanneista kannatti turvapaikan saaneille alempaa sosiaaliturvaa. Tulos on linjassa Wim van Oorschotin kansainväliseen asennekyselyyn pohjautuvan tutkimuksen kanssa: kaikista vähäosaisista ryhmistä maahanmuuttajia kohtaan ollaan vähiten solidaarisia. Maahanmuuttajia enemmän priorisoidaan vanhuksia, sairaita ja työttömiä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että uudistuksen perusteluille ei löydy suoraa tutkimustietoa tuekseen, mutta ei selkeästi vastaankaan. Ottaen huomioon kuitenkin muiden maiden vähimmäisturvan tason, on epätodennäköistä, että turvapaikanhakijoiden suuri määrä Suomessa johtuisi sosiaaliturvan tasosta. Muilla tekijöillä, kuten turvapaikkapolitiikalla ja pakolaisten omilla verkostoilla, lienee suurempi merkitys.

Mainitussa Wim van Oorschotin tutkimuksessa yritettiin selvittää laajemmin, heikentääkö maan etninen monimuotoisuus hyvinvointivaltion kannatusta väestön keskuudessa. Tälle tutkimus ei löydy vahvistusta, mutta maahanmuuttajien rajaaminen osittain sosiaaliturvan ja hyvinvointivaltion ulkopuolelle on tutkijan mukaan todennäköisempi seuraus. Näin näyttää tapahtuvan nyt Suomessa. Uudistus on selkeä periaatteellinen muutos pohjoismaiseen hyvinvointivaltion malliin, jonka peruspiirre on ollut sosiaalisten oikeuksien yhtäläinen ulottaminen kaikkiin maassa asuviin.

Jussi Tervola
tutkija
etunimi.sukunimi@kela.fi
Twitter: @jutervol

Lähteet:

2 ajatusta “Onko pohjoismaisen hyvinvointivaltion universalismi murenemassa?”:sta

  1. Esitän pari kommenttia aiheeseen:

    Ensinnäkin pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli on luotu varsin suljetuissa olosuhteissa eli maahanmuuttoa ei tuolloin juuri ollut ja työllisyysaste oli korkea. Nyt sitten maahanmuutto ja pakolaisuus on noussut aivan toisiin mittoihin ja työllisyysaste on Suomessa liian matala. Näin ollen kun systeemin ylläpitäjiä on liian vähän, ei hyvinvointivaltion menopuolikaan voi pysyä samana kovin kauaa edes velkarahalla.

    Toisekseen tuo kohta vetovoimatekijöistä vaatii hieman selvennystä. Seuraan itse läheisesti Baltian yhteiskuntia ja etenkin Viroa. Pari päivää sitten oli lehdistössä uutinen, että Liettua voi ottaa kiintiöpakolaisia 1000, mutta ongelmaksi on tullut että halukkaita Liettuaan tulevia ei juuri ole, koska Liettuan sosiaalituet ja palvelut on huonot.

    Samoin Viroon ei juurikaan hakeudu turvapaikanhakijoista. Syy tähän on sama kuin Liettuassa eli keskimääräinen eläke on noin 300 euroa ja työttömyyskorvaus pari sataa euroa. Virolaisessa Postimees lehdessä oli juttu turvapaikanhakijoiden kulkemisesta Euroopan läpi ja lehden mukaan näiden vaeltavien keskuudessa on hyvin tiedossa millaiset tuet ja olosuhteet on missäkin maassa. Viron ongelma yhteiskuntana on erittäin paha köyhyys joka vallitsee esim. eläkeläisten ja yksinhuoltajien keskuudessa. On selvää ettei turvapaikanhakijat hakeudu sellaiseen valtioon, koska on epärealistista että vastaanottava valtio tarjoaisi oleskeluluvan saajille paremman elintason kuin on kantaväestön vähäosaisille.

  2. Kiitos kommenteistasi! Vastaan sosiaaliturvamagneettihypoteesin osalta. Turvapaikanhakijoiden kohdalla ei sosiaaliturvamagneettihypoteesia ei ole tutkittu tarkemmin, ja balttilehdistössä esitetyt syyt perustunevat muuhun kuin kattavaan tutkimukseen. Ilmiö voi siis olla tottakin, mutta sitä ei tutkimuksella ole todistettu vääräksi tai oikeaksi. Tutkimukselle olisi siis tilausta. Oman osansa asiassa on todennäköisesti myös Baltian turvapaikkapolitiikalla ja pakolaisten omilla verkostoilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *