Kansa kannattaa perustuloa 2/3: Perustuloa kannatetaan kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä, mutta erojakin löytyy

Kolmiosaisessa blogisarjassa tarkastellaan perustuloa ja sen kannatusta. Tämä on kirjoitussarjan toinen osa. Ensimmäinen osa julkaistiin 29.9.2015 ja kolmas osa 5.10.2015.

Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme perustulomallien kannatusta eri sosioekonomisissa ryhmissä ja eri työmarkkina-asemassa olevien keskuudessa. Työmarkkina-asemaa ei kysytty vuoden 2002 kyselyssä (aineistoista ks. edellinen blogimme), joten siitä esitetään vain vuoden 2015 tulokset.

Molemmissa kyselyissä enemmistö vastaajista kannattaa sekä negatiivista tuloveroa että perustuloa jokaisessa sosioekonomisessa ryhmässä (ks. taulukko 1). Ylemmässä toimihenkilöasemassa olevat suhtautuvat negatiiviseen tuloveroon varauksellisemmin kuin muut. Silti heistäkin selvästi yli puolet pitää sitä melko tai erittäin hyvänä ajatuksena niin vuonna 2002 kuin vuonna 2015. Negatiivisen tuloveron kokonaiskannatus on laskenut vuodesta 2002. Eniten se on laskenut työntekijöiden ja opiskelijoiden keskuudessa, mutta heidänkin kohdallaan kannatus on edelleen sangen korkeaa.

 

Taulukko 1. Negatiivisen tuloveron ja perustulon kannatus (”erittäin hyvä ajatus” + ”melko hyvä ajatus”, %) vuosina 2002 ja 2015 eri sosioekonomissa ryhmissä.

Sosioekonominen asema Negatiivinen tulovero Perustulo
2002 2015 2002 2015
Työntekijä 86 71 (luokat yhdistetty) 65 69 (luokat yhdistetty)
Maanviljelijä 83 55
Alempi toimihenkilö 72 70 58 63
Ylempi toimihenkilö 64 62 54 66
Yrittäjä 72 71 50 60
Opiskelija 80 69 78 74
Eläkeläinen 75 68 64 71
Työmarkkinoitten ulkopuolella 78 67 68 75
Vuoden 2015 kyselyssä työntekijät ja maanviljelijät on yhdistetty. Vuoden 2015 kyselyssä yrittäjät ja johtavassa asemassa olevat ovat yhdessä. Näiltä osin vuoden 2002 ja 2015 tulokset eivät ole vertailukelpoisia.

Yrittäjät näyttäisivät olevan kaikkein epäilevimpiä perustuloa kohtaan, joskin vuonna 2015 enemmistö heistäkin suhtautuu selvästi positiivisesti perustuloon ja myös negatiiviseen tuloveroon. Perustulon kannatus on lisääntynyt opiskelijoita lukuun ottamatta kaikissa tarkastelluissa sosioekonomisissa ryhmissä. Eniten sen suosio on kasvanut ylempien toimihenkilöiden ja yrittäjien keskuudessa. Opiskelijat pitävät silti edelleen useimmin – yhdessä työmarkkinoiden ulkopuolella olevien kanssa – perustuloa hyvänä ajatuksena.

Kaiken kaikkiaan negatiivinen tulovero ja perustulo keräävät laajaa kannatusta kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä. Maanviljelijöitten ja työntekijöitten yhdistäminen vuoden 2015 kyselyssä mahdollisesti laskee kannatusprosentteja kyseisessä ryhmässä. Aiemmassa kyselyssähän perustulon kannatus työntekijäryhmässä oli 10 prosenttiyksikköä korkeampi kuin maanviljelijöitten parissa.

Kannatusta työmarkkinoitten ulkokehällä ja….

Tarkasteltaessa asiaa tarkemmin vastaajan työmarkkina-aseman mukaan kuva ei edellisestä juuri muutu (taulukko 2). Niin normaaleissa kuin myös epätyypillisissä työsuhteissa toimivat palkansaajat kannattavat laajasti sekä negatiivista tuloveroa että perustuloa. Vain ”tarvittaessa töihin” -sopimuksella, eli nk. nollatuntisopimuksella työtä tekevät vastaajat suhtautuvat negatiiviseen tuloveroon melko varauksellisesti.

 

Taulukko 2. Negatiivisen tuloveron ja perustulon kannatus (”erittäin hyvä ajatus” + ”melko hyvä ajatus”, %) 2015 eri työmarkkina-asemissa olevien keskuudessa.

Työmarkkina-asema Negatiivinen tulovero Perustulo
Kokopäiväinen palkkatyö, vakituinen työsuhde 66 66
Kokopäiväinen palkkatyö, määräaikainen työsuhde 77 66
Osa-aikainen palkkatyö, vakituinen työsuhde 66 64
Osa-aikainen palkkatyö, määräaikainen työsuhde 83 67
Tarvittaessa töihin -sopimus 48 79
Maatalouden harjoittaja 90 59
Työnantajayrittäjä 57 74
Itsensä työllistäjä: yksinyrittäjä, toiminimi ilman palkattua työvoimaa, freelancer tai apurahansaaja 75 60
Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha 69 73
Työttömyysturvan peruspäiväraha, työmarkkinatuki, toimeentulotuki 71 87
Opintotuki tai perhe-etuus 77 68
Eläke 68 70
Muu sosiaaliturvaetuus (sairauspäiväraha tms.) 72 59
Jokin muu (vanhempien ja/tai muiden sukulaisten antama tuki, perintö tms.) 58 72

Myös enemmistö maatalous- ja työnantajayrittäjistä kannattaa molempia perustulomalleja. Työnantajayrittäjistä hieman useampi suosii perustuloa, maatalousyrittäjistä suuri osa taas pitää negatiivista tuloveroa hyvänä ajatuksena. Itsensä työllistäjät kannattavat useammin negatiivista tuloveroa kuin perustuloa, vaikka jälkimmäisen on arvioitu useissa eri yhteyksissä kohentavan erityisesti itsensä työllistäjien toimeentuloedellytyksiä. Kenties he ovat oletettua hajanaisempi joukko eri asemissa olevia ihmisiä, ja siksi myöskään heidän perustuloa koskevat mielipiteensä eivät ole yhteneviä.

Kaikkein yksimielisimmin perustuloa kannattavat ne vastaajat, jotka elävät työyhteiskunnan ulkokehällä: perus- tai ansiosidonnaisen työttömyysturvan tai toimeentulotuen varassa olevat, ja ne, jotka tekevät töitä nollatuntisopimuksella. Päätulos on kuitenkin sangen kiistaton: Perustuloa pidetään yleisesti hyvänä ajatuksena riippumatta vastaajan omasta työmarkkina-asemasta.

…vahvasti myös sisäkehällä

Perustulolla, kuten kaikilla tulonsiirroilla, on erilaisia vaikutuksia eri väestöryhmiin, verotuksen tasoon ja kansantalouteen. Perustulomallista ja etuuden tasosta riippuu, millaisia nämä vaikutukset käytännössä ovat. Aina osa voittaa ja osa häviää, osa pääsee saamapuolelle ja osa joutuu maksajaksi. Siksi eri sosiaalipoliittisilla järjestelmillä on erilainen kannatuspohja ja -potentiaali. Etujen ja maksujen jakaantumista ja tematiikkaan liittyviä legitimiteettikysymyksiä käsittelemme myöhemmin.

Yleisesti ottaen kansan kannatusta saavat sellaiset perusturvaetuudet, jotka kohdistuvat lapsiin, sairaisiin ja vanhuksiin, kuten vanhempain- tai sairauspäivärahat ja kansan-/takuueläke. Edelleen tavallisesti ne kansalaiset, jotka pitävät itseään etuuksien maksajina, suhtautuvat kriittisemmin tulonsiirtoihin.

Voisimme olettaa, että perustulon kannatus ainakin jossain määrin seuraisi tätä logiikkaa. Tulokset kuitenkin osoittavat, että edes perustulon oletetut maksajat (esim. toimihenkilöt, vakituisessa työsuhteessa olevat ja työnantajayrittäjät) eivät suhtaudu erityisen negatiivisesti esitettyihin malleihin. Kenties työelämässä käynnissä olevat suuret muutokset, niihin liittyvä yleinen epävarmuuden tunne sekä toisaalta ajatus siitä, että vaikeinakaan aikoina ketään ei jätetä, löytävät laajasti kansaa yhdistävän ratkaisun juuri perustulosta. Sosioekonomisen aseman tarkastelun perusteella jonkinlaiselle perustulojärjestelmälle on olemassa vankka legitimiteetti jopa turvatussa asemassa olevan, vakinaista työtä tekevän väestön keskuudessa.

Ilpo Airio
erikoistutkija

Olli Kangas
tutkimusjohtaja, Kela

Karoliina Koskenvuo
erikoistutkija

Markku Laatu
erikoistutkija

S-postit: etunimi.sukunimi@kela.fi

Ajatus “Kansa kannattaa perustuloa 2/3: Perustuloa kannatetaan kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä, mutta erojakin löytyy”:sta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *